Gerontologia 2023

Kongressin suojelijan, arkkiatri Risto Pelkosen tervehdys:

Hyvä seminaariväki. Naiset ja miehet. Mina Damer och Herrar.

”Vanhuutta ei voi ratkaista,

ystävät kalliit, sanoo isoäiti.

Sen kanssa on elettävä.

Sitä on kestettävä.

Sille on puhuttava ystävällisesti,

Sen kanssa on neuvoteltava.”

Näin Eeva Kilpi kirjassaan Kuolinsiivous

Vuosi vanhan vanhentaa. Mäelle kapuaminen vie aikaa. Alas laskeutuminen on joutuisaa. Perillä ollaan, kun elimistön sisäisen tasapainon, entropian säätely sammuu.  Paras ottaa ajasta vaarin. Etteivät hyvät vuodet karkaisi käsistä.

Suuri kiitos ilosta tuoda koko ammattikunnan tervehdys tähän kongressiin. Kaikki me tiedämme, että geriatria on vanhusten hoito-oppi. Mutta kuka on vanha? Sen tietää vain ihminen itse. Vanhuus on kulttuurinen käsite ja subjektiivinen kokemus.

Tämä vuosi on geriatrian juhlavuosi. Äitini serkku ja opettajani professori Eeva Jalavisto laati ensimmäisen vanhusten hoito-ohjelman seitsemänkymmentä vuotta sitten 1953. Se sisälsi kymmenen yhä käypää teesiä. Tähän tapaan:      

Geriatria on oikeutettu omaksi erikoisalakseen.

Vanhojen ikäluokkien sairaudet tulevat yhä hallitsevimmiksi lääkärin toiminnassa.

Jokaisesta lääkäristä on tulossa geriatri.

Johtaviin sairaaloihin tarvitaan moniammatillinen geriatrinen yksikkö.

Totta kaikki tyyni. Oikein aavisti professori.

Uusi yritys tehtiin kymmenisen vuotta sitten.  Silloin  kutsuttiin ”Kokeneet ja viisaat”-niminen työryhmä. Selvittämään mitä pitäisi ottaa huomioon. Kun  Vanhuspalvelulakia pannaan toimeksi.  JA  rakennettaessa ikäyställistä Suomea. Tässä kolme kovaa ehtoa.

– Ikääntyminen on koko yhteiskuntaa koskeva asia. Se on otettava huomioon kaikessa lainsäädännössä ja kaikissa politiikoissa

– Ikäsyrjintä on poistettava. On itsestään selvää, että ikäihmiset ovat mukana itseään ja koko yhteiskuntaa koskevassa päätöksenteossa.

– Ikäpolitiikan uudistamiseksi tarvitaan monipuolista tutkimustietoa. Ilman tutkimusta ei ole laadukasta koulutusta. Ilman koulutusta ei ole hyvää vanhuspalvelua.

Entä nyt? Huolestuneina kysytään,  miten voidaan päättää  hyvin erilaisten  ikäihmisten asioista. Kaukana heidän asuinympäristöstään. Hiljainen  ääni ei kuulu aluevaltuustoon saakka. Siihen tarvitaan vanhuusneuvoston kaltainen toimija, jolla on tuntuma vanhusteen  arkeen.  Ja elämän ymmärrystä. 

Hyvät naiset ja miehet, Mina Damer och Herrar.

Mitä kauemmin ihminen on saanut elää, sitä enemmän  hänen muistiinsa on  tallentunut  arkisia kokemuksia ja monella tavalla koeteltua tietoa. Tätä vuosien varrella karttunutta henkistä pääomaa kutsuaan vanhuuden hiljaiseksi viisaudeksi. Kun väki vanhenee nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Meistä itsestämme riippuu, kuljemmeko kohti viisasten valtakuntaa. Vai eksymmekö oikealta polulta.

Näiden keskeneräisten ajatusten myötä toivotan teille antoisaa ja uutta luovaa seminaaria. Suuri kiitos. Tusen tack.

 

Tervetuloa Gerontologia 2023 ‐kongressiin 8.-10.2.2023 Tampere-talolle

Kongressin teemana on Ikääntymisen uusi aika, joka viittaa sekä väestön vanhenemiseen että vanhuuden toimintakyvyn muutoksiin. Kongressissa käsitellään vanhenemisen ilmiöitä ja ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn, aktiivisuuden, hyvinvoinnin, hoidon, tuen ja palveluiden haasteita ja mahdollisuuksia. Kongressin pääpuhujina ovat muun muassa Tom Kirkwood, Amanda Grenier, Teppo Kröger, Anu Siren ja Esa Jämsen.

Tapahtuma on perinteisesti joka kolmas vuosi järjestettävä monialainen kongressi, joka kokoaa yhteen laajasti kaikki iäkkäiden parissa toimivat asiantuntijat. Gerontologia 2023 on sarjassaan 10. kongressi. Tällä kertaa samassa yhteydessä järjestetään myös vuosittaiset Geriatripäivät, mikä laajentaa entisestään tapahtuman monitieteistä ja moniammatillista luonnetta.  Kongressin järjestävät Tampereen yliopisto ja Gerontologian tutkimuskeskus sekä kolme alan yhdistystä: Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry, Suomen Geriatrit ry ja Societas Gerontologica Fennica ry. Kongressin suojelijana toimii arkkiatri Risto Pelkonen.