Duetto 2024

Lauantai 27.1.2024

11:00

Lasten akatemia: Kulttuuria etsimässä

Taitelija Jorma Uotinen kertoo luennollaan elämänsä vaiheista, taitelijan tehtävästä ja kulttuurin merkityksestä – onnistumisia ja epäonnistumisia unohtamatta.

Katso lisää Jorma Uotisen luennosta täältä.

 

Hei sinä 7–10 -vuotias, tervetuloa Lasten akatemian luennolle!

Lasten akatemia on vain lapsille tarkoitettu luentosarja, jossa oman alansa asiantuntijat, kuten professorit ja tutkijat kertovat kiinnostavista aiheista. Pääset selvittämään vastauksia mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin, koska Lasten akatemian tarkoituksena on innostaa Sinua kyselemään, ottamaan selvää ja tutkimaan.

Jokaisesta osallistumisesta saat merkinnän omaan luentopassiisi. Luennoille ei tarvitse ilmoittautua.

Lasten akatemian tekevät yhteistyössä Tampereen yliopisto sekä Tampereen kaupungin kaupunkikulttuuriyksikkö.

12:00-14:30

Tulevaisuuden tekoäly ihmisen palveluksessa

Jyrki Nummenmaa, professori, Tampereen yliopisto

Chat GPT ja suuret kielimallit yleensä on mullistanut ihmisten käsityksen tekoälyn mahdollisuuksista. Puheenvuorossa käsitellään mihin suurten kielimallien toiminta perustuu ja mitä rajoituksia niiden käytölle on? Entä millaisia tekoälyjärjestelmiä tulevaisuus tarjoaa ihmisten käyttöön? Luennon kesto 2o minuuttia.

Generatiivinen tekoäly: Eettisiä näkökulmia

 Otto Sahlgren, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

Generatiiviset tekoälysovellukset, kuten ChatGPT ja Stable Diffusion, tuottavat (näennäisen) uutta dataa, kuten tekstiä ja kuvia, niille näytetyn opetusdatan pohjalta. Puheenvuorossani käsittelen generatiiviseen tekoälyyn liittyviä mahdollisuuksia ja eettisiä huolenaiheita, joista jälkimmäiset liittyvät muun muassa tekijänoikeusrikkomuksiin, inhimillisten aktiviteettien autenttisuuden murentumiseen sekä tekoälyllä tuotetun taide- ja mediasisällön kasvavaan tulvaan. Luennon kesto 2o minuuttia.

Muistisairaan hyvä kohtaaminen


Jenni Kulmala,
gerontologian professori, Tampereen yliopisto

Luennolla pohditaan sitä, miten me kaikki voimme vaikuttaa siihen, että muistisairauteen sairastunut ihminen voi elää hyvää ja omannäköistään elämää. Muistisairauteen sairastunut ihminen on edelleen paljon muutakin kuin sairastamansa sairaus, ja me kaikki voimme olla mahdollistamassa sitä, että elämä, ihmisyys ja mahdollisuus vuorovaikutukseen säilyvät sairaudesta huolimatta. Luennon kesto 2o minuuttia.

 

Tukemassa autismipiirteisen taaperon vanhempia

Anneli Kylliäinen, neuropsykologi, psykologian yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto

Luennolla kerrotaan autismipiirteisyyden varhaisesta tunnistamisesta ja vanhemman tuesta siinä vaiheessa, kun kehityshuoli on vasta heräämässä. Vanhempien huolen kohtaaminen ja perheelle yksilöllisen tuen tarjoaminen riittävän varhain nähdään ensiarvoisen tärkeänä koko perheen hyvinvoinnille. Luennon kesto 2o minuuttia.

Kuinka valjastaa mikrosirutekniikka mallintamaan ihmiskehoa?

Kaisa Tornberg, väitöskirjatutkija, Monikudosmallintamisen huippuyksikkö, Tampereen yliopisto

Organ-on-chip teknologia eli kudossirut hyödyntävät mikrosirujen valmistustekniikoita luodakseen laitteita, jotka tuovat laboratoriossa kasvatettavat solut lähemmäs aitoa ihmiskehoa. Tämä teknologia on luotu laajentamaan ymmärrystämme erilaisista sairauksista tehostaen lääketutkimusta. Puheessani kerron kuinka voimme luoda laboratorioon mallin aivohalvauksesta tai sydänkohtauksesta. Kerron kuinka verisuonituksen voi korvata laboratorio-olosuhteissa ja kerron kuinka mitata, rakentaa ja hallita jotain, jota ihmissilmä ei voi havaita. Luennon kesto 2o minuuttia.

