Työryhmät ja abstraktit

Abstraktihaku on päättynyt!

Tutustu abstraktikirjaan täällä (pdf). 

Työryhmät

1. Governing future – Nordic perspective

Työryhmän vetäjät Emmi Koskimies, Doctoral Researcher, Administrative Science, Tampere University, emmi.koskimies@tuni.fi, Jan-Erik Johansson, Professor, Administrative Science, Tampere University, jan-erik.johansson@tuni.fi, Elias Pekkola, University Lecturer, Head of Unit, Administrative Science, Tampere University, elias.pekkola@tuni.fi , Jari Stenvall, Professor, Administrative Science, Tampere University, jari.stenvall@tuni.fi

There is a genuine belief in government to be able to solve problems of the society. The fundamental challenge to such thinking is the emergence of global problems which do not respect the borders of the nations. The possibilities to join forces across geographical boundaries offers new solutions as does intersectoral interaction in hybrid arrangements between government, business and civil society. The changes in production regime form manufacturing industry into knowledge-based economy is still on the way. The emergence of domestic game industry, sustainable solutions, green economy are also challenging traditional sector policies. Meanwhile Nordic countries have established looking ahead and learning from future. For instance, in Finland The Committee for the Future an established, standing committee in the Parliament of Finland as well as The Research and Innovation Council discussing the issues related to science and innovation policy chaired by the Prime Minister. On top of new policies and structures the artificial intelligence has proven to be a game changer for public policy and decision making. The new policies aimed for resilience and proactivity was tested the first time in the COVID-19pandemic in 2020. The assessment of the system has not been realized yet, but it has encountered both successes and failure. Given this context, this panel focuses on future policies and public administration in Nordic countries. We therefore seek papers that provide evidence of the new structures and policies aiming to solve the challenges in future. We seek evaluative submissions that build on empirical evidence and welcome case studies or large-scale survey studies that explore the following topics:

• Administrative reform
• Structures and processes for future policies (parliamentary committee, councils, working groups etc.)
• Sustainable urban development
• Policies for future generations
• Artificial intelligent and Robotics
• Anticipating, concepting and fore sighting future knowledge policy
• Smart innovation, role of higher education, experimentations
• Public private partnerships
• Hybridity
• Participatory approaches
• Sustainability, Green Economy, Green Energy, Green Deal
• Active citizens
• Preparedness, Crisis management, Holistic Security
• Identity, immigration and cultural diversity
• Regulative and legislative context for making the future
• Innovative financing and procurements

To apply for panel please provide short abstract, around 300 words (by 6.10.2021)on the themes described earlier. We inform about the acceptance to the panel latest (13.10.2021).The authors will give short presentation of their abstracts in the panel’s remote (Zoom) event. We have proposed an edited volume on new Nordic Studies in a Global Context series for Routledge. We are pleased to invite you to contribute to the publication. Abstracts for the conference and papers published in edited volume will be in English but the presentations can be given in English or in any Nordic language.

Panel is financially supported by Nordic Administrative Alliance, Finnish section.

2. Palveluekosysteemit: Arvonmuodostuksen ymmärrys julkisen ja yksityisen sektorin tuottamissa palveluissa

Tyryhmän vetäjät: Vesa Salminen, TkT, Hämeen ammattikorkeakoulu, Tuomas Korhonen, TkT, Tampereen yliopisto tuomas.korhonen@tuni.fi , Keijo Houhala, TkT

Teemaryhmän tarkoitus on nostaa esille ja käydä vuoropuhelua julkisista ja yksityisistä palveluista ja sektoreiden eroista, kun niiden toimeksiannot poikkeavat toisistaan. Julkisia palveluja ohjaavat yhdenvertaisuus, kun yksityisiä palveluja taloudellinen tuloksellisuus. Silti molemmilla sektoreilla on varmistettava toiminnan kestävyys niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin. 

 Teemaryhmätyön ytimen muodostavat eroavuuksien ohella toimintatapojen ja palveluille asetettujen päämäärien saavuttamisen mittaaminen. Vasta palvelujen arvonmuodostuksen tunnistus johtaa siihen, että palvelun arvoa voidaan mitata, arvioida ja palvelujen lopputuloksia vertailla tekemättä vääryyttä palveluille tai niiden tuottamiselle.  

 Teemaryhmään soveltuvia teemoja ovat muiden muassa (ei-eksklusiivisesti): 

• Julkisen ja yksityisen hallinnon eroavuuden ja yhtäläisyydet 
• Erilaiset arvot ohjaamassa hallintoa ja arvokonfliktien ratkaiseminen 
• Esimerkit hallinnon eri tasoilta liittyen arvonmuodotukseen 
• Hallinnon ja kansalaisen yhdyspinnat 
• Digitaalisuus osana julkisten palveluiden arvonmuodostusta 
• Mittaamisen mahdollisuudet ja varjopuolet 
• Arvonmuodostus ruohonjuuritason vai järjestelmätason näkökulmana 
• Paikallisuus ja virtuaalisuus arvonmuodostuksen näkökulmina

Työryhmätyöskentely toteutetaan verkossa ja työskentelystä tehdään tallenne.  

