Juhlasali

Suomalaiset elävät pidemmän elämän kuin koskaan aikaisemmin. Vanhuus siirtyy kauemmaksi, toimintakykyisten ja aktiivisten elinvuosien määrä kasvaa. Ikä tuo mukanaan kypsyyttä ja suhteellisuudentajua. Mutta miten elämäänsä kannattaisi suhtautua, kun ikää karttuu? Onko ikä vain numero?  Mitä voi itse tehdä hyvän vanhenemisen puolesta?  Entä jos tulee terveyshuolia? Ovatko suomalainen yhteiskunta ja ikääntyvät itse löytäneet ikääntymisen voiman? Miten toteutuvat ikääntyvien oikeudet? Miksi ihmiset eivät saa tarvitsemiaan palveluita? Tarvitaanko ikääntyvien kapina?

Gerontologian professori Marja Jylhä on jäänyt eläkkeelle kokopäivätyöstä, mutta jatkaa tutkimusta, ajattelemista ja kirjoittamista. Hän tutkii pitkäikäisyyttä, ikääntyvien terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita,  ikääntyvän yhteiskunnan haasteita ja ikääntyvien palveluita.  Luennossaan Marja käsittelee ikääntymisen iloja, ristiriitoja ja vähän siihen kohdistuvia pelkojakin. Hän kutsuu ikääntyviä aktiiviseen toimintaan ikätasa-arvon puolesta ja vaatii yhteiskuntaa vastaamaan  ikääntymisen haasteisiin. Luennolla on aikaa myös kysymyksille ja keskustelulle.

Paneelissa lääketieteen ja teknologian asiantuntijat keskustelevat siitä, kuinka virtuaalitodellisuus voi korvata lääkehoitoa.

Esimerkkinä esitellään, kuinka virtuaalisissa luontoympäristöissä tehdyt syvähengitysharjoitukset laskevat lasten stressitasoja sairaanhoidossa. Katso täältä artikkeli aiheesta.

Paneelin juontaa vuorovaikutteisen teknologian professori Markku Turunen ja panelisteina ovat ylilääkäri Sauli Palmu , lastenpsykiatrian ylilääkäri Kaija Puura ja tohtorikoulutettava Ilmari Jyskä.

Tervetuloa kuulemaan luentoa musiikin vaikutuksista ihmisen elämänkaaressa. Aiheesta kertoo neurologian professori ja erikoislääkäri Seppo Soinila, joka toimii Turun yliopiston neurologian emeritusprofessorina ja Tyksin tutkijalääkärinä. Soinila on tutkinut musiikin vaikutuksia aivosairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa 25 vuoden ajan.

”Lapsena soitettu musiikki, ja varsinkin tunteita herättänyt ja innostava musiikki jää pitkäkestoiseen muistiin ja tuo musiikin lisäksi siihen liittyneet tapahtumat näkyville. Keskittymiskyky aivojen eri osien yhtäaikaisen käytön myötä paranee, muisti paranee.

Musiikki parantaa, luo hyvinvointia, lisää yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta, antaa tunne-elämyksiä. Mitä lyhyt- ja pitkäaikaisia vaikutuksia musiikilla on, miten lapsuudessa koettu vaikuttaa myöhemmässä elämässä.

Tulokset osoittavat, että päivittäinen musiikinkuuntelu tehostaa myös merkittävästi toipumista aivoinfarktin jälkeen, parantaa muistisairaan kognitiivista toimintaa ja vähentää neuropsykiatrisia oireita. Musiikki lievittää kipua ja sairauden aiheuttamaa masennusta. Se myös keventää omaishoitajan kuormittuneisuutta. Nyt käynnistyvässä tutkimuksessa arvioidaan kuntoutuksen mahdollisuuksia uuden musiikkiteknologian avulla käyttäen mm. virtuaalikonsertteja. Musiikin positiiviset vaikutukset voivat alkaa jo ennen syntymää. Ne jatkuvat läpi elämän ja toimivat ikääntyneellä terveyttä ylläpitävänä voimavarana.”

Luento järjestetään yhteistyössä Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistyksen kanssa.

Miten taide voi auttaa selviytymään sodassa? Mikä on kulttuurin voima, kun ympärillä on tuhoa ja epävarmuutta? Entä mitä voimme oppia taiteilijoilta, jotka tekevät työtään sodan keskellä?

