Työryhmät ja abstraktihaku

Abstraktihaku on nyt auki!

Tänä vuonna on kaksi työryhmäsessiota (2x 90 minuuttia). Työryhmien koordinaattorit valitsevat enintään 3-5 abstraktia per työryhmäsessio.

Abstraktin pituus on 200-300 sanaa. Siitä ilmenee esityksen aihe tai tutkimuskysymys, menetelmät ja (mahdolliset) keskeiset tulokset.

Esitelmäehdotusten deadline on 31.10.2020.

Työryhmät

Tiedostelut ja kysmykset työryhmistä vain suoraan työelämän tutkimuspäivän koordinaattorille (klikkaa tästä: Paul Jonker-Hoffrén) !

Lähetä abstrakti tämän linkin kautta!

1.Työelämän kehittäminen, koordinaattorit Sirpa Syvänen ja Kaija Loppela

Työelämän kehittäminen -työryhmään toivotaan esityksiä niin tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteutuksista ja tuloksista kuin myös käytännön kehittämistoimista työpaikkojen omana toimintana. Erityisesti toivoisimme esityksiä konkreettisista kehittämismenetelmistä, toimintamalleista ja kehittämisrakenteista sekä kehittämistyön arviointimenetelmistä ja -tuloksista.

2. Työhyvinvointi, Koordinaattori Kirsi Heikkilä-Tammi

Organisaation työhyvinvointiin vaikuttavilla tekijöillä on yhteys tuloksellisuuteen ja tuottavuuteen. Menestyvissä organisaatioissa työntekijät voivat ratkaista työhönsä liittyviä ongelmia ja haasteita, saavat vastuuta, osallistuvat päätöksentekoon, tuntevat organisaation toimintaperiaatteet ja tavoitteet, roolit ovat selkeitä suhteessa tavoitteisiin ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja johtaa sitä. Työryhmään ovat tervetulleita laaja-alaisesti työhyvinvoinnin tutkimusta ja tutkimusperäistä kehittämistä käsittelevät esitykset.

3. Johtaminen, Koordinaattori Kalle Pajunen

Johtamisen työryhmässä käsitellään laaja-alaisesti johtamisen ja organisaatiotutkimuksen tematiikkoja johtajien päätöksentekoprosesseista aina yritysten yhteiskuntasuhteiden ja institutionaalisen kontekstin dynamiikkaan. Tällä kertaa toivomme erityisesti tutkimuksia, joissa vallitsevia teorioita haastetaan ja kehitetään vallitsevan poikkeustilan antamasta näkökulmasta.

4. Työpsykologia, Koordinaattori Anne Mäkikangas

Työpsykologian työryhmässä käsitellään laajasti työpsykologian aiheita niin organisaatio- kuin yksilötasolla. Toivomme erityisesti esityksiä, jotka käsittelevät poikkeustilan aiheuttamat työpsykologiset vaikutukset.

5. Työmarkkinasuhteet ja representaatio (koordinaattori Markku & Paul)

Yhtäkkiä muuttuneen työmarkkinakehityksen yhteydessä syntyy keskusteluja työehtosopimuksista, jo sovittuja palkankorotuksista ja selvyitymislausekkeesta. Samana myös edunvalvonta vaikeuttuu, kun monet ihmiset tekevät työtä etänä. Työryhmään kutsutaan eritysesti esityksiä, jossa pohditaan työmarkkinasuhteiden muutoksia.

6. Maahanmuuttajat ja ulkomaiset työntekijät suomalaisilla työmarkkinoilla – Rolle Alho

Tässä työryhmässä tutkitaan miten on maahanmuuttajien ja muiden ulkomaisten työntekijöiden asemaa suomalaisilla työmarkkinoilla. Toivotaan erityisesti esityksiä työmarkkinoiden instituutioista, politiikasta ja tilastollisista trendeistä.

7. Sukupuoli ja valta – Suvi Heikkinen ja Marke Kivijärvi

Työryhmään toivotaan esityksiä tutkimusteemoista, jotka käsittelevät sukupuolen ja vallan merkityksiä suhteessa viimeaikaisiin työelämän mullistuksiin, kuten muuttuneisiin työn tekemisen tapoihin, etätyön räjähdysmäiseen kasvuun ja työn ja muun elämän kokonaisvaltaiseen sekoittumiseen sekä hoivavastuiden uudelleenmäärittelyyn. Työryhmään toivotaan aihepiiriin liittyen teoreettisia ja empiirisiä tutkimuksia, jotka huomioivat suomalaisen työelämän muuttuneet todellisuudet yksilöiden, organisaatioiden tai yhteiskunnan näkökulmista.

