2.1. Ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuus
Työryhmäkoordinaattori: Harri Melin, Tampereen yliopisto
Työelämän ja työmarkkinoiden murroksista käydään vilkasta tieteellistä ja yhteiskunnallista keskustelua. Digitalisaation ja robotisaation katsotaan lisäävän automaatiota, hävittävän kokonaisia ammatteja ja muuttavan töitä ja niiden sisältöjä. Samalla oletetaan, että työurat muuttuvat yhä sirpaleisemmaksi ja erilaiset yrittäjyyden muodot yleistyvät.
Miten tähän myllerrykseen vastaa ammattiyhdistysliike? Mitä on tapahtumassa ammatilliselle järjestäytymiselle? Jatkuuko järjestäytymisasteen lasku, vai liittyykö ammattiliittoihin uutta väkeä? Mitä tapahtuu kollektiivisille sopimuksille? Millaiset asiat nousevat edunvalvonnassa kuumiksi kysymyksiksi. Miten ammattiliittoja tulevaisuudessa johdetaan? Mitä tapahtuu solidaarisuudelle?
Työryhmässä keskustellaan laajasti ammatillisen järjestäytymisen ja työmarkkinapolitiikan kysymyksistä.
2.4. Taiteessa ja kulttuurissa töissä: Tekijät, organisaatiot ja käytänteet
Työryhmäkoordinaattorit: Paul Jonker-Hoffrén, Tampereen yliopisto ja Riikka Nissi, Vaasan yliopisto
Taiteella ja kulttuurilla on merkitystä koko yhteiskunnassa ja kansantaloudessa. Usein kuitenkin tutkimuksen ja julkisen keskustelun keskiössä ovat luovien alojen osaaminen, tuotteiden ja palvelujen hyödyntäminen ja niiden tuoma arvo. Taiteen ja kulttuurin moninaisista työn tekijöistä ja organisaatiosta keskustellaan vähemmän. Tässä työryhmässä keskitytään tarkastelemaan taiteen ja kulttuurin tekijöiden työn tekemisen ja teettämisen muotoja ja paikkoja, sukupuolittuneita käytäntöjä, hierarkioita, ansioiden muodostumista sekä työnteon paikkoja ja käytänteitä. Taiteellisen työn paikat voivat vaihdella laajalla skaalalla Lean -johtamisopein organsioidusta satoja ihmisiä työllistävästä laitosteatterista itsensä työllistävään paikkaan sitomattomaan, vaikkapa kahvilassa työskentelevään luovan alan freelanceriin.
Työryhmässä taiteen ja kulttuurialan työtä lähestytään aktiviteettina, jonka työn tulos voi olla materiaalinen tai immateriaalinen. Taidetta tarkastellaan monisyisenä sosiaalisena, yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä, jonka toteutumista mahdollistavat ja rajoittavat erilaiset sosiaaliset ja materiaaliset rakenteet: taidetta on esimerkiksi vaikeaa nähdä irrallaan niistä käytänteistä, joiden kautta sitä tuotetaan, tilataan ja myydään ja joiden avulla siitä järjestetään elanto. Tässä mielessä taide- ja muun luovan työn tarkastelu kytkeytyy myös laajempiin työtä koskeviin käsitteistyksiin ja kysymyksiin työelämän muutostrendeistä, kuten työnteon muotojen moninaistumiseen, johtamisoppeihin, työelämän valtaan ja vastuihin, uusiin asiantuntijuuksiin ja ammattien hybridisaatioon.
Kutsumme työryhmään esitelmiä, jotka käsittelevät taide- ja kulttuurityötä ja työnteon ympäristöjä ja työtä ja taidetta koskevia, keskenään risteäviäkin käsitteistyksiä erilaisista teoreettisista ja metodologisista lähtökohdista. Työryhmään halutaan myös hyvin konkreettisia ja politiikkasuosituksia esittäviä esitelmiä. Toivomme ryhmään monipuolisesti eri alojen tutkijoita ja asiantuntijoita ja esitelmät voivat myös yhdistää tieteellisiä ja ammatillisia näkökulmia.
