Duetto-sali 2023

Duetto-salissa selvitetään mm. kuinka tulevien tiedon ammattilaisten, journalistiikan ja viestintäaineiden opiskelijoiden käsitykset tiedosta rakentuvat ja miten heidän tieteellinen ajattelunsa kehittyy.

Entä miten tuodaan yhteiskunta- ja humanististen tieteiden  tutkimustulokset lähemmäs kansalaisia? Kuulemme myös, miten muusikon työhön liittyviä kokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja minkälaisia asioita tutkimuksissa on havaittu.

Huolla aivojasi päivittäin
Luennoitsijat lehtori, projektipäällikkö Mirva Kolonen ja opettaja, projektikoordinaattori Kirsi Toljamo

Tarvitsemme aivojamme päivittäin.  Aivot säätelevät hermoston toimintaa ja mahdollistavat mm. ajatukset, liikkeen, muistin ja tunteet. Aivojen terveydestä huolehtiminen on siis merkittävin päämäärä tavoiteltaessa hyvää terveyttä, työkykyä ja pitkäikäisyyttä. Jokainen voi vaikuttaa aivojensa hyvinvointiin arjessaan. Aivojen hyvinvointi on aktiivisen elämän mahdollistaja.

Alustuksessa pohditaan, miksi aivojen hyvinvoinnista on tärkeää huolehtia ja mitä konkreettisia keinoja aivoterveyden edistämiseen tiedetään.

Työuupumus vaikuttaa mieleen ja kehoon
Luennoitsija lääketieteen lisensiaatti Mia Pihlaja

Työuupumuksesta on kehittymässä globaali ongelma, joka uhkaa aivoterveyttä ja vaikuttaa elämänlaatuun, työvoiman saatavuuteen sekä talouteen. Perinteisesti työuupumus nähdään sopeutumishäiriönä, johon liittyy uupumusasteinen väsyminen, kyynistyminen sekä ammatillisen itsetunnon heikkeneminen. Kuitenkin kliinisessä työssä uupuneet kertovat usein keskittymisen, muistin ja tunnekontrollin haasteista, jotka vaikeuttavat työssä pärjäämistä, mutta miten nämä liittyvät työuupumukseen?

Luento käsittelee aihetta hiljattain julkaistun Pihlaja M. ym. tutkimuksen pohjalta, joka on toteutettu osana Kestävä aivoterveys -kehityshanketta. Uupumuksen havaittiin heikentävän aivojen toiminnanohjaustoimintoja, nostavan keskisykettä ja vähentävän fyysistä aktiivisuutta arjessa. Lisäksi uupumuksen vaikeutuminen sekä metakognition heikkeneminen pienensivät sykevälivaihtelua.

Digitalisoituva työ ja aivohyvinvointi
Luennoitsija tutkija Laura Bordi

Lisääntyvä teknologian käyttö työssä muuttaa työtä monilla tavoin vaikuttaen mm. työnteon aikoihin, paikkoihin, työrytmiin, osaamisvaatimuksiin ja vuorovaikutukseen. Työn digitalisoituminen vaikuttaa myös aivojen toimintaan ja hyvinvointiin. Luennolla käsitellään teknologiakuormituksen muotoja ja vaikutuksia sekä keinoja aivohyvinvoinnin edistämiseen digitalisoituvassa työssä.

 

Tieteellinen ajattelu ei ole vain tieteilijöiden asia, vaan sitä tarvitaan kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja hyvän elämän mahdollisuuksien rakentamisessa. Meillä jokaisella on oma ymmärrys tiedosta eli jokaisella on oma tietokäsityksensä. Tietokäsityksessä yhdistyvät näkemykset muun muassa siitä, mikä on tiedon ja tietämisen alkuperä ja kuinka pysyvää ja moniuloitteista tieto on. TAJU-tutkimushankkeessa on tutkittu sitä, kuinka tulevien tiedon ammattilaisten, journalistiikan ja viestintäaineiden opiskelijoiden käsitykset tiedosta rakentuvat ja miten heidän tieteellinen ajattelunsa kehittyy. Tieteen päivien keskustelussa kuullaan tutkimuksen tuloksia mutta myös pohditaan sitä, miten tieteellisen ajattelun taidot heijastuvat meidän ihan jokaisen elämään. Keskustelussa mukana professori Leena Mikkola sekä yliopistonlehtori Sanna Kivimäki.

Luonnontieteissä on jo pitkään ollut erilaisia tiedettä popularisoivia tapahtumia, joissa esimerkiksi lapset tutustuvat luonnontieteen ilmiöihin itse tekemällä tai teknologisten laitteiden avulla. Ihmistieteissä tällainen tieteen popularisointi harvoin onnistuu. Paneelissa keskustellaan yhteiskunta- ja humanististen tieteiden tarpeista tuoda tutkimustulokset lähemmäs kansalaisia, joita tieto koskee.  Keskustelussa keskitytään livetieteeseen ilmiönä ja pohditaan livenä esiintymisen kokemuksia uuden Selittävä tekijä -livetiedekonseptin esityksissä, joissa tutkijat nousivat yhdessä näyttelijöiden kanssa elävän yleisön eteen. Keskustelemassa livekonseptin kehittäjät esitysdramaturgi-ohjaaja, kirjailija Hanna Ryti, tutkija, kulttuurituottaja Anne Koski ja yliopistotutkija Jaana Parviainen. Keskustelun vetäjänä toimii Severi Hämäri Kriittisestä korkeakoulusta.

Psykologi ja viulisti Helmi Kuusi johdattaa yleisön muusikkojen työhyvinvoinnin äärelle.

Miten muusikoiden työhyvinvointia on tutkittu ja minkälaisia asioita tutkimuksissa on noussut esille? Miten vuorovaikutuskokemukset työyhteisössä ovat yhteydessä työhyvinvointiin? Mitä erilaisten muusikkoyhteisöjen työskentelykulttuurin kehittämistyössä olisi hyvä huomioida tulevaisuudessa?

Luennossa tarkastellaan, miten muusikon työhön liittyviä kokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja minkälaisia asioita tutkimuksissa on havaittu. Luennossa käsitellään esimerkiksi sitä, miten erilaiset vuorovaikutuskokemukset työpaikalla ovat yhteydessä muusikoiden hyvinvointiin.

Onko työyhteisön vuorovaikutuskulttuurilla väliä? Miten kokemus psykologisesta turvallisuudesta ja arvostuksesta työpaikalla on yhteydessä muusikon kokemaan työn imuun ja työuupumukseen? Luennon lopussa tarkastellaan, millaisia tekijöitä tutkimuksen näkökulmasta voisi olla hyvä huomioida erilaisten muusikkoyhteisöjen hyvinvoinnin kehittämistyössä.
Täältä luennon tietoihin.

Yhteistuotanto Tampere Chamber Music-festivaalin kanssa.

Seitsemättä kertaa järjestettävä Tampere Chamber Music -festivaali levittäytyy Tampereelle keskiviikosta sunnuntaihin 25.–29. tammikuuta 2023. Esityksiä kuullaan Tampere-talon konserttisalien lisäksi Muumimuseossa, Tampereen Vanhassa kirkossa ja Tuomiokirkossa.

Kamarimusiikkia, tanssia ja tiedettä yhdistelevä festivaali tarjoaa kävijöille keinoja ammentaa hyvinvointia musiikista, ja tapahtumaan toivotetaan tervetulleiksi niin lapset ja opiskelijat kuin aikuiset ja seniorit.

Lisätietoja Tampere Chamber Music -festivaalista tästä linkistä.