Perjantain 20.1.2023 ohjelma on ensisijaisesti suunnattu nuorille ja koululuokille, erityisesti 9. luokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille. Toki myös muutkin voivat seurata virtuaalista ohjelmaa.
Ilmoittaudu tästä Nuorten päivän perjantain 20.1. ohjelmaan.
Katso tästä Nuorten päivän verkkolähetystä.
Luentokokonaisuudet koostuvat yhdestä tai kahdesta puheenvuorosta ja yleisökysymyksistä, joita voi esittää chatissa. Luennot sijoittuvat kello 9 – 14.00 välille. Ohjelma sisältää myös klo 14-15 Tiedekahvilan: Tammikuun Tiedekahvila goes RoboLab
Nuorten päivän ohjelma:
09.00–09.25 Luento: Hämähäkinsilkkiä laboratoriosta – avaruuspukuja ja tulevaisuuden lääketiedettä?
Sesilja Aranko, tutkija, Aalto-yliopisto
Hämähäkinsilkkiä voidaan tuottaa biotekniikan keinoin mikro-organismeissa ja siitä on kaavailtu materiaalia niin erityiskankaisiin kuin biolääketieteen sovelluksiinkin. Vaan miksi silkki onkaan materiaalina niin erityinen ja miksi sen tuottaminen on vaikeaa?
09.25–09.50 Luento: Mikroskooppiset, rakennetut kudokset ihmiselimistön mallina – kurkistus monikudosmallintamisen maailmaan
Alma Yrjänänäinen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Miten ihmisten kudosten toimintaa voisi tutkia kolmiulotteisesti ihmiskehon ulkopuolella? Tähän kysymykseen Tampereen yliopiston Monikudosmallintamisen huippuyksikön jäsenet pyrkivät vastaamaan rakentaessaan ihmisen kudoksia mallintavan verisuonitetun ja hermotetun ’biologisen virtapiirin’. Kyseisessä mallissa eri kudokset, kuten aivot, sydän, maksa, rasva ja luu, kytketään yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa ne pääsevät vuorovaikuttamaan toistensa toimintaan uuden ’organ-on-chip’ teknologian avulla. Hyppää mukaan kuuntelemaan lisää uraauurtavasta, monitieteellisestä tutkimushankkeesta!
10.00–10.25 Luento: Kasvava data-riippuvuus muuttaa kansainvälistä politiikkaa
Valtteri Vuorisalo, työelämäprofessori, Tampereen yliopisto
Teknologia on nousemassa valtapolitiikan keskiöön. Erityisesti kyky jalostaa ja hyödyntää dataa korreloi enenevässä määrin maailman muuttuvien valtasuhteiden kanssa.
Maailma polarisoituu Yhdysvaltojen ja Kiinan jalostetun datan keskittymiin. Datan ajautuminen näihin kahteen keskittymään vauhdittaa valtioiden jakautumista niihin, joilla on dataa ja niihin, joilla sitä ei ole. Tämä todennäköisesti johtaa muutoksiin kumppanuusjärjestelyissä.
Datan keskittymisen mahdollistavat standardit luovat myös hallinnon ja sääntelyn muotoja, jotka haastavat perinteisen globaalin vallankäytön dynamiikkaa.
Kun teknologiasektorin merkitys kasvaa, valtioiden sekä julkisten ja yksityisten organisaatioiden välille on luotava uudenlaisia suhteita ja yhteistyön tapoja.
10.25–10.50 Luento: Nuoret ja rikollisuus – apua, tukea ja toimintaa
Toimitusjohtaja Katri Björklund, 10Monkeys Digital
Asiantuntija Eeva Koivunen, Sisäministeriön Strateginen ohjaus ja kehittäminen -yksikkö
Ylitarkastaaja Ansa Jokiranta, Poliisihallitus
Suurin osa nuorten kohtaamasta rikollisuudesta on piilorikollisuutta, joka ei tule viranomaisten tietoon eikä näy tilastoissa. Keskeinen edellytys sekä rikoksilla oireilevien että niiden uhriksi joutuvien lasten ja nuorten avunsaannin varmistamiseksi on, että tieto rikoksesta saavuttaa poliisin tai muun auttavan tahon, joko rikosilmoituksen tai muuta kautta. Varhaisempi puuttuminen ja avunsaannin mahdollistaminen voi sekä auttaa katkaisemaan uhrikokemusten kasautumisen että ennaltaehkäisemään rikoskierrettä.
