På svenska

Litteraturforskningsdagarna 2021: Litteraturforskningens betydelser

12.-13.5.2022 Tammerfors universitet

Keynote-talare:

Elina Druker, Stockholms universitet
Olli Löytty, Åbo universitet
Mari Hatavara, Tammerfors universitet

 

Litteraturforskningsdagarna och den därtill hörande doktorandworkshopen arrangeras av litteraturämnena vid Tammerfors universitet och Sällskapet för litteraturforskning i Finland (KTS).

Kontaktadress: ktsseminaari@gmail.com

Program

 


ONSDAG 11.5.

09:00-17:00   Avhandlingsworkshop för doktorander

 


TORSDAG 12.5.

09:30     Registreringen öppnas

 

10:15–11.45 Öppningsord & Key note I (Päätalo A1)

Öppningsord: Ilmari Leppihalme

KTS:n kunniajäsenen palkitseminen

Key note: Mari Hatavara: Kirjallinen kieli ja mieli

Ordförande: Ilmari Leppihalme

11.45–13:15 Lunch

12.00-13.00 Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikokous (Pinni B1029-30, Olkkari, Kanslerinrinne 1)

 

13:15–14:45 Arbetsgrupper 1

1a. Kertomusteorian popularisointi & soveltaminen 1 (Päätalo A3)

(Ordförande: Maria Mäkelä)

Juha Raipola & Ville Hämäläinen: Tykätyimmät ja jaetuimmat: tulkintaa Kertomuksen vaarat –projektin suosituimmista Facebook-päivityksistä

Maria Mäkelä: Narratologiaa oman elämänsä toimitusjohtajille: kertomusteoria liike-elämässä ja menestys-selfhelpissä

Samuli Björninen: Kertomustieteellinen tekstianalyysi monitieteisellä kentällä – ja mitä se tarjoaa 2000-luvun kirjallisuustieteelle

 

1b. Modernismit ja modernismin perintö 1 (Päätalo A2a)

(Ordförande: Iida Pöllänen)

Leena Romu: Toistoa vai lisämerkityksiä? – Sanallinen kerronta 1900-luvun alun suomalaisessa sarjakuvassa

Maarit Soukka: ”Oppia vertaukset, ja sekoittaa ne ruumiillisiin asioihin”. Merkityksen kriisi sotienjälkeisessä modernismissa

Carita Roivas: Puhuja Paavo Haavikon 1950-luvun runoudessa

 

1c. Digitaalisuuden merkitykset kirjallisuudentutkimuksessa 1: Digitaaliset menetelmät (Päätalo A4)

(Ordförande: Hanna-Riikka Roine & Laura Piippo)

Viola Capkova: Tekstit liikkeessä – digitaaliset arkistot, tietokannat, virtuaaliset tutkimusympäristöt

Hanne Juntunen: Määrällistäminen, laadullinen tutkimus ja tutkimustulosten merkityksellisyys kirjallisuudentutkimuksessa

Mika Pylsy: V. A. Koskenniemen venäläisen kirjallisuuden kritiikki sortovuosien Suomessa

 

1d. Kirjailijapoetiikat (Päätalo A2b)

(Ordförande: Nanny Jolma)

Kaisu Rättyä: Hannele Huovin merkitys kotimaisen nuortenromaanin kehittäjänä

Riikka Pirinen: Kirjallisen tajunnankuvauksen ja novellimuodon merkitykset Alice Munron poetiikassa

Minna Hagman: Koomisuuden poetiikka Molièren komedia-baleteissa

 

1e. Ilmastofiktio ja kriittinen eläintutkimus (Päätalo C8)

(Ordförande: Lotta Luhtala, Marianna Lammi, Helinä Ääri)

Mika Perkiömäki: Venäläinen ilmastofiktio, mitä se on?

Helinä Ääri: Kanojen tunteet ja puheet Hanna Järven Töyhtöpään tarinassa (1915)

Marianna Lammi: Syötäväksi kasvatetut eläimet fiktiivisissä ruokapöydissä

 

14:45–15:15 Kaffepaus

 

15:15–16:45 Arbetsgrupper 2

2a. Kertomusteorian popularisointi & soveltaminen 2 (Päätalo A3)

(Ordförande: Maria Mäkelä)

Paula Rossi: Kokemuskertomukset organisaatiomuutosten tarkastelun apuna

Pasi Raatikainen: Suuret tietojärjestelmähankkeet, niiden kerrottavuus ja mallitarinat

Laura Karttunen: Moniäänisyys potilastietojärjestelmän kehittämisessä: suora puheen esitys sosiaalisesti jaetun tiedon lähteenä

 

2b. Modernismit ja modernismin perintö 2 (Päätalo A2a)

(Ordförande: Anna Kuutsa)

Iida Pöllänen: Modernismi, rasismi ja ylirajaisuus: esittelyssä Musta renessanssi ja sen pohjoiset kytkökset -projekti

Jan Dlask: Postkolonialismi ja postmodernismi Christer Kihlmanin 1980-luvun tuotannossa

