Työryhmät
Tiedostelut ja kysymykset työryhmistä vain suoraan työelämän tutkimuspäivän koordinaattorille (klikkaa tästä: Paul Jonker-Hoffrén)!
1.Työelämän kehittäminen, koordinaattorit Sirpa Syvänen ja Kaija Loppela
Työelämän kehittäminen -työryhmään toivotaan esityksiä niin tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteutuksista ja tuloksista kuin myös käytännön kehittämistoimista työpaikkojen omana toimintana. Erityisesti toivoisimme esityksiä konkreettisista kehittämismenetelmistä, toimintamalleista ja kehittämisrakenteista sekä kehittämistyön arviointimenetelmistä ja -tuloksista.
2. Työhyvinvointi, Koordinaattori Kirsi Heikkilä-Tammi
Organisaation työhyvinvointiin vaikuttavilla tekijöillä on yhteys tuloksellisuuteen ja tuottavuuteen. Menestyvissä organisaatioissa työntekijät voivat ratkaista työhönsä liittyviä ongelmia ja haasteita, saavat vastuuta, osallistuvat päätöksentekoon sekä tuntevat organisaation toimintaperiaatteet ja tavoitteet. Roolit ovat selkeitä suhteessa tavoitteisiin ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja johtaa sitä. Työryhmään ovat tervetulleita laaja-alaisesti työhyvinvoinnin tutkimusta ja tutkimusperäistä kehittämistä käsittelevät esitykset.
3. Johtaminen, Koordinaattori Kalle Pajunen
Johtamisen työryhmässä käsitellään laaja-alaisesti johtamisen ja organisaatiotutkimuksen tematiikkoja johtajien päätöksentekoprosesseista aina yritysten yhteiskuntasuhteiden ja institutionaalisen kontekstin dynamiikkaan. Tällä kertaa toivomme erityisesti tutkimuksia, joissa vallitsevia teorioita haastetaan ja kehitetään vallitsevan poikkeustilan antamasta näkökulmasta.
4. Työpsykologia, Koordinaattori Anne Mäkikangas
(yhdistetty työryhmään 3)
Työpsykologian työryhmässä käsitellään laajasti työpsykologian aiheita niin organisaatio- kuin yksilötasolla. Toivomme erityisesti esityksiä, jotka käsittelevät poikkeustilasta aiheutuvia työpsykologisia vaikutuksia.
5. Työmarkkinasuhteet ja edustus (koordinaattori Markku Sippola & Paul Jonker-Hoffrén)
(peruttu)
Yhtäkkiä muuttuneen työmarkkinakehityksen yhteydessä syntyy keskusteluja työehtosopimuksista, jo sovituista palkankorotuksista ja selviytymislausekkeesta. Samalla myös edunvalvonta vaikeutuu monien työskennellessä etänä. Työryhmään kutsutaan eritysesti esityksiä, joissa pohditaan työmarkkinasuhteiden muutoksia.
6. Maahanmuuttajat ja ulkomaiset työntekijät suomalaisilla työmarkkinoilla – Rolle Alho
Työryhmässä käsitellään laaja-alaisesti maahanmuuttajien ja Suomessa tilapäisesti työskentelevien ulkomaisten työntekijöiden asemaa. Aiheina voivat olla esimerkiksi työehdot (ja niiden valvontaan liittyvät haasteet), työ- ja oleskelulupapolitiikka, syrjintä ja rasismi työmarkkinoilla sekä aihepiiriin liittyvät tilastolliset katsaukset. Tervetulleita ovat myös aiheet, jotka liittyvät esimerkiksi eri etujärjestöjen maahanmuuttoon liittyviin näkemyksiin ja tavoitteisiin.
7. Sukupuoli ja valta – Suvi Heikkinen ja Marke Kivijärvi
Työryhmään toivotaan esityksiä tutkimusteemoista, jotka käsittelevät sukupuolen ja vallan merkityksiä suhteessa viimeaikaisiin työelämän mullistuksiin, kuten muuttuneisiin työn tekemisen tapoihin, etätyön räjähdysmäiseen kasvuun ja työn ja muun elämän kokonaisvaltaiseen sekoittumiseen sekä hoivavastuiden uudelleenmäärittelyyn. Työryhmään toivotaan aihepiiriin liittyen teoreettisia ja empiirisiä tutkimuksia, jotka huomioivat suomalaisen työelämän muuttuneet todellisuudet yksilöiden, organisaatioiden tai yhteiskunnan näkökulmista.
