Merkitys on keskeisimpiä kirjallisuudentutkimuksen tutkimuskohteita. Merkitykset muodostuvat tekstien, yhteiskunnan, tekijyyden ja lukijuuden vuorovaikutteisissa suhteissa. Tekstin merkityksen muodostumista voi lähestyä muiden muassa kerronnan, kontekstin, representaatioiden, temaatiikan sekä kielellisten keinojen analyysin kautta. Myös teoriat ohjaavat tulkintoja merkityksistä. Miten yksittäinen teksti muodostaa merkityksensä? Miten useiden tekstien yhteisvaikutusta laajemman kulttuurisen merkityksen muodostamiseen voi tutkia?
Toisaalta kirjallisuudentutkimuksella on myös itsellään monenlaisia merkityksiä. Tieteellisiä, yhteiskunnallisia, taiteellisia, henkilökohtaisia. Elämme aikaa, jona kirjallisuudentutkimus, kuten muukin ihmistieteellinen tutkimus, on keskellä arvostuksen kriisiä. Opetusta ja rahoitusta karsitaan, kilpailu vähistä paikoista kiristyy. Samanaikaisesti julkisuudessa kyseenalaistetaan tieteenalan tarkoitus. Toisaalta alan sisällä mm. digitaalisesti suuntautuneet tutkimussuuntaukset kritisoivat tiedonmuodostuksen periaatteita. Millaista on kirjallisuustieteen tuottama tieto? Mikä on kirjallisuustieteen merkitys yhteiskunnallisesti? Mikä tieteellinen merkitys kirjallisuudentutkimuksella on tieteiden laajemmassa kentässä? Mikä on kirjallisuudentutkimuksen merkitys tutkijalle itselleen?
Teema mahdollistaa monitieteisen lähestymisen kirjallisiin kulttuureihin. Toivommekin kulttuurintutkimuksen, filologioiden, kasvatustieteiden, historiantutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen sekä monen muun alan näkökulmien rikastuttavan kuvaamme kirjallisuuden ja sen tutkimuksen merkityksistä. Niin filosofiset ja metodologiset lähestymistavat kuin muidenkin oppialojen abstraktit ovat lämpimästi tervetulleita. Konferenssi on avoin myös tutkimushankkeiden esittelyille.
Kirjallisuudentutkimuksen merkityksiä voi lähestyä esitelmien abstrakteissa esimerkiksi seuraavista näkökulmista:
- Kirjallisuudentutkimuksen tieteellinen, yhteiskunnallinen ja sivistyksellinen merkitys
- Kirjallisuudentutkimuksen julkinen profiili mediakentässä sekä kirjallisuudentutkijat asiantuntijoina julkisuudessa
- Kirjallisuudentutkimuksen rahoitus ja muut resurssit
- Kirjallisuudentutkimuksen tiedonintressit, epistemologia ja kirjallisuuskäsitykset
- Kirjallisuudentutkimuksen rooli monitieteisissä projekteissa
- Muut taide- ja kerrontamuodot kirjallisuudentutkimuksen tutkimuskohteina
- Kirjallisuuden merkitysten muodostuminen tekstin ulkopuolisissa prosesseissa, esimerkiksi tekijä- ja lukijatutkimus
- Yksittäisen teoksen tai tekijän tuotannon merkitys
Tai esitelmien abstrakteja voi tarjota suoraan seuraaviin työryhmiin (kunkin työryhmän laaja kuvaus löytyy tämän sivun alasivulta):
- Digitaalisuuden merkitykset kirjallisuudentutkimuksessa (puheenjohtajina Laura Piippo ja Hanna-Riikka Roine)
- Kirjallisen elämän uudet työnkuvat osana humanistista koulutusta (puheenjohtajina Risto Turunen, Jukka Mäkisalo ja Anna Logrén)
- Kirjallisuuden yliopistopedagogiikka (puheenjohtajana Elsi Hyttinen)
- Kriittisen eläintutkimuksen merkitys kirjallisuudentutkimuksessa (puheenjohtajina Lotta Luhtala, Helinä Ääri ja Marianna Koljonen)
- Lasten- ja nuortenkirjallisuuden monet merkitykset ja tutkimuksen rooli (puheenjohtajina Kaisa Laaksonen ja Marianna Koljonen)
Teemaan sopivia esitelmien abstrakteja ja ehdotuksia tutkimushankkeiden esittelyiksi pyydetään lähettämään viimeistään 28.2.2022 tämän palautelomakkeen kautta (linkki aukeaa uuteen ikkunaan). Myös työryhmiin tarjotut abstraktit lähetetään palautelomakkeella. Esitelmä- ja hanke-esittelyjen lisäksi otamme 28.2.22 saakka vastaan myös ehdotuksia valmiista työryhmistä. Esityksiä voi ehdottaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saameksi.
Esitelmäehdotukseen tulee sisältyä esitelmän otsikko, enintään 300 sanan mittainen tiivistelmä sekä esitelmänpitäjän nimi ja yhteystiedot. Seminaarin järjestelytoimikunta muodostaa yksittäisistä esitelmäehdotuksista temaattisia työryhmiä.
Tutkimushankkeiden esittelyehdotukseen tulee sisältyä lyhyt, enintään 300 sanan mittainen esittely hankkeesta, josta käyvät ilmi vähintäänkin hankkeen keskeinen sisältö, tavoitteet, toteuttaminen sekä sen jäsenten nimet ja yhteystiedot.
Valmiiden työryhmien ehdotus sisältää työryhmän otsikon, kuvauksen ja puheenjohtajien tietojen lisäksi työryhmän esitelmien abstraktit. Abstraktien ohjeistus on sama kuin esitelmäehdotuksessa.
Teeman ulkopuolinen esitelmäehdotus. Työryhmien tai yksittäisten esitelmien ei tarvitse kytkeytyä päivien pääteemaan, vaan ohjelma on avoin myös muille tutkimusaiheille. Tällaiset ehdotukset tehdään samoilla periaatteilla kuin yllä on esitetty.
Tapahtuma järjestetään hybridimuotoisena mikäli kevään koronatilanne sen sallii. Toivomme, että mahdollisimman moni pystyisi osallistumaan tapahtumaan paikan päällä Tampereella, mutta sekä konferenssiin että väitöskirjatyöpajaan on mahdollista osallistua myös etäyhteyden välityksellä. Seuraamme Tampereen yliopiston koronaohjeistuksia ja toimimme niiden mukaisesti.