Esitelmissä tarkasteltavia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi seuraavat:
- Millä tavalla taide ja kulttuuri on työtä? Minkälaisia diskursseja ja käsitteistyksiä taidetyöhön liittyy? Miten ne kytkeytyvät työn murrokseen?
- Miten taide- ja kulttuurityötä organisoidaan? Onko yksin ahertava taitelija myyttinsä veroinen vai työskennelläänkö taiteessa ja kulttuurissa ryhmämuotoisina kollektiiveina, osuuskuntina, institutionaalisissa taidelaitoksissa vai kaikkia näitä yhdistellen? Tehdäänkö tilaustöitä tai omaehtoisesti; päätoimisesti tai muiden töiden rinnalla?
- Missä ja milloin taide- ja kulttuurityötä tehdään? Minkälaisia työn tekemisen ajallisia ja tilallisia paikkoja taidetyöhön liittyy sekä minkälaisia liikkumisia ja aika- ja tilastrategioita ne sisältävät?
- Millä tavalla taiteessa ja kulttuurissa tehtävän työn ansiot muodostuvat? Onko tavanomaista yhdistellä usean ansainnan lähteitä? Miten mahdollinen monista lähteistä muodostuva toimeentulo sopii yhteen sosiaaliturvan institutionaalisiin muotoihin, mm. työttömyysturvaan? Onko tunnistettavissa yhdistelmätöiden variaatioita ja vaihtelua eri ammattialoilla? Mikä on yhdistelmätyön motivaatio: onko kyseessä pakko tai valinta vai jotain muuta?
- Miten työturvallisuus ja työhyvinvointi varmistetaan taide- ja kulttuurityössä? Kuka niistä on vastuussa? Kutsumme pohtimaan käsityksiä ja käytäntöjä sekä materiaalisesta ja teknisestä turvallisuudesta että psykososiaalisesta hyvinvoinnista niin yksin kuin suurissa taideorganisaatioissa työskentelevien ja eri ammattiryhmien näkökulmasta.
- Miten yhteiskunta ja sen instituutiot mahdollistavat taide- ja kulttuurityötä? Toivomme esityksiä vaikkapa ateljeekysymyksistä veroasioihin ja joustavaan kaupunkiympäristöön. Miten taidetyö hinnoitellaan, miten hinnoista sovitaan ja mikä on esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen rooli hinnoittelussa?
- Minkälaista asiantuntijuutta ja osaamista taide- ja kulttuurityö vaatii? Miten taidetyötä tekevä esimerkiksi promotoi ja markkinoi taidettaan, sopii käytännön järjestelyistä sekä hakee rahoitusta ja yhteistyökumppaneita? Minkälaista vuorovaikutuksen dynamiikan tunnistamista ja hallintaa työ edellyttää?
Työryhmä on suomenkielinen.
2.5. Työelämän joustot 2000-luvun Suomessa: kuinka työnteon ehdot ja työolot ovat muuttuneet tai muuttumassa?
Työryhmäkoordinaattori: Päivi Järviniemi, Työ- ja elinkeinoministeriö
Työryhmässä käsitellään uutta tutkimustietoa ja keskustellaan Suomen työelämässä 2000-luvulla ilmenneistä palkansaajia koskevista joustoista. Tarkastelu voi kohdistua työsuhdemuotoihin, työaikoihin, työn teon paikkoihin tai palkitsemiseen. Esityksiä toivotaan sekä henkilöstö- että työnantajalähtöisten joustojen näkökulmasta. Onko näissä asioissa tapahtunut sellaista muutosta, joka edellyttäisi uutta tutkimusta tai uudenlaisia seurannan tapoja? Minkälaisista lähtökohdista työelämän joustoja on politiikkatoimissa ja tutkimuksissa käsitelty 2000-luvulla? Myös työelämän kehittämisen näkökulmat ovat tervetulleita.
