Luentosali A1

Muistatko, missä kuulit viimeksi musiikkia? Ehkäpä kuuntelit tai lauloit juuri äsken lempilauluasi, katsoit televisio-ohjelmaa tai kävit kaupassa, jossa soi taustamusiikki. Kuulemme musiikkia jatkuvasti ympärillämme. Se voi herättää monenlaisia tunteita – innostaa tai ärsyttää. Yhdessä jaettu musiikkihetki luo iloa ja yhteenkuuluvuutta. Siksi musiikkia käytetään myös ihmisten ja eläinten hoitamiseen. Vaikka säveltäminen on tarkkaa työtä, musiikkia voi luoda ihan kuka tahansa. Mutta mitä oikeastaan on musiikki? Kuka keksi ensimmäisenä kolistaa kiviä tai keppejä rytmikkäästi yhteen? Missä ihmisääni syntyy, ja miten se muuttuu musiikiksi? Onko linnunlaulu tai hiljaisuus musiikkia?

Musiikin rakennuspalikoihin meidät tutustuttaa helsinkiläinen Kaisa Saarikorpi, jonka päässä soi melkein aina jokin laulu. Työkseen Kaisa opettaa laulamista ja tekee musiikkia Juurakko-yhtyeessä. Juurakon käsittelyssä veikeää musiikkia syntyy kodin käyttöesineillä kuten matkalaukulla, raastimella ja muumimukilla. Juurakko on esiintynyt monesti myös Tampereella.

Lasten akatemia on 7–10-vuotiaille tarkoitettu luentosarja, jossa selvitetään vastauksia lasten mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Luennoilla oman alansa asiantuntijat, kuten professorit ja tutkijat kertovat kiinnostavista aiheista ja innostavat lasta kyselemään, ottamaan selvää ja tutkimaan. Katso lisää Lasten akatemiasta täältä.

Kvanttimekaniikka mahdollistaa hämmästyttäviä ja arkijärjelle outoja ilmiöitä. Esityksessä käydään läpi vuoden 2025 Nobelin fysiikan palkintoon johtaneita löytöjä ja kuinka niitä voidaan käyttää tulevaisuuden teknologiassa

Kemistit ovat vuosikymmenien saatossa oppineet rakentamaan atomeista yhä monimutkaisempia molekyylejä ja hallitsemaan niiden rakennetta ja ominaisuuksia entistä tarkemmin. Vuoden 2025 kemian Nobel-palkinto nostaa esiin tutkimusta, jossa molekyylejä käytetään rakennuspalikoina entistä suurempien rakenteiden valmistukseen, kemistien toimiessa kuin nanoskaalan arkkitehdit ikään.

Palkitut Susumu Kitagawa, Richard Robson ja Omar M. Yaghi ovat kehittäneet huokoisia materiaaleja, joissa molekyylien järjestys luo valtavasti tyhjää tilaa. Näissä niin sanotuissa metalli-orgaanisissa runkorakenteissa (MOF) metalli-ionit ja orgaaniset molekyylit liittyvät toisiinsa säännöllisiksi kideverkoiksi, joiden onteloiden kokoa ja ominaisuuksia voidaan suunnitella tarkasti. Rakenteiden läpi voi virrata kaasuja ja muita aineita, tai niitä voidaan sitoa ja varastoida halutulla tavalla.

MOF-rakenteilla on lupaavia sovelluksia esimerkiksi hiilidioksidin talteenotossa, veden keräämisessä kuivasta ilmasta, veden puhdistuksessa ja kemiallisten reaktioiden tehostamisessa. Yleistajuisella luennolla tarkastellaan, miten tämä molekyylien uusi arkkitehtuuri syntyi, miksi se muutti kemiaa ja miksi juuri tämä tutkimus palkittiin Nobelilla.

Kemina 2025 Nobel -palkinnosta kertoo Arri Priimägi, joka on kemian professori Tampereen yliopistossa.

Tampereen yliopiston tutkijakollegiumin englanninkielisessä seminaarissa tarkastellaan biologista vanhenemista yhtenä terveyden tärkeimmistä taustatekijöistä. Alan kansainvälinen asiantuntija, dosentti Sara Hägg Tukholman Karoliinisesta instituutista ja yliopistotutkija Juulia Jylhävä Tampereen yliopistosta valottavat esityksissään mitä soluissamme tapahtuu, kun vanhenemme, miksi jotkut ihmiset vanhenevat toisia nopeammin ja missä määrin vanhenemista voidaan hidastaa.

The seminar by the Tampere Institute for Advanced Study explores biological ageing as one of the key underlying factors shaping human health. International expert docent Sara Hägg from Karolinska Institutet in Stockholm and senior research fellow Juulia Jylhävä from Tampere University shed light on what happens in our cells as we age, why some people age faster than others, and to what extent the aging process can be slowed.