Minisymposium 1:
Rivit tiiviiksi – Terveydenhuollon sektorien yhteistyöllä tuetaan potilaan työkykyä.
Työkyvyn tukeminen työuran eri vaiheissa on noussut yhdeksi työterveyshuollon tärkeimmistä tehtävistä. Jotta siinä päästään toivottuihin lopputuloksiin, tarvitaan terveydenhuollon eri sektoreiden ja työterveyshuollon välistä tiivistä yhteistyötä.
Kuvaamme symposiumissa Tampereen yliopiston, Työterveyslaitoksen ja Pihlajalinnan yhteishankkeessa kehitettyjä uusia toimintamalleja työkyvyn tuen tarpeen havaitsemiseksi, tukitoimien piiriin ohjaamiseksi ja perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyön parantamiseksi – työttömiä potilaita unohtamatta.
Raportoimme perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattilaisten kokemuksia tästä yhteistyöstä sekä tuloksia perusterveydenhuollon työkykykoordinaattori-toiminnasta hankkeessa. Kuvaamme myös, kuinka paljon työterveyshuollon potilaat käyttävät muiden terveydenhuollon sektoreiden palveluja ja miten rinnakkaiskäyttö on yhteydessä työkyvyttömyyteen.
Minisymposiumin aikataulu
Torstai 4.11.2021 kello 10.20 – 11.50 (90 min)
Alkusanat, professori Riitta Sauni (5 min)
Työkyvyn tuen tarpeen havaitseminen perusterveydenhuollossa TYKYTUO-hankkeessa, projektipäällikkö Anna Siukola (15min +5 min keskustelu)
Työkykykoordinaattori osana perusterveydenhuoltoa, työkykykoordinaattori Mirjami Uusihonko
(15min +5 min keskustelu)
Kulkeeko tieto ja siirtyykö potilas? – Henkilöstön kokemuksia perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyöstä, hankeasiantuntija Lauri Vähätalo (15min +5 min keskustelu)
Työterveyshuollon ja muiden avoterveyspalveluiden rinnakkaiskäyttö rekisteritutkimuksen valossa, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Tiia Reho (15min +5 min keskustelu)
Yhteenveto, professori Riitta Sauni (5 min)
Minisymposium 2: Robotiikan osaajaksi Robo oppii hankkeessa – kokemuksia robotiikan opiskelusta hoitotyön koulutuksessa
Torstai 4.11.2021 kello 10.20 – 11.50
Minisymposiumissa kuvataan robotiikan opetusta erilaisista näkökulmista Robo oppii hankkeessa sekä hoitotyön koulutuksessa. Kuvaamme tällä hetkellä toteutettavaa hoitotyön koulutussisältöä ja uusia oppimisympäristöjä kokemuksien ja opiskelijapalautteen avulla. Keskitymme opintokokonaisuuksiin, joissa robotiikka on integroituna sekä sisältöön että toteutukseen.
Sisällöllisesti minisymposium integroituu pääosin kotihoidon toiminta ympäristöön sekä robotiikan mahdollisuuksiin kotihoidossa palvelujen asiakaslähtöisyyden ja eettisyyden näkökulmista.
Minisymposium taustoitetaan näyttöön perustuvalla aikaisemmalla tiedolla liittyen kotihoidon muutokseen kuten palvelurakenteen muutokseen sekä asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin sekä ikäohjelman suosituksiin suhteessa tulevaisuuden kotihoidon palveluihin. Lisäksi kuvataan robotiikan etiikkaa kotihoidon näkökulmasta sekä sotealan koulutusta robotiikan näkökulmasta perustuen kerättyyn aineistoon.
Minisymposiumin taustalla ovat eri hankkeissa toteutetut näyttöön perustuvat ketterät kokeilut, Riksu-Robo hankkeessa toteutettu oppimisympäristön kehittäminen, Robo Oppii hankkeessa toteutettu koulutussisältöjen kehittäminen ja koulutuspilottien toteuttaminen sekä muut hoitotyön koulutuksessa toteutetut robotiikkaan liittyvät koulutuskokonaisuudet.
Puheenjohtaja: Päivi Sanerma
Esitykset:
Robotiikka hyvinvointialalla
Kimmo Vänni, FT, tutkijayliopettaja, Hamk Smart
Robotiikan oppiminen hyvinvointihankkeissa
Päivi Sanerma KT, THM, tutkijayliopettaja (tenure track), Hamk Smart
Robotiikan eettiset lähtökohdat
Piiku Pakkanen, TtM, koulutuspäällikkö, Hamk Hyos
Robotics in Heathcare
Milan Gautam, kehitysinsinööri (diplomi-insinööriopiskelija, Aalto-yliopisto) Hamk Teck & Francois Chriptophe, TKT, tutkijayliopettaja (tenure track), Hamk Teck
Robotiikan opiskelu hoitotyössä etäsimulaatio-opintoina
Marika Ahonen TtM, hoitotyön lehtori, Hamk Hyos
Symposium sisältää paikan päällä olijoille mahdollisuuden kokeilla A1 robotin käyttöä.