Jarkko Oraharju: Kirjallisuus perintönä – menneisyyden kirjat nykyajassa: Mirkka Rekolaa Runokävelyillä

 

2c. Digitaalisuuden merkitykset kirjallisuudentutkimuksessa 2: Digitaaliset tutkimuskohteet (Päätalo A4)

(Ordförande: Hanna-Riikka Roine & Laura Piippo)

Veera Valta: Taustalta parrasvaloihin: Rutiineja käsittelevä kerronta sosiaalisessa mediassa

Markus Laukkanen: Game of Thrones ja sen merkityksellistäminen internetissä – paratekstuaalinen tarinankerronta

Anna Biström: Kirjailijoiden tietokantanäkyvyys

 

2d. Kirjallisuudentutkimuksen pedagogiset ja yhteiskunnalliset merkitykset (Päätalo A2b)

(Ordförande: Elsi Hyttinen)

Kaisa Ahvenjärvi: Miten kasvattaa kirjallisuuden rakastajia?

Elli Lehikoinen: Keskiluokkaistuiko kotimainen kirjallisuus? Luokan lukemisesta 2020-luvun Suomessa

Tiina Vainio: Kirjallisen kulttuurin kivijalassa merkityksen ylijäämää opettamassa ja ihmettelemässä

 

2e. Kirjallisuudentutkimuksen merkitys ilmastokriisin aikakaudella (Päätalo C8)

(Ordförande: Toni Lahtinen & Olli Löytty)

Toni Lahtinen & Olli Löytty: Empiirisen ekokritiikin näkökulmia lukemiseen
Anna Helle & Panu Pihkala: Ympäristötunteet kirjallisuudessa ja kirjallisuudentutkimuksessa
Aino-Kaisa Koistinen, Henna Laininen, Risto Niemi-Pynttäri & Nina Sääskilahti: Kirjoittaen kohti ympäristösensitiivisyyttä – Ehdotuksia luovan kirjoittamisen ympäristöpedagogiikaksi.

 

2f. Intersectional Reading, Social Justice, and Literary Activism (INTERACT) (Päätalo A05)

(Ordförande: Kaisa Ilmonen)

Kaisa Ilmonen: What is Intersectionality in Literary Studies?

Marta Cenedese: Everyday Activism, Intersectionality, and the Medical Humanities

Kaiju Harinen: Intersectionality ad hoc: Towards a Toolkit against Discrimination

 

18:00–19:00 Författarintervju: Pirkko Saisio (stadsbibliotek Metso)

 

19:30 Konferensmiddag på restaurang Laterna (för konferensgäster som betalat middagskortet på förhand)


FREDAG 13.5.

 

09:15–11:15 Arbetsgrupper 3

3a. Valtioiden ja tekstien rajat ylittävät sukupuoli-identiteetit (Päätalo A3)

(Ordförande: Ilmari Leppihalme)

Anna Kuutsa: Puheen esitysten persoonamuodot ja yhteiskunnallinen tematiikka Maria Jotunin proosatuotannossa

Ada Schwanck: ”Itsensä voi koota kuin palapelin”: queerit pakolaiskertomukset avautuvat fiktion keinoin

Anna Tomi: Kuinka susi kesytetään? Aino Kallaksen Sudenmorsiamen englanninkielinen käännös

Hanna Samola: Satu- ja myytti-intertekstuaalisuus Anu Kaajan novellissa ”Palava sokeri”

 

3b. Metamodernismi kotimaisessa nykykirjallisuudessa ja -kulttuurissa (Päätalo A2a)

(Ordförande: Mika Hallila & Heta Marttinen)

Kasimir Sandbacka: Modernismista postmodernismiin – ja takaisin? Metamodernismin teoreettinen konteksti

Mika Hallila: Kohti merkitystä: metamodernismi ja totaliteetti

Anna Helle: Uusi ympäristörunous ja kysymys metamodernismista

Salli Anttonen: ”Aurinko ei todellakaan tänne enää loista”: Maustetytöt ja metamodernismi

Heta Marttinen: Pikaviestikeskustelu metamodernina kaunokirjallisen dialogin muotona

 

3c. Kirjallisuuden merkitys kehollisuuden ja aistien kuvaajana (Päätalo A4)

(Ordförande: Leena Romu)

Nanny Jolma: Menetyksen metaforat. Keskenmenokertomuksia suomalaisessa nykykirjallisuudessa

Sanna Jääskeläinen: Humala suomalaisessa kirjallisuudessa – tieto ja todellisuus

Antti-Ville Kärjä: Digituoksujen dystopia: Piia Leinon romaani Taivas (2017) oppaana olfaktoriseen kulttuurintutkimukseen

Jani Ylönen: Lisääntymiskyvyttömyys ja geenimuokatut ihmiset nykytieteiskirjallisuudessa

 

3d. Luonnon ja inhimillisen kysymykset runoudessa (Päätalo A2b)

(Ordförande: Markku Lehtimäki)