3. Hyvinvointijohtaminen uusiutuvissa palvelurakenteissa

Työryhmän vetäjät Johanna Lammintakanen, professori, Itä-Suomen yliopisto, johanna.lammintakanen@uef.fi, Jaana Leinonen, Yliopistonlehtori, Lapin yliopisto, jaana.leinonen@ulapland.fi

Lähivuosina kunnan, maakunnan ja hyvinvointipalvelujen johtamisen rakenteet muuttuvat. Muuttuvat toimintatavat edellyttävät sekä tietoa että osaamista hyvinvointiyhteistyön rakentamiseksi ja monimuotoisissa hyvinvointityön verkostoissa toimimiseksi. Osallisuuden korostumisen myötä edellytetään myös asiakaslähtöisyyttä sekä erilaisia keinoja eri kansalaisryhmien äänen ja osallistumisen tukemiseksi. Laajemmalti kyse on hallitusta ja suunnitelmallisesta voimavarojen kohdentamisesta ja niiden hyödyntämisestä kansalaisten hyvinvointia edistävällä tavalla.  

Hyvinvointijohtamisen kysymykset ovat moninaisia. Strategisesta näkökulmasta hyvinvointijohtamisessa edellytetään vahvaa ja pitkäjänteistä strategiatyötä resurssien, vuorovaikutuksen ja yhteistyön ohjaamiseen. Operatiivisella tasolla kyse on muun muassa poikkihallinnollisten moniammatillisten/monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen sekä kumppanuuksien rakentamisesta ja ylläpidosta, toimivista tiedon hallinnan ja tietojohtamisen käytännöistä sekä systemaattisesta toiminnan arvioinnista.  Johtajien sitoutuminen ja aktiivinen em. asioiden kehittäminen ja edistäminen on ensiarvioisen tärkeää, jotta asiakaslähtöisyyteen ja voimavarojen kohdentamiseen liittyvät tavoitteet toteutuvat. 

Toivomme työryhmäämme eri näkökulmista hyvinvointijohtamiseen kiinnittyviä papereita. Hyvinvointijohtamisen konteksteina voivat olla esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuolto, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tai sivistys- sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvinvointijohtaminen voi toteutua kunnan, kuntien, maakunnan tai maakuntien yhteistyönä. Hyvinvointijohtamista voi papereissa tarkastella esimerkiksi strategiatyön, digitalisaation, osallisuuden, talouden, yhteistyön ja kumppanuuden, osaamisen tai tiedolla johtamisen näkökulmista. 

Työryhmän toteutetaan lähtökohtaisesti fyysisenä seminaaripaikassa Tampereella.

4. Hybridijohtaminen ja etätyö sote- ja palvelualoilla

Työryhmän vetäjät Hannele Laaksonen, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu, hannele.laaksonen@tuni.fi, Pirkko Kivinen, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tarja Heinonen, kehittämispäällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu

Pandemian aika on mullistanut työelämää monella tavalla sekä globaalisti että kansallisesti. Yhdessä viikossa kaikki muuttui, ja sen jälkeen osa henkilökunnasta siirtyi nopeassa tahdissa etätöihin ja esihenkilöt alkoivat opetella etäjohtamista. Sote-organisaatioissa etäjohtaminen on hyvin usein hybridijohtamista, mikä tarkoittaa sitä, että etäjohtaja tapaa työntekijöitään viikoittain tai kuukausittain ja on fyysisesti paikalla esimerkiksi puolet työajastaan. Etäjohtamisen toteutusta voi käytännössä olla monen asteista 1-100% välillä, mutta maksimaalista etäjohtamista esiintyy selkeämmin kansainvälisissä organisaatioissa. Tässä työryhmässä ollaan kiinnostuneita sote- ja palvelualojen Korona-ajan muutoksista johtamisen, digitaalisaation ja työntuunaamisen näkökulmasta: mikä muutos on tapahtunut ja miten olosuhteiden muutoksiin on suhtauduttu, mitä uusia toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä on kehitetty, sekä mitä tämä aika on tarkoittanut työyhteisöjen vuorovaikutukselle, viestinnälle, työhyvinvoinnille tai kuormittavuudelle? Teknologiavälitteisyys mahdollistaa  myös  henkilöstön tukemista  etänä  esimerkiksi  etätyönohjauksen  ja -vertaistuen  muodossa.  Miten tuen muotoja on käytetty? Toivomme esityksiä myös uusista oivalluksista ja havainnoista, mokista ja niistä oppimisesta sekä rohkeita avauksia uudesta normaalista.  Pohdintaa herättää myös etätyö, miten työtä on järkiperäistetty eri ympäristöissä ottaen huomioon etä- ja lähityön mahdollisuudet. Hybridijohtamisen näkökulmasta meitä kiinnostaa, mitä ovat johtamisen sisällöt lähityössä ja toisaalta, mitä esihenkilön tehtäviä on järkevää tehdä etänä. Teknologiseen viestintään siirtyminen on ollut väistämätöntä, mutta miten organisaatiot ja työyhteisöt ovat panostaneet näihin välineisiin, riittävään   perehdytykseen   ja   koulutukseen   sekä   konkreettiseen tuen    antamiseen. Ovatko organisaatiot siis   vain   sopeutuneet   väistämättömään   vai kehittäneet aktiivisesti teknologista osaamistaan? Esihenkilöiden oma teknologinen osaaminen, kiinnostus teknologiaa kohtaaja halu jalkauttaa digitaalisuutta   sekä henkilöstön   motivaatiotaidot   ovat   ratkaisevia etäjohtamisessa. Etäjohtajalta   vaaditaan   taitoa   johtaa   tehokkaasti   myös   virtuaalisesti   ja   halua   lisätä omaa osaamistaan, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman tehokasta johtajuutta.

