Työlainsäädännöllä tavoitellaan muutoksia työelämän käytäntöihin, mutta vaikutukset voivat joskus olla ennalta-arvaamattomia. Työlainsäädännön ja työelämän käytäntöjen välinen vuorovaikutus on monimutkaista, eikä lainsäädäntö, etenkään ilman valvontaa ja laiminlyöntien sanktiointia, aina toteuta sille asetettuja tavoitteita. Suomalaisessa työlainsäädäntöperinteessä neuvotteleminen yhteiskunnallisten tahojen kesken on edeltänyt merkittäviä lainsäädäntöuudistuksia. Neuvottelemisen on ajateltu lisäävän ja tehostavan lainsäädännön legitimiteettiä ja sitä kautta vaikuttavuutta. Usein lainsäädännöllä myös legitimoidaan työelämässä tapahtuneita muutoksia.
Paneelikeskustelun aiheena on työ ja hyvinvointi. Hyvinvointiin liittyvä sääntely on varsin hajanaista, eikä sen toteuttamiseen aina liity tehokkaita sanktioita. Pureudumme paneelissa esimerkiksi kysymyksiin siitä, mitä työhyvinvointi on ja millä tavoin työhyvinvointia toteutetaan lainsäädännön avulla ja käytännössä? Eroavatko työhyvinvointiin liittyvät ongelmat erilaisten työntekijöiden ja työntekijäryhmien kohdalla? Millaisia nämä erot ovat? Millainen on hyvä työnantaja ja miten työhyvinvointia toteutetaan tasapuolisella, yhdenvertaisella ja tasa-arvoisella tavalla?
Panelistit:
- Marjo Ylhäinen, apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
- Riitta Työläjärvi, asiantuntijalääkäri, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
- Jenni Pitkänen, johtava asiantuntija, Teknologiateollisuus ry
- Liisa Hakala, johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja tasa-arvo-osasto / TTO, Toimintapolitiikkayksikkö
Pj. Hertta Vuorenmaa, yliopistonlehtori, Aalto yliopisto, johtamisen laitos
Paneelikeskustelun tallenne on saatavilla Youtube-kanavallamme!