Reeta Holopainen: Eila Kivikk’ahon tuotannon merkityksestä ekokriittisen luennan valossa

Miikka Laihinen: Siginifikaatiokriittinen kirjallisuuskäsitys runoanalyysin työkaluna

Tero Tähtinen: Wenxue – kiinalainen kirjallisuuskäsitys

 

3e. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden monet merkitykset ja tutkimuksen rooli (Päätalo C8)

(Ordförande: Marianna Lammi & Kaisa Laaksonen)

Oiva Ristimäki: Tyhjän tallin arvoitus: semioottinen näkökulma merkityksen muodostumiseen George MacDonaldin At the Back of the North Wind -lastenkirjan reseptiossa

Rimma Erkko: Väkivalta ja groteski nauru uskomustarinassa ”Punainen hame” ja sen intermediaalisissa adaptaatioissa

Marianna Lammi: ”Toisessa on papua ja toisessa kuollutta nautaa” – ruokavaliot lapsille suunnatussa ilmastokirjallisuudessa

 

3f. Kaunokirjallisuuden vaihtoehtoisten tilojen ja todellisuuksien merkitykset (Päätalo A05)

(Ordförande: Jyrki Korpua)

Oskari Rantala: (Käsitteellinen) maailmanloppu ja tuhoutuva sarjakuvalehti Promethea-sarjakuvassa

Elise Kraatila: Spekulatiivisen fiktion merkityksestä kirjallisuudentutkimuksen kohteena

Sonja Mikkonen Epävakaiden tilojen hahmottaminen 2000-luvun nuorten aikuisten kirjallisuudessa

 

11:15–12:15 Lunch

 

12:15–13:45 Key note II & III (Päätalo A1)

Elina Druker (Stockholms Universitet): Utopian visions of a modern existence. Literary representations of children and modernity

Ordförande: Hanna Samola

Olli Löytty (Åbo Universitet): Kirjallisuudentutkimuksen yhteiskunnallisuudesta: traditioita, disipliinejä ja paradigmoja

Ordförande: Hanna Samola

 

13:45–14:15 Kaffepaus

 

14:15–15:45 Arbetsgrupper 4

4a. Tunteiden kuvausten merkitykset (Päätalo A3)

(Ordförande: Jasmin Flinkman)

Tero Eljas Vanhanen: Mitä tunteet merkitsevät. Miten analysoida kaunokirjallisten tekstien affektiivisia rakenteita

Tuukka Salonen: Kulttuurisotaa korukansissa. Kirjallisuuden poliittiset ja affektiiviset merkitykset 1920–1930-lukujen vaihteen Suomessa

Tiia Kähärä: Sanomatonta sanoittamassa – merkitysten etsintä Eeva-Liisa Mannerin proosateoksessa Kävelymusiikkia pienille virtahevoille

 

4b. Kansallista identiteettiä rakentava ja kyseenalaistava kirjallisuus (Päätalo A2a)

(Ordförande: Hanna Samola)

Tanja Helminen: Kun tutkimuskohde pakenee – ”kaikille tuttu” sisu kirjallisuudentutkijan käsittelyssä

Anni Lappela: Venäläisen nykykirjallisuuden urheilukuvauksia tutkimassa

Flóra Várkonyi: Queeriys kulttuurisen ja kansallisen identiteetin muuttumisen syynä. Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavian ja Tiranan sydämen queer-luenta

 

4c. Kirjallisen elämän uudet työnkuvat osana humanistista koulutusta (Päätalo A4)

(Ordförande: Anna Logrén)

Anna Logrén, Risto Turunen ja Jukka Mäkisalo: Muuttuva työ ja kirjallisuudentutkijat

Katri Kivilaakso & Vesa Kyllönen: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran merkitys kirjallisuudentutkimuksen varantona

 

4d. Romaanin tieto: Kirjan ja kirjailijan muuttuvat roolit yhteiskunnassa (Päätalo A2b)

(Ordförande: Markku Lehtimäki)

Markku Lehtimäki: Tutkimushankkeen kuvaus ja esittely

Elina Arminen: Kirjailijaintellektuellit, vaikuttaminen ja muuttuva julkinen tila

Ralf Kauranen: Sarjakuvaromaani, sarjakuvataiteilijuus ja tieto

Lotta Luhtala: Kriittinen eläintutkimus, veganismi ja ei-inhimillinen tietäminen

Hanna-Leena Määttä: Vähemmistökirjailija kirjallisena ja yhteiskunnallisena vaikuttajana

Laura Piippo: Kokeellisen romaanin tieto digitaalisissa ympäristöissä

 

4e. Uudet lukijuudet, menetelmät ja aineistot: hanke-esittelyitä (Päätalo C8)

(Ordförande: Saija Isomaa)

Kati Launis: Digital History for Literature in Finland -konsortion esittely: Digitaaliset menetelmät ja aineistot Suomen kirjallisuushistorian uudistajina

Ilona Lindh & Roosa Suomalainen: Muuttuvan lukijuuden jäljillä