Työryhmässä varataan riittävästi aikaa esitysten pitämiseen ja niistä keskustelemiseen. Esityksistä voi laatia vertaisarvioitavia artikkeleita tai ne voivat olla vasta tutkimussuunnitelman asteella.
2.6. Eettisyys ja eettinen osaaminen virtuaalisissa toimintaympäristöissä ja työyhteisöissä
Työryhmäkoordinaattorit: Arja Koski, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Raija Koskinen, Hämeen ammattikorkeakoulu
Jatkuvan työelämän muutoksen myötä virtuaalinen työ ja virtuaaliset yhteisöt ovat monille totta. Monimuotoiset teknologiat muokkaavat ihmisten arkea ja työtä jatkuvasti. Vastavuoroisesti ihmiset pyrkivät hakemaan tarkoituksenmukaisempia tapoja hyödyntää teknologiaa. Kehitys kehittyy ja muutos on yhä nopeampaa. Toimintaympäristöt ja työkulttuurit moninaistuvat ja työkulttuurit globalisoituvat.
Sekä paikalliseen että virtuaaliseen työhön liittyvä ajattelu, diskurssit, työ, toimintakäytännöt ja tunteet rakentavat joka päivä niissä osallisina olevien ihmisten toimijuutta. Toimijuus on aktiivista vastuuta itsestä, työstä, johtajuudesta sekä rohkeutta tehdä päätöksiä. Jatkuva oman toiminnan reflektointi sekä vuorovaikutus yhteisön jäsenten kanssa on edellytys oppimiselle ja osaamisen kehittymiselle. Toimijuus on parhaimmillaan sellaisen toimintakulttuurin rakentamista, jossa jokaisen toimijan henkilökohtaiset arvot ja osaaminen sekä yhteisön arvolupaus, tavoitteet ja toimintaperiaatteet linkittyvät yhteen.
Teknologinen kehitys haastaa tunnistamaan myös niitä moninaisia tapoja ja käytännön ilmentymiä, joissa teknologioilla on toimijuutta. Ihmisen kehittämät teknologiat esimerkiksi viestinnän alalla on mahdollista sysätä toimimaan pitkiäkin aikoja ilman ihmisen kontrollia. Merkittävä osa virtuaalisten toimintaympäristöjen toimijuudesta onkin teknologioiden toimijuutta. Tällaisia toimijoita koskevat eettiset ratkaisut on tehtävä pääasiassa ennen uusien teknologioiden käyttöönottoa. Inhimillinen toimijuus kietoutuu yhä kiihtyvämmällä vauhdilla tähän erilaisten toimijuuksien tanssiin.
Pohdittaessa arvoja ja toiminnan tarkoitusta virtuaalisessa työyhteisössä, hyvät ja oikeat tavat tehdä työtä ja toimia ovat tunnistettavissa. Eettisen pohdinnan myötä työssä voidaan tietoisesti toimia oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon, hyödyn tuottamisen, itsemääräämisoikeuden ja toteutettavuuden puolesta. Tämä kaikki rakentaa eettistä osaamista, joka tulee näkyväksi virtuaalisissa toimintaympäristöissä, työyhteisön jäsenten, työntekijöiden ja asiakkaiden sekä työntekijöiden ja esimiesten keskinäisissä vuorovaikutustilanteissa.
Virtuaalisuus työssä ja toiminnassa haastavat jokaisen inhimillisen toimijan ajattelua, asenteita ja osaamista. Kuitenkin peruskysymykset sekä virtuaalisen että paikallisen työn äärellä ovat samoja olemassa olon tarkoitukseen liittyviä pohdintoja: missä tarkoituksessa teemme tätä työtä? mitä teemme yhdessä? kuinka me onnistumme? mikä on tärkeintä nyt? kuka tekee mitä? kuinka voimme oppia yhdessä? Työryhmässä pyrimme yhteistoiminnallisesti tuottamaan uutta tietoa näihin kysymyksiin liittyen.
Työryhmässä etsimme yhdessä vastausta kysymykseen: Mitä on eettisyys erityisesti virtuaalisissa toimintaympäristöissä ja työyhteisöissä?
