VTT, dos. Arja Haapakorpi
Työelämän tutkimuspäivien pj.
Työelämän perusasioiden äärellä
Työelämän tutkimuspäivät osallistuu tänä vuonna kansainvälisen työjärjestö ILO:n satavuotisjuhlintaan teemallaan työelämän perusasioista. Vaikka suomalaisessa työelämän säännöt, toimintamallit ja -käytännöt tukevat laadukasta työelämää kansainvälisessä vertailussa, alttius niiden muutokseen on läsnä globaalin hintakilpailun, tihenevän työtahdin ja työmarkkinoiden sääntelyn vapauttamisen myötä. Tuottavuuden ja inhimillisyyden ylläpitäminen ja kehittäminen työelämässä vaatii jatkuvaa hereillä oloa, koska paineet niiden heikkenemiseen ovat läsnä.
Tilastot kertovat meille, että runsas kaksi kolmasosa tekee kokopäiväistä työtä yhden työnantajan palveluksessa. Julkisessa keskustelussa puhutaan kuitenkin vastentahtoisesta osa-aikatyöstä, nollasopimuksista ja pakotetusta yrittäjyydestä, ja työelämän tutkimus nostaa näitä asioita esille muun muassa itsensätyöllistämisen, prekaarin työn, monista lähteistä ansioiden hankinnan ja silpputyön käsitteillä. Tilastotutkimuksen ja työelämän sirpaloitumista käsittelevän tutkimuksen tulosten näennäinen ristiriita kertoo työmarkkinoiden erilaistumisesta niin työn tekemisen ehtojen kuin itse työn sisällönkin suhteen. Vaikka kokopäiväinen palkkatyö on yleisin ansioiden hankkimisen tapa, naisten vastentahtoinen osa-aikatyö on yleistynyt palvelualojen työmarkkinoilla ja free lancer – sopimukset aikaisempaa matalammilla ansioilla esimerkiksi media- ja kulttuurialoilla. Keskeinen kysymys koskeekin kaikkien tasapuolista kohtelua työmarkkinoilla, mihin liittyy riittävän toimeentulon turvaaminen, osallisuus työelämässä ja mahdollisuus kehittyä kansalaisena ja ammattilaisena riippumatta alasta ja ammatista. Toimeentuloon riittävä työ on yhteiskuntapolitiikan haasteiden ytimessä, sillä järjestelmät eivät aina nykyisellään tunnista uusien ansaintatapojen ja toimeentulon sirpaloitumisen tuottamia ongelmia.
Reiluus työelämässä viittaa tasapuoliseen kohteluun, niin sanottuun psykologiseen sopimukseen työn teettäjän ja työntekijän kesken. Psykologinen sopimus työelämässä tarkoittaa luottamuksellista, vastavuoroista ja käytännöissä koeteltavaa yhteisymmärrystä, jolla pyritään kummankin tahon etujen huomioon ottamiseen. Suomi on tutkimuksissa havaittu yhdeksi maailman kärkimaaksi kansalaisten keskinäistä luottamusta arvioitaessa, mikä myös heijastuu työelämään tuloksellisena ja aktiivisena toimintana. Luottamuksen ylläpitämisen voidaan siis arvioida olevan yksi tärkeimmistä tuotannontekijöistä työpaikoilla, mikä liittyy olennaisesti myös reiluun työelämään. Pohjoismaisissa työelämäsuhteissa ja -käytännöissä työnantaja – työntekijäkumppanuus on tuottanut hyviä tuloksia: palkitsevaa työtä tekevä motivoinut työntekijä on myös tuottava työntekijä. Luottamus ei ole annettu ominaisuus vaan pitkäaikaiselle sopimisella ja käytäntöjen sekä sääntöjen noudattamisella saavutettu tila, jonka jatkuvuudesta on pidettävä huolta.
Kotimainen konferenssimme käsittelee työelämää ensisijaisesti suomalaisesta näkökulmasta. Globaalistumiseen liittyy kuitenkin vastuu myös työelämän laadusta maan rajojen ulkopuolella olevasta työelämästä. Reiluus, toimeentulon turvaaminen ja palkitsevuus työssä ovat astetta vaativampia tavoitteita globaalissa katsannossa.