Tieteen päivät 2021, lauantai 23.1.2021

Kansainvälistä politiikkaa koskeva uutisointi keskittyy usein yksittäisiin näyttäviin tapahtumiin ja huomiota herättäviin ilmiöihin. Koronavirus, Brexit ja Donald Trumpin presidenttikausi ovat tarjonneet paljon aineksia tällaiselle kohujen ja konfliktien värittämälle kuvalle maailmasta.

Mutta mitä otsikoiden takaa löytyy? Millaisia pitkän aikavälin kehityskulkuja kansainvälisessä politiikassa on havaittavissa? Mitkä tärkeät kysymykset jäävät uutisotsikoiden varjoon? Millaisena kansainvälinen politiikka näyttäytyy, kun sitä tarkastellaan uusista ja yllättävistä näkökulmista.

Näitä kysymyksiä pohtimassa on neljä Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan tutkijaa: YTT Sirke Mäkinen, YTT Karim Maiche, YTT Saara Särmä ja YTM Johannes Lehtinen.

Maailma on ottanut vuodessa pakotetun digiloikan. Työelämässä, opiskelussa ja monissa palveluissa on löydetty uusia tapoja ja käytäntöjä hoitaa asioita diginä ja etänä. Monet niistä jäävät varmasti elämään sittenkin, kun koronapandemia väistyy.

Mutta mitä meiltä on jäänyt huomaamatta? Ketkä ovat jääneet digitalisaation katveeseen? Kuinka kulttuuri sen kaikissa merkityksissä kehittyy?

Näitä kysymyksiä pohtivat kehittämispäällikkö Jaakko Laurila, johtaja Panu Pokkinen ja yliopistolehtori Riku Roihankorpi.

Puheenjohtaja: Samuli Björninen, Tampereen yliopisto

Sessio tarkastelee eri kanteilta kertomusten suhdetta tietoon. Tarjoaako kertomus tietoa, johon emme muuten pääsisi käsiksi? Minkälaista tietoa voimme saada fiktiokertomuksista? Entä miten kertomuksia käytetään hämärtämään tutkitun tiedon ja poliittisesti motivoitujen väitteiden eroa? Kertomusten toiminnan ymmärtäminen – olivat ne spontaaneja tai tarkoin rakennettuja, tosia tai fiktiivisiä – on kriittisen lukutaidon edellytys. Näkökulmia aiheeseen avaavat:

Anna Ovaska
Kertomuksia kivusta: kokemustieto ja lääketieteellinen tieto

Samuli Björninen
Faktoista kertomuksiksi: yhteisen tiedon kyseenalaistaminen salaliittoteorioiden retoriikassa

Hanna-Riikka Roine
Mitä meidän on mahdollista tietää: spekulaatio ja kertomus fiktiossa

E-urheilu, eli kilpapelaaminen, on moniulotteinen globaali ilmiö, joka on muokannut videopelien pelaamisesta lajiurheilua ja kehittänyt pelaamisen harrastukselle tarkat rakenteet ja tavoitteet. Kilpapelaamisen suosio näkyy erityisesti nuorten miesten keskuudessa, jossa se on noussut jopa suositummaksi kuin perinteinen jääkiekko. Mutta miten pelaaminen nyt vertautuu muihin harrastuksiin, ja mitä pelaaminen on harrastuksena? Ja miten tähän harrastukseen tulisi suhtautua vanhempana ja kasvattajana? Entä itse pelaajana? Voiko kilpapelaamisesta tulla työ tai ammatti? Ja kutsuuko tämä harrastus mukaansa myös naisia?

Näihin kysymyksiin vastaa paneeli pelikulttuurin ja kilpapelaamisen asiantuntijoita, kouluttajia ja tutkijoita. Paneelin loppuun säästämme myös hetken yleisön kysymyksille.

Mukana keskustelemassa:

Usva Friman, Projektitutkija, Tampereen yliopisto

Niklas Hirvelä, eSport valmentaja, Ahlman

Niklas Nylund, Tutkija, Suomen pelimuseo

Tatu Peltonen, Valmentaja ja E-urheilu koordinaattori, Varalan urheiluopisto

Maria Törhönen, Tutkija ja projektipäällikkö, Tampereen yliopisto

Koronapandemian aikana on kohistu koronarokotteista ja niihin liittyvästä rokote-epäröinnistä. Mitä syitä kansalaisilla on epäillä rokotteita? Mitä riskejä ja hyötyjä rokotteissa on? Voitaisiinko rokote-epäröintiä lähestyä taiteen keinoin? Mikä on asiantuntijoiden rooli rokotekeskusteluissa? Puheevuorokokonaisuudessa käsitellään rokote-epäröintiä yhteiskunnallisena ilmiönä psykologian, lääketieteen, taiteentutkimuksen ja sosiologian näkökulmista. Keskustelussa ovat mukana kognitiivisen psykologian tutkija Anna Soveri Turun yliopistosta, ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, taiteentutkija Kaisu Koski Sheffield Hallam -yliopistosta ja sosiologian tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