Työryhmään ovat tervetulleita sekä tutkimushavaintoihin perustuvat että teoreettiset puheenvuorot työn ja toiminnan etiikasta, eettisyydestä virtuaalisissa toimintaympäristöissä ja työyhteisöissä sekä eettisestä osaamisesta.
Hyödynnämme työskentelyssä yhteistä digitaalista alustaa puheenvuorojen sisältöjen herättämien ajatusten esille nostamiseksi.
2.7. Osallisuuden edistäminen työelämää koskevissa ongelmanasetteluissa ja ratkaisumalleissa
Työryhmäkoordinaattorit: Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto ja Anna Kuokkanen, Helsingin yliopisto
Yhteiskuntatieteellinen tutkimus on kiinnittänyt viime vuosikymmeninä huomiota työelämän käytäntöjen yksilöllistymiseen, joustojen ja epävarmuuden lisääntymiseen sekä siirtymiseen ulkoisesta kontrollista työntekijän itsekontrolliin osana autonomisempia työnkuvia. Osallisuus on noussut yhteiskunnalliseen keskusteluun mm. puollettaessa työn merkitystä yhteiskunnallisena osallisuutena.
Työntekijöiden osallistuminen ja osallisuus nousivat käsitteinä työelämää koskeviin keskusteluihin länsimaissa etenkin 1980-luvulta lähtien. Osallisuuden korostaminen työelämässä liittyy yhtäältä moninaisiin, työntekijöiden aktiivista osallistumista painottaviin johtamisoppeihin, joilla pyritään lisäämään organisaatioiden tuloksellisuutta. Toisaalta osallisuuden korostaminen oli osa laajempaa, yhteiskunnallista osallisuuden käännettä, joka korostaa sosiaalista inkluusiota. Kansalaisia on pyritty osallistamaan päätöksentekoon yhteiskunnan eri tasoilla ja areenoilla.
Aiempi työelämäntutkimus osoittaa, että edustuksellisten ja kollektiivisten toimintakäytäntöjen edelle ovat tulleet yksilöllinen aktivointi ja innovatiivisuuden edistäminen kilpailua ja yhteisöllisyyttä yhdistävillä työorganisaatioilla. Samalla työpaikoilla on vahvistunut yrittäjyyden periaatteita ja työntekijöiden vastuuta korostava toimintatapa suhteessa omaan työkykyyn ja -hyvinvointiin.
Osallisuuden edistäminen työelämää koskevissa ongelmanasetteluissa ja ratkaisumalleissa -työryhmässä tarkastellaan osallisuusajattelun ja -käytäntöjen muutoksia työelämässä, myös historiallisesta perspektiivistä. Työryhmä tarjoaa keskustelufoorumin kaikille työelämän osallisuutta sivuaville suunnitteilla tai käynnissä oleville tai juuri päättyneille tutkimuksille.
Esityksissä voi tarkastella esimerkiksi työelämän osallisuuteen liittyviä ajattelutapoja ja ongelmanasetteluja, jotka vaikuttavat työelämän käytäntöihin ja niiden poliittiseen sääntelyyn sekä tapoja käsittää työntekijöiden rooli ja osallisuus työelämässä. Esitykset voivat käsitellä myös osallisuuteen liittyvää poliittista päätöksentekoa, työmarkkinajärjestöjä tai ne voivat olla yritystason tapaustutkimuksia.
Työskentelytapa: Työryhmän työskentelytapa on keskusteleva. Kullekin esitykselle varataan aikaa n. 15 minuuttia, minkä jälkeen on aikaa kommenteille, kysymyksille ja keskusteluille.
Arvio mahdollisista osallistujista: Työryhmään on tulossa ainakin kolme esitystä työryhmän otsikon mukaisesta, Työsuojelurahaston rahoittamasta tutkimushankkeestamme. Toivotamme tervetulleeksi kaikki samoista teemoista kiinnostuneet tutkijat. Mainostamme työryhmää kollegoillemme yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.
