Pieni sali 2023

Mitä piilee otsikoiden takana maailmanpolitiikassa? Millainen on uuden hyvoinvointialueen alku? Millaista on nuorisorikollisuus ja nuorten kohtaama rikollisuus nyt. Entä millainen on uuden idean alku taiteessa, tieteessä ja vaikkapa uutistoimituksessa.

Näitä asioita pohditaan Tampereen Tieteen päivien Pienen salin ohjelmassa.

Pienen salin ohjelma lähetetään myös verkossa. Voit seurata lähetystä tästä linkistä.

Median maailmanpolitiikan kuvasto näyttää vanhan paluulta: sota Euroopassa, korkea inflaatio, energiakriisi ja ydinaseiden uhka. Mutta löytyykö maailmantilaa syvemmin katsoessa myös uusia alkuja?

Paneelissa tätä pohtivat professori Tuomas Forsberg (Helsingin yliopisto), tutkijatohtori Aura Lounasmaa (Tampereen yliopisto) ja alivaltiosihteeri Kai Sauer (Ulkoministeriö). Keskustelua johtaa professori Juha A. Vuori (Tampereen yliopisto).

Hyvinvointialueet ovat aloittaneet vuoden 2023 alusta lukien. Koko syksyn on käyty keskustelua siitä, että alueiden resurssit eivät riitä, tarvitaan lisää rahaa ja henkilöstöä. Ongelma ei johdu pelkästään Hyvinvointialueista, vaan monella alalla niin terveydenhuollossa kuin sosiaalitoimessakin on ollut pitkään jatkunut henkilöstöpula mikä on näkynyt pitkinä hoitojonoina ja palveluihin pääsyn viiveinä.

Toistaiseksi ei ole käyty keskustelua palvelujen priorisoinnista, on vain normitettu ja toivottu, että pakko on paras konsultti. Digitalisaatio nähdään mahdollisuutena, toisaalta raskaat potilastietojärjestelmät ovat myös resurssisyöppöjä. Riskinä on myös, että toimia tullaan jakamaan uudella tavalla takaisin kaupunkien ja kuntien vastuulle.

Paneelin puheenjohtaja:

• Tutkimusjohtaja Pasi-Heikki Rannisto, Tampereen yliopisto, Tampere University Centre for Governance and Evaluation (TAUGO)

Panelistit:

• Pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen kaupunki
• Osastopäällikkö, HT Kari Hakari, Sosiaali- ja terveysministeriö
• Sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen, Pirkanmaan hyvinvointialue
• Tutkijakollegiumin johtaja Juha Teperi, Tampereen yliopisto

Tässä sessiossa on kaksi alustusta ja paneelikeskustelu. Session puheenjohtajana toimii Olavi Kujanpää Poliisiammattikorkeakoulusta

Alustus 1:

• Toimitusjohtaja Katri Björklund, 10Monkeys Digital
• Asiantuntija Eeva Koivunen, Sisäministeriön Strateginen ohjaus ja kehittäminen -yksikkö
• Ylitarkastaaja Ansa Jokiranta, Poliisihallitus
  

Suurin osa nuorten kohtaamasta rikollisuudesta on piilorikollisuutta, joka ei tule viranomaisten tietoon eikä näy tilastoissa. Keskeinen edellytys sekä rikoksilla oireilevien että niiden uhriksi joutuvien lasten ja nuorten avunsaannin varmistamiseksi on, että tieto rikoksesta saavuttaa poliisin tai muun auttavan tahon, joko rikosilmoituksen tai muuta kautta. Varhaisempi puuttuminen ja avunsaannin mahdollistaminen voi sekä auttaa katkaisemaan uhrikokemusten kasautumisen että ennaltaehkäisemään rikoskierrettä.

”Nuoret ja rikollisuus” on uusi palvelu ja toiminnallinen sivusto, joka on suunnattu 12-18 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Sivuston tarkoituksena on edistää lapsiin ja nuoriin kohdistuneiden rikosten ilmituloa ja sitä kautta heidän pääsyään avun piiriin. Sivustolle on koottu tietoa lasten ja nuorten kohtaamista rikoksista, rikollisuuteen liittyvää toiminnallista sisältöä kuten testejä sekä neuvoja kuinka toimia jos epäilee kohdanneensa rikoksen.

Sivusto on palvelumuotoiltu nuorten tarpeista käsin ja rakennettu vastaamaan keskeisiin esteisiin sille, että lapsiin ja nuoriin kohdistuneet rikokset eivät tule ilmi poliisille tai muille auttaville tahoille. Tällaisia esteitä ovat esimerkiksi tiedon puute siitä, mitkä teot ovat rikoksia, miten prosessi etenee, mitä siitä seuraa ja miten lapsen tai nuoren erilaiset huolet on huomioitu. Sivuston on kehittänyt sisäministeriö yhdessä poliisin kanssa, ja sen yhteistyökumppaneina ovat Rikosuhripäivystys, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuorten netti, Nuorten Exit sekä Sekasin-chat.

Alustus 2:

• Marko Juutinen, YTT, tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu

Toisessa alustuksessa Marko Juutinen kertoo Poliisiammattikorkeakoulun nuoriin liittyvästä tutkimuksesta. Poliisiammattikorkeakoulussa tehdään monenlaista tutkimusta samalla kun se on Suomen ainoa poliisikoulutusta tarjoava korkeakoulu. Millaista tutkimusta Poliisiammattikorkeakoulussa tehdään nuorista? Ja mitä Poliisiammattikorkeakoulussa ylipäätänsä tutkitaan?

Luovuus on sekä kiehtova että tärkeä ilmiö. Miten luovat ideat syntyvät ja mitä niille sitten tapahtuu? Minkälainen on luova prosessi taiteessa tai tieteessä? Usein luovuus ajatellaan yksilön ominaisuudeksi, mutta voivatko yksilöt olla luovia yhdessä muiden kanssa?

Dosentti Niina Koivusen johdolla aiheesta keskustelevat sarjakuvataiteilija Emmi Nieminen, kirjailija ja uutisankkuri Matti Rönkä sekä Film Tampereen kehitysjohtaja Antti Toiviainen.