Mielipidetutkimusten mukaan suomalaisten luottamus tiedeorganisaatioihin ja niiden asiantuntijoihin kansainvälisessä vertailussa on erittäin korkea. Tämä pohjautuu osittain suomalaisten vahvaan luottamukseen kansallisiin instituutioihin ja niiden toimivuuteen.

Luottamus nopeasti muuttuvassa ja globalisoituvassa ympäristössä ei ole kuitenkaan itsestään selvää ja pysyvää. Tämä näkyy hyvin vaikkapa rokotuksia, ilmastonmuutosta ja terveyttä koskevassa julkisessa keskustelussa, jossa tieteen instituutioita ja asiantuntijoita haastetaan yhä näkyvämmin. Erityisen selvästi tämä tulee esiin koronakriisiin liittyvässä julkisessa keskustelussa.

Viestinnän avoimuus, läpinäkyvyys, tyyli ja oikea-aikaisuus sekä päätösten perustelut nousevat jatkuvasti keskusteluun. Mediaympäristön monitahoisuus ja risteävät toimintalogiikat mutkistavat keskustelua, jossa törmäävät erilaiset käsitykset luotettavasta tiedosta ja uskottavista selityksistä.

Mukana keskustelussa:

Esa Väliverronen, Professori, Helsingin yliopisto

Johanna Vuorelma, Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Katja Valaskivi, Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto

Kimmo Himberg, rehtori Poliisiammattikorkeakoulu

Darknet, vihapuhe, Vastaamo, fake news; informaation vapaa liikkuvuus, auktoriteettien katoaminen, somen keskustelukulttuuri…  Käsityksemme tiedosta – informaation merkityksessä – on muuttunut rajusti parissa kymmenessä vuodessa.  Kaiken tiedon välitön liike ympäri maapallon ei paradoksaalisesti osoittautunutkaan vain siunaukseksi. Miten varmistamme, että tiedon valtatie ei tuota harhaluuloa ja vastakkainasetteluja, vaan ymmärrystä ja sivistystä? Tarjolla ei ole vastauksia, ainoastaan varoituksia

Mika Nieminen, johtava tutkija VTT

Tieteen ja teknologian merkitys yhteiskunnassa kasvaa jatkuvasti. Samalla niistä on tullut lisääntyvästi erilaisten kiistojen ja tarkoitushakuisenkin kiistämisen kohteita. Voiko tieteellinen ja teknologinen tieto olla sen yhteiskunnallisen käytön kannalta koskaan neutraalia? Tiedon yhteiskunnalliset vaikutukset määrittävät sen luonnetta ja luotettavuutta jolloin tietoa arvioidaan ”hyvänä” tai ”pahana” arvostuksista ja näkökulmasta riippuen.  Olennaiseksi kysymyksesi nousee tällöin luottamus tiedon oikeellisuuteen ja tasapuolisuuteen. Tulisiko tiedon luotettavuutta kasvattaa yhteisenä sosiaalisena prosessina, kun arvioidaan sen vaikutuksia tai hyödyntämistä? Pystymmekö keskustelemaan esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisestä ilman yksinkertaistavaa hyvä-paha -asetelmaa?

Keskustelun juontajana ylikomisario Olavi Kujanpää, Poliisiammattikorkeakoulu

Elina Botha, TtT, kätilö ja terveydenhoitaja, Tampereen Ammattikorkeakoulu

Pienen itkuisen vauvan vanhempia neuvotaan villisti erilaisia temppuja, joilla yritetään saada vauva rauhoiteltua. Tämän saattaa aiheuttaa perheelle kasvavaa kärsimystä ja epätoivoisia, jopa vaarallisia, kokeiluja erehdyksineen. Oikean tiedon ja tieteen merkitystä tällaisessa pienessä, mutta niin tärkeässä ja vaikutuksiltaan laajassa ilmiössä pohditaan tässä uutta väitöstutkimusta esittelevässä puheenvuorossa.

Kiinnostaako tuore tutkimus, mutta tieteen kielen tai vieraan tutkimusalan ymmärtäminen tuntuu haastavalta?

Tervetuloa virtuaalisen 3MT-kilpailun finaaliin viihtymään, kun Tampereen yliopiston väitöskirjatutkijat esittelevät tutkimusaiheitaan yleistajuisesti, selkeästi ja innostavasti – vain kolmessa minuutissa!