Tähän mennessä tiedossa olevien työryhmään ehdotettavien esitysten alustavat otsikot:
- Anna Kuokkanen: Työntekijöiden osallisuus henkilöstöjohtamisessa ja henkilöstölehtien keskusteluissa 1984–2015
- Ilkka Kärrylä: Paikallinen sopiminen ja työntekijöiden osallistuminen työmarkkinakeskusjärjestöjen ajattelussa 1980-2000-luvuilla
- Sami Outinen: Työmarkkinoiden aktivointipolitiikan valmistelun ja osallisuuden monikerroksellinen historiallisuus ja poikkikansalliset yhteydet Suomessa 1991–2018
2.8. Fragmented labour market and work careers?
Session coordinators: Satu Ojala, Tampere University and Susanna Bairoh, Academic Engineers and Architects in Finland TEK
As a result of global competition and technological development, labour markets are undergoing continuous change. According to some estimates, jobs disappear while others stress the changing nature of work, especially as a result of the automatization and robotization of tasks. These changes affect different industrial sectors, companies and employees in varying ways. Employees are required to have more and more specialized knowhow and continuous readiness to change. Theories of job polarization have warned that this leads to the creation of low- and high-skill jobs, while the middle is being hollowed out. So far, the empirical evidence remains mixed. Yet, if low-skilled workers increasingly become affected by labour market changes, societies and labour market partners must newly consider how to maintain educational policies, social protection and decent living conditions for all.
The presentations can focus on previous, current, or expected labour market developments at employee, organizational or industry level, and at regional, national, or international level. For example, studies on the impact of current labour market changes on the stability of employment and careers, on wages, on gender equity, on worker skills, on social protection, on organisations’ (technological) progress, or comparing countries, are welcomed. All qualitative or quantitative, cross-sectional or longitudinal data can be used. The session is held in English, in co-operation with the Finnish Work Environment Fund research project Fragmented work careers? (2018–2020). Prof. Jon Kvist will participate in the workshop and provide comments for the paper presentations.
2.9. Mikä motivoi mikroyrittäjää? Kurkistus kasvukeskustelun taakse
Työryhmäkoordinaattorit: Anna-Mari Simunaniemi, Oulun yliopisto ja Heli Kurikkala, Oulun yliopisto
Työpajaan odotetaan osallistuvan tutkijoita ja asiantuntijoita, jotka ovat kiinnostuneita yrittäjyyden monimuotoisuudesta (mikroyrittäjät, itsensätyöllistäjät, osa-aikayrittäjät, kevytyrittäjät jne.) osana nykyistä ja tulevaa työelämää ja yrittäjyyskenttää. Lisäksi osallistujiksi toivotaan yrityskehittäjiä sekä yrittäjien tuki- ja ohjauspalveluiden parissa toimivia asiantuntijoita. Esitykset voivat perustua joko valmiisiin tutkimustuloksiin tai kehitteillä olevien tutkimusaihioiden ja ideoiden esittelyyn. Uusien yrittäjyyteen liittyvien tutkimusideoiden ja teemojen esittely on tervetullutta. Ryhmästä voi löytää kumppaneita uusiin tutkimusavauksiin.