Ukrainasta raportoiva Ylen Ulkomaantoimittaja Hanna Visala kertoo, miten ukrainalainen taide ja kulttuurielämä jatkuu sodasta huolimatta – ja miksi se on niin tärkeää. Visala on seurannut läheltä Ukrainan kulttuurikenttää ja kertoo muun muassa kohtaamisistaan Ukrainan kansallisbaletissa, jossa tanssijat nousevat lavalle ilta toisensa jälkeen ja osoittavat, että taide ei pysähdy. Miksi koko yhteiskunnalle on tärkeää, että  teatterit, esiintyjät ja taiteilijat jatkavat työtään sodan keskellä?

Taiteilija ja esiintyjä Anna Murtola tuo esiin, miten taide kantaa ja auttaa selviytymään sodan keskellä. Näyttämö voi antaa äänen sotaa paenneiden ihmisten tarinoille ja tunteille, joita on muuten vaikea sanoittaa. Musiikki voi olla paikka, jossa ihminen löytää itsensä uudelleen ja säilyttää ihmisyytensä, muistonsa ja identiteettinsä silloin, kun kaikki muu horjuu. Murtola kertoo kokemuksistaan Minun elämäni, Ukraina! -teoksessa sekä työskentelystä yhdessä ukrainalaisten kanssa.

Visala ja Murtola pohtivat myös, milloin taide on lohtua? Milloin vastarintaa? Ja miksi se on tärkeää myös meille, jotka katsomme sotaa kauempaa.

Ukrainalaistaiteilija Anastasiia Redchuck tiivisti taiteen roolin sodassa näin:

“We have more Ukrainian music than we had before. More Ukrainian arts than we had before. It’s screaming about our identity.”

”Meillä on ukrainalaista musiikkia enemmän kuin koskaan ennen. Enemmän ukrainalaista taidetta kuin koskaan ennen. Se huutaa ja kertoo identiteetistämme.”

Laulu:
Anna Murtola: Kuusen juuret kuivettuvat  – vaan ei kuivu minun kyyneleeni (Suomen kansan vanhat runot). Sävellys Lasse Turunen,  OSIRIS teatterin näyttämöteoksesta Minun elämäni, Ukraina!

Luvassa on värien tanssia ja rytmien ilotulitusta, kun Tampere Chamber Music -festivaalin taitavat muusikot tulkitsevat Maurice Ravelin pianotrion a-mollissa sekä Josef Sukin pianokvarteton a-mollissa.

Ohjelma ja esiintyjät:

Maurice Ravel (1875–1937): Pianotrio a-molli, M67

• I. Modéré
• II. Pantoum
• III. Passacaille

• Laura Vikman, viulu
• Robert Cohen, sello
• Natacha Kudritskaya, piano

Josef Suk (1874–1935): Pianokvartetto a-molli op.1

• I. Allegro appassionato
• II. Adagio
• III. Allegro con fuoco

• Priya Mitchell, viulu
• Lars Anders Tomter, alttoviulu
• Torleif Thedéen, sello
• Heini Kärkkäinen, piano

Miten minusta tuli minä? Katsojilla on tilaisuus nähdä ja kuulla, miten tavallisesta, pienestä Seela Virtasesta varttui rakastettu näyttelijä ja teatteritaiteen kunniatohtori.

Tamperelaissyntyinen Seela Sella on arvostettu suomalainen näyttelijä, jolla on yli kuuden vuosikymmenen ura teatterissa, televisiossa ja elokuvissa. Palkitun ja rakastetun Sellan ilmaisussa yhdistyvät vahva läsnäolo, syvällisyys ja lämmin ihmisyys.

Sella on saanut merkittäviä tunnustuksia, kuten Alfred Kordelinin tunnustuspalkinnon vuonna 2000 ja näyttämötaiteen valtionpalkinnon vuonna 2009, Jussi-palkinnon sekä Pro Finlandia -mitalin tunnustuksena ansiokkaasta työstään kulttuurin parissa.

Sellaa haastattelee toimittaja, kolumnisti ja mediapersoona Ruben Stiller. Stiller on ollut näkyvä ääni erityisesti Ylen keskusteluohjelmissa ja podcastissa, joissa hän pohtii yhteiskunnallisia ja poliittisia teemoja tavoitteenaan herättää ajatuksia ja provosoida rakentavaan keskusteluun.