Tarkempia tietoja 3MT-kilpailun sivuilta

Puurakentaminen, lisä- ja korjausrakentaminen puusta

• Eveliina Oinas, Projektipäällikkö, Metsäkeskus
• Dennis Somelar, tutkimusapulainen, Tampereen Yliopisto

 Mistä taloyhtiöt ja asukkaat saavat energianeuvontaa?

• Juho Rinta-Rahko, Projektipäällikkö, Tampereen kaupunki

• Haastattelu osallistuvaan budjetointiin osallistuneista nuorista.
• Tarina idean muotoutumisesta valmiiksi toteutettavaksi suunnitelmaksi

Uusi monialainen Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen.

Uuteen tieteelliseen tietoon perustuvat innovaatiot ja sovellukset lisäävät ihmiskunnan hyvinvointia sekä yhteiskunnallista ja taloudellista kestävyyttä. Tampereen yliopistossa luodaan ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinin ja kestävyyden rakentamiseen.

Videot:
1) Tekniikka
2) Terveys
3) Yhteiskunta

Tampereen yliopiston nousevat tutkimusalat ovat valo, hyvinvoinnin huominen, kestävä kaupunki, pelillisyys ja laajennettu todellisuus.

Videot:
1) Valon ja kuvan vallankumous
2) Hyvinvoinnin huominen
3) Kestävä kaupunki
4) Pelillisyys ja laajennettu todellisuus

Tampereen korkeakouluyhteisö – Ensimmäinen yhteinen vuotemme

Tampereen korkeakouluyhteisön muodostavat Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

1) Video

Puurakentaminen, lisä- ja korjausrakentaminen puusta

• Eveliina Oinas, Projektipäällikkö, Metsäkeskus
• Dennis Somelar, tutkimusapulainen, Tampereen Yliopisto

 Mistä taloyhtiöt ja asukkaat saavat energianeuvontaa?

• Juho Rinta-Rahko, Projektipäällikkö, Tampereen kaupunki

• Haastattelu osallistuvaan budjetointiin osallistuneista nuorista.
• Tarina idean muotoutumisesta valmiiksi toteutettavaksi suunnitelmaksi

Uusi monialainen Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen.

Uuteen tieteelliseen tietoon perustuvat innovaatiot ja sovellukset lisäävät ihmiskunnan hyvinvointia sekä yhteiskunnallista ja taloudellista kestävyyttä. Tampereen yliopistossa luodaan ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinin ja kestävyyden rakentamiseen.

Videot:
1) Tekniikka
2) Terveys
3) Yhteiskunta

Tampereen yliopiston nousevat tutkimusalat ovat valo, hyvinvoinnin huominen, kestävä kaupunki, pelillisyys ja laajennettu todellisuus.

Videot:
1) Valon ja kuvan vallankumous
2) Hyvinvoinnin huominen
3) Kestävä kaupunki
4) Pelillisyys ja laajennettu todellisuus

Tampereen korkeakouluyhteisö – Ensimmäinen yhteinen vuotemme

Tampereen korkeakouluyhteisön muodostavat Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

1) Video

Puurakentaminen, lisä- ja korjausrakentaminen puusta

• Eveliina Oinas, Projektipäällikkö, Metsäkeskus
• Dennis Somelar, tutkimusapulainen, Tampereen Yliopisto

 Mistä taloyhtiöt ja asukkaat saavat energianeuvontaa?

• Juho Rinta-Rahko, Projektipäällikkö, Tampereen kaupunki

• Haastattelu osallistuvaan budjetointiin osallistuneista nuorista.
• Tarina idean muotoutumisesta valmiiksi toteutettavaksi suunnitelmaksi

Uusi monialainen Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen.

Uuteen tieteelliseen tietoon perustuvat innovaatiot ja sovellukset lisäävät ihmiskunnan hyvinvointia sekä yhteiskunnallista ja taloudellista kestävyyttä. Tampereen yliopistossa luodaan ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinin ja kestävyyden rakentamiseen.

Videot:
1) Tekniikka
2) Terveys
3) Yhteiskunta

Tampereen yliopiston nousevat tutkimusalat ovat valo, hyvinvoinnin huominen, kestävä kaupunki, pelillisyys ja laajennettu todellisuus.

Videot:
1) Valon ja kuvan vallankumous
2) Hyvinvoinnin huominen
3) Kestävä kaupunki
4) Pelillisyys ja laajennettu todellisuus

Tampereen korkeakouluyhteisö – Ensimmäinen yhteinen vuotemme

Tampereen korkeakouluyhteisön muodostavat Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

1) Video