Perjantai 23.1.

Perjantaina kutsumme paikalle koululaisia. Tervetuloa tutkimusmatkalle tieteen ja taiteen maailmaan!

Ilmoita luokkasi mukaan tapahtumaan

Meillä jokaisella on omat tavat ajatella ja toimia. Joskus luokkakaveri saattaa tehdä tai sanoa asioita eri tavalla kuin itse tekisi. Esimerkiksi nepsypiirteisellä oppilaalla keskittyminen koulussa voi olla haastavampaa, tai hänellä voi olla omat tavat olla kavereiden kanssa.

Aina ei ole helppo ymmärtää, miksi joku käyttäytyy tietyllä tavalla – ja se voi joskus johtaa väärinkäsityksiin, syrjintään tai jopa kiusaamiseen. Erityisesti nuoruusiässä, kun vielä pohtii omaa minuuttaan ja paikkaansa porukassa, voi tulla paineita olla samanlainen kuin muut. Silti juuri ihmisten erilaisuus tekee ystävyyssuhteista kiinnostavia ja merkityksellisiä – jokaisella on jotain omaa ja arvokasta annettavaa.

Tällä luennolla pysähdytään miettimään, mitä erilaisuus oikeastaan tarkoittaa. Pohdimme yhdessä, miten voisimme oppia hyväksymään erilaisia tapoja olla ja ajatella – ja samalla myös arvostamaan itseämme juuri sellaisina kuin olemme.

Luennolla puhuu tutkija ja neuropsykologi Anneli Kylliäinen. Hän on tutkinut paljon nuoria ja lapsia, joilla on omat haasteensa keskittymisessä tai esimerkiksi autismikirjon piirteitä. Anneli haluaa löytää keinoja siihen, että kaikilla olisi koulussa ja kavereiden kanssa yhteiset ja samalla yksilölliset tavat toimia.

Miltä tuntuisi, jos sinun pitäisi jättää kotisi ja muuttaa toiseen maahan, koska kotimaassasi ei olisi enää turvallista? Uudessa maassa kaikki olisi uutta: kieli, ihmiset ja tavat. Alkaisit opetella kieltä, etsiä uusia kavereita, ja vanhempasi hakisivat töitä. Olisit turvassa, mutta edessä olisi paljon uutta opittavaa.

Suurin osa maailman maista – Suomi mukaan lukien – on sopinut Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa, että pakolaisista pidetään huolta. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikilla kouluikäisillä on oikeus päästä kouluun ja saada tukea. Suomen koulut ovat sitoutuneet siihen, että ketään ei syrjitä taustan vuoksi.

Luento ”Nuori pakolaisena” kutsuu yläkouluikäiset pohtimaan pakolaisuutta sekä kansainvälisten sopimusten että pakkomuuton kokeneiden nuorten näkökulmasta. Luennolla tutustutaan siihen, mitä pakolaisuus tarkoittaa, millaista arki voi olla uudessa maassa, ja miten koulu ja kaverit voivat olla tukena kun kouluihimme tulee oppilaita sodan ja kriisien runtelemista maista. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä, empatiaa ja kykyä kohdata erilaisista taustoista tulevia nuoria.

Tämän luennon pitää Mervi Kaukko. Mervi oli ennen luokanopettaja, mutta työskentelee nyt professorina Tampereen yliopistossa.

Suurin osa ihmisistä pelaa ainakin joskus jotain, ja moni meistä pelaa usein ja monella tavalla – esimerkiksi pleikalla kavereiden kanssa koulun jälkeen, puhelimella bussia odottaessa ja lautapeliä perheen kanssa viikonloppuna. Pelaamisen lisäksi olemme myös muilla tavoilla tekemisissä pelien kanssa: juttelemme niistä, katsomme pelistriimejä ja -videoita, seuraamme peliarvosteluita ja saatamme vaikka kuunnella pelimusiikkia. Kaikki tämä on pelikulttuuria, joka on yhä monipuolisemmin ja vahvemmin läsnä arkielämämme ja yhteiskuntamme eri osa-alueilla.

Samalla kun pelit ja pelaaminen rikastuttavat elämäämme monin tavoin, niihin liittyy myös erilaisia haasteita, eikä pelikulttuurissa aina kohdella kaikkia reilusti ja yhdenvertaisesti. Tällä luennolla pelitutkimuksen apulaisprofessori ja akatemiatutkija Usva Friman ja väitöskirjatutkija Essi Taino johdattavat pohtimaan, mitä pelikulttuuri on, millä kaikilla tavoin siihen voi osallistua ja millaiset asiat mahdollistavat tai estävät siihen osallistumista.

Miksi uutisia pitäisi seurata, ja mitä uutiset edes ovat? Mitä toimittajat tekevät ja miten heidän juttunsa eroavat tiktokkaajien ja tubettajien jutuista? Mitä on journalismi?

Nuoret seuraavat maailmaa eri tavalla kuin aikuiset. Mummolle voi tulla vielä paperilehti ja vanhemmat lukevat uutisia verkkolehdistä, mutta nuoret ovat Tiktokissa. Somessa voi olla vaikea erottaa, mihin tietoon voi luottaa ja mihin ei, mutta ainakin siellä on hauskempaa kuin verkkolehtien sivuilla, sillä uutisten maailma näyttää usein synkältä paikalta.

Luento kertoo, mitä tiedämme nuorten suhteesta uutisiin ja miksi se(kin) niin huolettaa aikuisia. Se myös pohtii, miten ja miksi maailman menoa kannattaa seurata – ja voivatko nuoret itse vaikuttaa siihen, mistä uutisissa kerrotaan.

Luennon pitää tutkijatohtori Pauliina Penttilä, joka on aiemmin työskennellyt itsekin toimittajana ja on nyt journalismin tutkija Tampereen yliopistossa.

Miltä musiikki tuntuu soittajasta ja kuulijasta? Tässä ainutlaatuisessa konserttikokeessa mitataan ja analysoidaan reaaliaikaisesti muusikoiden ja yleisön biosignaaleja. Tavoitteena on ymmärtää, miten musiikki herättää ja välittää tunteita sekä miten esiintyjien ja kuulijoiden fysiologiset rytmit kietoutuvat yhteen. Vastaavanlaista uraauurtavaa tutkimusta on tehty myös King’s Collegessa Lontoossa, jossa on mitattu orkesterin soittajien sydämen sykkeiden käyttäytymistä ja niiden tahdistumista.

Konserttikokeessa mukana ovat mm pianisti Heini Kärkkäinen ja professori Esa Räsänen.