8. Etätyö ja teknologia – Arja Haapakorpi ja Mia Tammelin
Erityisesti korona-viruksen myötä koko- ja osa-aikaisen etätyön yleistyminen on nostanut digitaalisen teknologian työelämän tutkimuksen keskiöön. Teknologioiden toimivuudella on entistä suurempi merkitys, mutta teknologia-välitteinen työympäristö ja vuorovaikutus tutkimuskohteena nostavat esille teoreettisesti että metodologisesti kiinnostavia kysymyksiä, kuten teknologian ja sosiaalisen välinen suhde, luottamus ja kontrolli, työkäytännöt ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen muutos. Toivotamme tervetulleeksi työryhmään kaikki teemasta kiinnostuneet.
9. Epätyypillinen työ – Koordinaattori Armi Mustosmäki
Epätyypillisestä työstä on tullut työelämän uusi normaali. Kasvava joukko työntekijöitä työskentelee määrä- ja osa-aikaisesti, vuokra- ja nollasopimuksilla, työllistää itsensä yrittäjinä tai alustojen kautta välittyvillä keikoilla – joskus jopa useita ansaitsemistapoja yhdistellen. Aina ei kuitenkaan tiedetä, miksi ihmiset työskentelevät edellä mainituissa työmuodoissa. Työryhmään ovat tervetulleita erilaiset epätyypillistä työtä, sen tekijöitä ja instituutioita tarkastelevat tutkimukset – miten epätyypillinen työ haastaa sosiaaliturvajärjestelmän sekä työntekijää suojelevat instituutiot, kuten ammattiyhdistysliikkeen ja lainsäädännön sekä työntekijöiden arjen rakenteet?
10. Työn riskit ja työsuojelu – Koordinaattori Antti Saloniemi
(yhdistetty työryhmään 12)
Työryhmässä pohditaan työn uusia ja vanhoja riskejä sekä niiden hallinnan mahdollisuuksia. Työsuojelu on alun perin keskittynyt fyysisen työympäristön ongelmiin. Työn muuttumisen vanavedessä riskeiksi on tunnistettu myös muita kuormituksen lähteitä. Työsuojelun painopiste on siirtynyt psyykkisten ja sosiaalisten riskien hallintaan. Kuuluvatko fyysisen ympäristön riskit vanhan työn menneeseen maailmaan ja onko työsuojelulla mahdollista hallita työn uusia riskejä?
11. Kansainvälisen työliikkuvuuden tulevaisuus – Koordinaattorit Liisa Mäkelä ja Vesa Suutari
Globalisaation myötä työelämän kansainvälisyys ja työvoiman kansainvälinen liikkuvuus ovat lisääntyneet, mutta Korona-kriisin johdosta yritykset ovat kehittäneet myös korvaavia tapoja kansainväliseen työskentelyyn. Työryhmässä tarkastellaan työliikkuvuuden syitä, seurauksia ja tulevaisuutta yhteiskunnan, organisaatioiden ja yksilöiden näkökulmista.
12. Tuottavuuden ja työelämän laadun kehittäminen työn murroksessa – Koordinaattorit Juha Antila & Niilo Hakonen
Vuonna 2012 Suomen työelämän kehittämisstrategian tavoitteeksi asetettiin Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Onko tavoite muuttunut ja mikä se on nyt, kun vuosi 2020 lähestyy loppuaan ja TYÖ2030-kehittämisohjelma on käynnistynyt.
Työryhmän tarkoitus on koota esimerkkejä, kokemuksia ja tutkimustuloksia tuottavuuden ja työelämän laadun kehittämisestä ja työn murroksen vaikutuksista erilaisilla työpaikoilla ja eri aloilla. Erityistä huomiota kiinnitetään korona-ajan muutoksiin työn sisällöissä, toimintatavoissa ja työn organisoinnissa. Lisäksi pohditaan jo perinteiseen tapaan kehittämistyön onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Työryhmän järjestävät tänä vuonna käynnistyneen Työelämä 2030 -ohjelman työmarkkinaosapuolet.
13. Itseohjautuvuudesta yhteisöohjautuvuuteen, koordinaattorina Johanna Vuori
Kutsumme tähän työryhmään abstrakteja, jotka käsittelevät itseohjautuvien tiimien tai organisaatioiden rakentamista, käytänteitä, toimintaa, ristiriitoja tai niissä tapahtuvan johtajuuden jakamista.
14. Avoin ryhmä, Koordinaattorit Tuija Koivunen ja Tiina Saari
Työryhmä on auki työelämää käsitteleville esityksille jotka eivät löydä paikkaansa muista työryhmistä.