”Nuoret ja rikollisuus” on uusi palvelu ja toiminnallinen sivusto, joka on suunnattu 12-18 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Sivuston tarkoituksena on edistää lapsiin ja nuoriin kohdistuneiden rikosten ilmituloa ja sitä kautta heidän pääsyään avun piiriin. Sivustolle on koottu tietoa lasten ja nuorten kohtaamista rikoksista, rikollisuuteen liittyvää toiminnallista sisältöä kuten testejä sekä neuvoja kuinka toimia jos epäilee kohdanneensa rikoksen.
Sivusto on palvelumuotoiltu nuorten tarpeista käsin ja rakennettu vastaamaan keskeisiin esteisiin sille, että lapsiin ja nuoriin kohdistuneet rikokset eivät tule ilmi poliisille tai muille auttaville tahoille. Tällaisia esteitä ovat esimerkiksi tiedon puute siitä, mitkä teot ovat rikoksia, miten prosessi etenee, mitä siitä seuraa ja miten lapsen tai nuoren erilaiset huolet on huomioitu. Sivuston on kehittänyt sisäministeriö yhdessä poliisin kanssa, ja sen yhteistyökumppaneina ovat Rikosuhripäivystys, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuorten netti, Nuorten Exit sekä Sekasin-chat.
11.00–11.50 Luento: ”Käyn koulut loppuun ja aloitan aikuistumisen” – Nuoret etsimässä elämänpäämääräänsä
Väitöskirjatutkija Merja Viljanen ja dosentti Elina Kuusisto, Tampereen yliopisto
Tällä luennolla kuulet nuorten elämänpäämääristä, elämäntarkoitustutkimuksesta ja päämäärätietoisuuden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. Tutkimukseen osallistuivat Tampereen ympäristökuntien ysiluokkalaiset keväällä 2020.
12.00–12.50 Eläinten mieli, arvo ja sidos ihmisten hyvinvointiin
Dosentti Elisa Aaltola, Turun yliopisto
Eläinten mielen tutkimus on osoittanut, että eläinkunnasta löytyy huikean paljon kehittyneitä kognitiivisia kykyjä. Mitä eettisiä seurauksia tällä on? Entä mitä eläinten mielen ja arvon tunnistaminen tarkoittaa ihmisten oman hyvinvoinnin kannalta? Luennon pääväite on, että eläinten kunnioittava kohtelu mahdollistaa myös ihmisten hyvää elämää.
Elisa Aaltola toimii eläin- ja ympäristöetiikan dosenttina ja tutkijana Turun yliopistossa. Hän on julkaissut eläinkysymyksestä kymmeniä tutkimusartikkeleita ja 11 kirjaa, muun muassa Häpeä ja rakkaus: ihmiseläinluonto (Into 2019) ja Esseitä eläimistä (Into 2022). Vuonna 2021 hänelle myönnettiin Pro Animalia -palkinto elämäntyöstä eläinten hyväksi ja vuonna 2022 hän sai Vuoden maailmanparantaja -palkinnon.
13.00–13.50 Luento: Mistä puheenaiheet saavat alkunsa?
Tutkijat Pauliina Penttilä ja Mikko Hautakangas, Tampereen yliopisto
Medioituneessa arjessamme törmäämme jatkuvasti aiheisiin, joista ”kaikki puhuvat juuri nyt”. Ne eivät välttämättä aina tunnu edes kovin tärkeiltä asioilta, mutta silti ne saavat laajasti julkista huomiota ja herättävät tunteita. Mistä uutiset ja ilmiöt syntyvät? Mitä tarkkaan ottaen tapahtuu, kun ”media tarttuu” johonkin aiheeseen? Kuka mediataloissa tekee päätöksiä ja millä perusteilla? Miten yleisön reaktiot vaikuttavat?
Tässä Tieteen päivän osiossa median ja journalismin tutkijat Pauliina Penttilä ja Mikko Hautakangas valottavat sekä uutisten ja ajankohtaisaiheiden syntyprosesseja että tutkimuksen näkökulmia niihin. Pauliina on tutkinut toimitustyötä ja työskennellyt itsekin toimittajana mm. Suomen Kuvalehdessä, Mikko taas on tutkinut erityisesti yleisöjä ja toisinaan kärjekkääksi yltyvää nettikeskustelua.
Tapahtuma kuuluu Tutkimuskeskus Cometin järjestämien Mediatutkimustuntien sarjaan.
14.00-15.00 Tiedekahvila: Tammikuun Tiedekahvila goes RoboLab
Tampereen korkeakouluyhteisön Robolab on avoin modernin robotiikan oppimisympäristö ihmisille ja roboteille Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella.
Lue lisää, avaa ovi RoboLabiin ja tule mukaan oppimaan robotiikasta!