Olemme jakaneet työpajan aihealueet kahteen alateemaan:
- Mikroyritysten omat tavoitteet ja kasvun määritelmät
Suomessa noin 95% yrityksistä on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Samaan aikaan itsensä työllistäminen erilaisilla yrittäjämäisillä tavoilla lisääntyy. Tutkijat ja päättäjät ovat kiinnostuneita erityisesti nopeasti kasvavista yrityksistä, mutta varsinaisiksi kasvuyrityksiksi luokiteltavia yrityksiä on hyvin vähän. Tutkimusten mukaan suurin osa pienistä yrityksistä tai yrittäjämäistä työtä tekevistä ei itse asiassa ole kiinnostuneita liiketoiminnan ekonometristen mittareiden mukaisesta kasvamisesta kuten henkilöstömäärän kasvattamisesta. Yrittämisen tavoitteet ja taustalla olevat arvot ovat moninaisempia kuin yrittämiseen liittyvä ns. vallitseva kasvudiskurssi antaa ymmärtää. Moni yksin- ja mikroyrittäjä rakentaa liiketoimintansa oman substanssiosaamisensa ympärille tavoitteenaan esimerkiksi laadukkaammat palvelut asiakkaille, itsenäinen työskentely, oman osaamisen kehittäminen tai mahdollisuus sovittaa työ- ja vapaa-aika yhteen. Yrittäjien näkökulmasta kasvun määritelmät voivat olla moninaisemmat kuin perinteiset ekonometriset mittarit. Mikroyritysten näkökulmasta kasvu-termin sijaan tai rinnalla voitaisiin puhua esimerkiksi jatkuvasta uudistumisesta tai elinvoimaisuudesta.
Työryhmässä etsimme vastauksia ja ideoita mm. seuraaviin kysymyksiin:
- Mitkä ovat yrittäjien näkökulmasta keskeisiä motiiveita yritystoiminnalle?
- Millaisia tavoitteita yrittäjät asettavat omalle ja yrityksensä kehittymiselle, uudistumiselle ja elinvoimaisuudelle?
- Millaiset arvot ohjaavat yrittäjiä?
- Millä mikroyritysten erityispiirteet huomioivilla tavoilla kasvua, uudistumista ja elinvoimaisuutta voidaan mitata ja kuvailla?
- Millaisten erilaisten kasvupolkujen ja yrittäjätyyppien avulla voidaan kuvailla mikroyrittäjyyden monimuotoisuutta?
- Millaisilla uusilla tiedonkeruu- ja analyysimenetelmillä mikroyrittäjyyden erityispiirteitä voidaan selvittää?
- Mikroyritysten toimintaedellytykset ja kehittämistä tukevat palvelut
Mikroyritykset esitetään sekä tutkimuksissa että julkisessa keskustelussa joustavina, ketterinä ja sopeutuvina toimijoina, mutta toisaalta empiiristen havaintojen perusteella yrittäjät itse eivät välttämättä koe asiaa samalla tavoin. Monet yrittäjät ovat ensisijaisesti oman ammattialansa osaajia, jotka kokevat yrittäjyyteen, liiketoiminnan kehittämiseen ja henkilöstöjohtamiseen liittyvät tehtävät välttämättöminä velvoitteina. Yrittäjä on yksin liiketoimintaansa liittyvän päätöksenteon kanssa muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Tutkimus voi tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa, jolla yksin- ja mikroyrittäjien tarpeisiin soveltuvia yrityspalveluita ja ohjausmenetelmiä (mm. työnohjaus) voidaan ottaa käyttöön.
Työpajassa etsimme vastauksia ja ideoita mm. seuraaviin kysymyksiin:
- Miten yrittäjän hyvinvointiin vaikuttavat muutokset yrityksen toiminnassa ja kasvussa?
- Millaisilla uusilla innovaatioilla ja kokeiluilla voidaan tukea yrittäjän hyvinvointia?
- Millaisilla ohjausmenetelmillä yrittäjää voidaan tukea kasvun keskellä?
- Millaisia yrityspalveluita yksin- ja mikroyrittäjät tarvitsevat liiketoiminnan eri vaiheissa?
- Millaista vertaistukea yrittäjät tarvitsevat ja millaisilla keinoilla verkostoitumista voidaan tukea? (esim. yrityskummit, vertaisverkostot…)
Työskentelytapa: Työpajassa esiteltävistä tutkimuksista lähetetään etukäteen abstrakti, joiden perusteella valitaan alustajat työryhmään. Yksittäisten alustusten pituus on 15 min. ja esitysten välillä on yhteistä työskentelyä yhteisen koosteen tekemiseksi. Työpajassa kuullaan koordinaattoreiden johdatus teemaan sekä lopuksi vuorovaikutteinen yhteenveto käydyn keskustelun pohjalta.