Kantasoluteknologia ja kudossirut maksatutkimuksen ytimessä

Siiri Suominen, väitöskirjatutkija, Monikudosmallintamisen huippuyksikkö, Tampereen yliopisto

Maksalla, sisäelimistämme suurimmalla, on useita elintärkeitä tehtäviä ihmiskehossa – mitä paremmin ymmärrämme maksan toimintaa, sitä parempia hoitokeinoja voimme kehittää. Puheenvuorossani esittelen kantasolu- ja kudossiruteknologian tuomia mahdollisuuksia niin maksan kuin muiden ihmiskudosten tutkimukselle: miten voimme hyödyntää ihosta tai verestä saatavia soluja muiden kudosten ja niiden sairauksien tutkimuksessa? Entä voisiko kehittämillämme malleilla korvata eläinkokeita tulevaisuudessa? Luennon kesto 2o minuuttia.

Attosekuntifysiikka: kuinka maailman nopeimpia prosesseja mitataan?

Mikko Huttunen, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto

Vuoden 2023 fysiikan Nobel-palkinto myönnettiin tutkijoille Pierre Agostini, Ferenc Krausz ja Anne L’Huillier, heidän uraauurtavista tutkimuksistaan synnyttää attosekuntien kestoisia valopulsseja. Näiden maailman lyhyimpien valopulssien avulla on voitu tutkia elektronien liikettä nopeudella jota aiemmin pidettiin mahdottomana. Puheenvuorossa selvennetään miksi tällainen tutkimus koetaan uraauurtavaksi. Luennon kesto 2o minuuttia.

14:30-16:00

Tampere Institute for Advanced Study Talks: Sustainable Mobility

The Tampere Institute for Advanced Study Talks  series opens with an in-depth look at Sustainable Mobility. The two speeches are followed by a discussion.

The speakers are:

  • Prof. Leonidas Ntziachristos (keynote), Aristotle University of Thessaloniki, Greece
  • Assist. Prof. Panu Karjalainen, Tampere University

The session is chaired by Director Juha Teperi from Tampere Institute for Advanced Study.

 

Keynote: Prof. Leonidas Ntziachristos: Can research power policy in the direction of truly sustainable mobility?

In this keynote lecture, Prof. Ntziachristos will delve into a critical question that resonates with the challenges facing our society today: How can research help guide policies towards a genuinely sustainable mobility?

Prof. Ntziachristos will dissect the recurrent failures in our approach to problem-solving, emphasizing the pitfalls of addressing environmental issues in isolation rather than adopting a comprehensive systems approach. Drawing attention to examples such as battery electric vehicles (BEVs), which, while emitting zero tailpipe emissions, contribute to particle pollution due to their increased weight and larger tires, he highlights the unintended consequences of our choices.

One of the central arguments in the lecture is the disparity between environmental benefits attributed to BEVs and the reality of power production in some countries, such as those heavily reliant on coal. By scrutinizing transition fuels like liquified natural gas (LNG), Prof. Ntziachristos will underscore the need to address not just one aspect of sustainability but to holistically evaluate the broader environmental impact.

The presentation will zoom out to the European Union level, where research endeavors aim to confront these challenges and provide valuable insights for both policy and technology. Prof. Ntziachristos will shed light on the delicate balance researchers face, navigating between proposing innovative solutions, securing funding, measuring impact, and gaining visibility within the scientific community.

A significant aspect of the lecture will explore the often antagonistic relationship between researchers and policymakers. Instead of assigning blame, Prof. Ntziachristos advocates for closer collaboration, encouraging both parties to see the big picture by looking through each other’s viewpoint. The presentation will propose a shift in perspective, urging researchers to occasionally elevate themselves from their specialized niches and adopt a helicopter view that encompasses general policies and interactions between the research and policy-making realms.

In conclusion, Prof. Ntziachristos will present concrete recommendations on how policy development can be guided towards achieving truly sustainable mobility. By fostering collaboration, understanding inter-dependenices, and promoting a systems-thinking approach, the keynote aims to bridge the gap between research and policy, paving the way for a more sustainable and harmonized future in mobility.

**********************

Assist. Prof. Panu Karjalainen: Motivation for Sustainable Mobility: An Aerosol Scientist’s Perspective

Following Professor Leonidas Ntziachristos’ keynote, the session will feature a commentary speech by Assistant Professor Panu Karjalainen, a Senior Fellow at the IAS. Dr. Karjalainen’s commentary will provide a nuanced perspective on the motivation behind pursuing sustainable mobility from the lens of aerosol science.

The primary motivation outlined by Dr. Karjalainen will revolve around the adverse air quality and climate impacts associated with current mobility systems. By drawing attention to the detrimental effects of existing transportation methods on air quality and the climate, he will underscore the urgency of transitioning towards sustainable alternatives. Moreover, Dr. Karjalainen will touch upon positive trends in mobility development, acknowledging the steps made in creating more sustainable transportation options. However, he will also address the challenges inherent in predicting the trajectory of development in certain areas, emphasizing the need for continuous monitoring and adaptability in response to emerging trends.

A key focal point of the commentary will be the imperative to follow the impact of sustainability actions. Professor Karjalainen will stress the importance of assessing whether the desired impacts are being achieved in the pursuit of sustainable mobility. This includes not only evaluating the environmental benefits but also considering the broader societal, economic, and health impacts of the implemented measures.