8. Etätyö ja teknologia – Arja Haapakorpi ja Mia Tammelin

Erityisesti korona-viruksen myötä koko- ja osa-aikaisen etätyön yleistyminen on nostanut digitaalisen teknologian työelämän tutkimuksen keskiöön. Teknologioiden toimivuudella on entistä suurempi merkitys, mutta teknologia-välitteinen työympäristö ja vuorovaikutus tutkimuskohteena nostavat esille teoreettisesti että metodologisesti kiinnostavia kysymyksiä, kuten teknologian ja sosiaalisen välinen suhde, luottamus ja kontrolli, työkäytännöt ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen muutos. Toivotamme tervetulleeksi työryhmään kaikki teemasta kiinnostuneet.

9. Epätyyppillinen työ – Koordinaattori Armi Mustosmäki

Epätyypillisestä työstä on tullut työelämän uusi normaali.  Yhä kasvava joukko työskentelee määrä- ja osa-aikaisesti, vuokratyössä, tai nollasopimuksilla, tai työllistäen itsensä yrittäjinä tai alustojen kautta välittyvät keikat -ja useita ansaitsemistapoja yhdistellen. Kuitenkin ei myöskään aina tiedetä, miksi ihmiset työskentelevät tällaisella työmuodolla. Työryhmään ovat tervetulleita erilaiset epätyypillistä työtä, sen tekijöitä ja instituutioita tarkastelevat tutkimukset – miten epätyypillinen työ haastaa sosiaaliturvajärjestelmän sekä työntekijää suojelevat instituutiot, kuten ammattiyhdistysliikkeen ja lainsäädännön sekä työntekijöiden arjen rakenteet?

10. Työn riskit ja työsuojelu – Koordinaattori Antti Saloniemi

Työryhmässä pohditaan työn uusia ja vanhoja riskejä ja niiden hallinnan mahdollisuuksia. Työsuojelu on alun perin keskittynyt fyysisen työympäristön ongelmiin. Työn muuttumisen vanavedessä riskeiksi on tunnistettu myös muita kuormituksen lähteitä. Työsuojelun painopiste on siirtynyt psyykkisten ja sosiaalisten riskien hallintaan. Kuuluvatko fyysisen ympäristön riskit vanhan työn menneeseen maailmaan ja onko toisaalta työsuojelulla mahdollista hallita työn uusia riskejä?

11. Kansainvälisen työliikkuvuuden tulevaisuus – Koordinaattorit Liisa Mäkelä ja Vesa Suutari

Globalisaatiosta johtuen työelämän kansainvälisyys ja työvoiman kansainvälinen liikkuvuus ovat lisääntyneet, mutta Korona-kriisin yritykset ovat myös kehittäneet korvaavia tapoja kansainväliseen työskentelyyn. Työryhmässä tarkastellaan työliikkuvuuden syitä, seurauksia sekä tulevaisuutta yhteiskunnan, organisaatioiden ja yksilöiden näkökulmista.

12. Tuottavuuden ja työelämän laadun kehittäminen työn murroksessa – Koordinaattorit Juha Antila & Niilo Hakonen

Vuonna 2012 Suomen työelämän kehittämisstrategian tavoitteeksi asetettiin Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Onko tavoite muuttunut ja mikä se on nyt, kun vuosi 2020 lähestyy ja TYÖ2030-kehittämisohjelma on käynnistynyt.

Työryhmän tarkoitus on koota esimerkkejä, kokemuksia ja tutkimustuloksia tuottavuuden ja työelämän laadun kehittämisestä ja työn murroksen vaikutuksista erilaisilla työpaikoilla ja eri aloilla. Erityistä huomiota kiinnitetään korona-ajan muutoksiin työn sisällöissä, toimintatavoissa ja työn organisoinnissa. Lisäksi pohditaan jo perinteiseen tapaan kehittämistyön onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Työryhmän järjestävät tänä vuonna käynnistyneen Työelämä 2030 -ohjelman työmarkkinaosapuolet.

13. Itseohjautuvuudesta yhteisöohjautuvuuteen, koordinaattorina Johanna Vuori

Kutsumme tähän työryhmään abstrakteja, jotka käsittelevät itseohjautuvien tiimien tai organisaatioiden rakentamista, käytänteitä, toimintaa, ristiriitoja tai niissä tapahtuvan johtajuuden jakamista.

14. Avoin ryhmä, Koordinaattorit Tuija Koivunen ja Tiina Saari

Työryhmään on auki esityksille, jotka eivät löydy paikkansa muista työryhmistä mutta käsittelevät teemaa.