Minisymposium 3: Haastaako genomitieto perusterveydenhuollon?
Genomitiedon eli ihmisen koko perimästä saatavan tiedon käyttö terveydenhuollossa yleistyy lähivuosina. Tämä mahdollistaa sen, että terveyden edistäminen ja sairauksien hoito voidaan suunnitella yksilöllisesti perimästä saatavan tiedon avulla. Tampereen Ammattikorkeakoulu on profiloitunut vuodesta 2019 alkaen geeni- ja genomitiedon hyödyntämiseen laaja-alaisesti terveydenhuollossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman PROFITU- strategisen hankkeen (2019-2021) mahdollistamana on lisätty hoitoalojen opetussuunnitelmiin geeni- ja genomitietoon liittyviä ammattikorkeakoulu- ja ylempiä ammattikorkeakouluopintoja. Lisäksi on suunniteltu työelämän tarpeesta nousseita eri kohderyhmille suunnattuja täydennyskoulutuksia. Tässä minisymposiumissa tarkastellaan genomitiedon tuomia haasteita ja mahdollisuuksia perusterveydenhuoltoon niin eettisten kysymysten kuin kansalaisen genomitiedonlukutaidon kautta.
Minisymposiumin aikataulu
Perjantai 5.11. kello 9.50 – 11.20
9.50-10.10 PROFITU- hanke miksi ja mitä saavutettiin? yliopettaja Arja Halkoaho 20 min
10.10-10.20 Tiedonlukutaito terveydenhuollossa, yliopettaja Pia Keiski 10 min
10.20-10.40 Hoitajien eettinen genomiosaaminen perusterveydenhuollossa, lehtori Mari Laaksonen 20 min
10.40-11.00 Kansalaisen genomitiedon lukutaito, lehtori Elisa Airikkala 20 min
11.00-11.10 Mitä PROFITUn jälkeen DIGIDIA-hanke, yliopettajaTuula-Maria Rintala 10 min
Keskustelu 10 min
Arja Halkoaho, yliopettaja, Tampereen Ammattikorkeakoulu
Pia Keiski, yliopettaja, Tampereen Ammattikorkeakoulu
Mari Laaksonen, lehtori, Tampereen Ammattikorkeakoulu
Elisa Airikkala, lehtori, Tampereen Ammattikorkeakoulu
Tuula-Maria Rintala, yliopettaja, DIGIDIA-projektipäällikkö, Tampereen Ammattikorkeakoulu
Minisymposium 4: Tutkittuun tietoon perustuvat toimintamallit Pirkanmaalla
Perjantai 5.11 kello 9.50-11.20
Pirkanmaan näyttöön perustuvat toimintamallit kaatumisen ja painehaavojen ehkäisyyn
Arviointiylihoitaja Tiina Kortteisto, PSHP
Kaatumisten riskitekijät somaattisilla vuodeosastoilla
Professori Marja Kaunonen, TAU
Esittelemme minisymposiumissa kaksi toimintamallia, EI painehaavoille- ja Kaatumisen ehkäisyn toimintamalli, jotka on kehitetty moniammatillisen työryhmän toimesta. Toimintamallien perustana on kattava tutkimuskirjallisuus sekä tieto painehaavojen ja kaatumisten esiintyvyydestä. Molemmat toimintamallit soveltuvat laajasti eri tyyppisissä laitoksissa käyttöönotettavaksi. Kaatumis- ja painehaavariskin arviointiin on mittarit, joiden avulla voidaan potilaskohtaisesti räätälöidä ehkäisevät toimenpiteet. Varsinaisia hoidon tulosta kuvaavia mittareita ovat hoidon aikana syntyneet painehaavat ja tapahtuneet kaatumiset, joita seurataan myös kansallisella tasolla.
Minisymposium 5: Yleislääketieteen tutkijana Tampereella!
Perjantai 5.11. kello 12.35 – 13.50
Tässä minisymposiumissa Tampereen yliopiston yleislääketieteen oppialan kliiniset opettajat ja professorit jakavat omia kokemuksiaan tutkimuksen tekemisestä yleislääketieteen alalla. Kuulet seitsemän erilaista näkökulmaa tutkimukseen, näkemyksiä kertovat niin tutkimuksen vasta-alkajat kuin kokeneemmat tutkijat. Symposiumissa esitellään myös Tampereen yliopiston yleislääketieteen oppialalla käynnissä olevat tutkimushankkeet. Tämä minisymposium sopii heille, joita kiinnostaa tietää mitä yleislääketieteessä tutkitaan ja millaista tutkimuksen tekeminen on käytännössä.
Aleksi Varinen, kliininen opettaja
Emmi Lautamatti, kliininen opettaja
Mervi Kautto, kliininen opettaja
Paula Markkanen, kliininen opettaja
Riikka Riihimies, kliininen opettaja
Tuomas Koskela, professori (tenure track)
Markku Sumanen, professori