Työryhmän toteutetaan lähtökohtaisesti fyysisenä seminaaripaikassa Tampereella.

5. Oppimisen kehittäminen hallintotieteissä:

Työryhmän vetäjät Laura Perttola, HTT yliopisto-opettaja, Johtamisen yksikkö, Vaasan yliopisto, laura.perttola@uwasa.fi, Kirsi Lehto, HTT yliopistonlehtori, Johtamisen yksikkö, Vaasan yliopisto, kirsi.lehto@uwasa.fi

Korkeakoulutus on pitkän etäopetusajan ja sen edellyttämän digiloikan myötä isojen valintojen edessä. Onko opetuksessa enää paluuta entiseen? Yliopistoihin kohdistuu ristiriitaisia odotuksia etäopetuksen lisäämisestä ja samalla opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaamisesta ja opiskeluun liittyvien merkityksellisten kohtaamisten tarjoamisesta. Millaista on hyvä hallintotieteiden opetus ja onnistunut oppiminen tulevaisuudessa? Miten korkeakoulujen fyysiset ja digitaaliset ympäristöt tukevat opetusta, oppimisen iloa, yhteisöllisyyttä ja jatkuvaa oppimista? Minkälaisilla yhteisöllisillä ratkaisuilla voi edistää oppimista? Miten virität itseäsi opettajana, entä miten saat opiskelijat oppimisen vireeseen? Mitä voisimme oppia toisten tieteenalojen pedagogisista käytännöistä? Millaisia työelämävalmiuksia tulevaisuuden hallintotieteilijältä edellytetään ja miten niitä voidaan korkeakoulutuksen keinoin tukea? 

Työryhmämme kokoaa hallintotieteiden opettajia ja kouluttajia yhteen jakamaan kokemuksia, ideoimaan uutta ja kehittämään alan pedagogiikkaa. Tavoitteena on kokemuksia jakamalla vahvistaa hallintotieteiden opettajan valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja kehittää opetusta ja oppimista. Toivotamme tervetulleiksi esitykset liittyen sekä toteutuneisiin opetuksen kehittämiskokeiluihin että oppimisen ja opetuksen tutkimukseen. Teemana voi olla esimerkiksi: opetussuunnitelmatyö, työelämärelevanssi ja -yhteistyö, digitaaliset työkalut, arviointikäytännöt, tulevaisuuden korkeakouluopettajan roolit, toiveet ja tehtävät, korkeakouluopiskelijoiden ohjaaminen ja hyvinvoinnin tukeminen. Myös muun tyyppiset esitykset oppimisen kehittämiseen ja tutkimukseen liittyen ovat tervetulleita. 

Yhdelle esitykselle varataan aikaa n. 15-20 minuuttia, minkä jälkeen on aikaa keskustelulle. Osallistujilta pyydetään enintään 300 sanan mittaiset abstraktit esityksestä 6.10.2021 mennessä. Työpaja toteutetaan hybridimuotoisena, joten osallistuminen on mahdollista sekä etäyhteydellä että Tampereen yliopistolla. 

6. Liikunta- ja urheilusektori murroksessa – johtamisen ja hallinnon tila ja tulevaisuus

Työryhmän vetäjät: Kati Lehtonen, LitT, erikoistutkija, LIKES, kati.lehtonen@likes.fi, Marjukka Mikkonen, Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, marjukka.mikkonen@tuni.fi

Yhteiskunnalliset poikkeusajat ovat haastaneet myös liikunta- ja urheilujohtamista niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannellakin sektorilla. Paitsi akuutti covid-19-pandemia myös yhteiskunnan syvärakenteissa vaikuttavat eriarvoisuutta tuottavat mekanismit sekä urheilun kulutuskäyttäytyminen haastavat jatkuvasti liikunta- ja urheilusektoria. Johtamisessa on huomioitava entistä vahvemmin vastuullisuuskysymykset kuten tasa-arvo ja kestävä kehitys. Toisaalta johtajalta edellytetään saman aikaista kykyä huomioida työntekijöiden yksilölliset tarpeet ja kommentoida esimerkiksi kansainvälisen liikuntapolitiikan kriisejä. Erityisesti urheilujohtajat ovat tarkkailun kohteina kysymyksissä, joissa urheilusta tulee globaali ihmisoikeuskysymys.  

Muutosten ja kriisien hallinnassa menneisyyden tunnistaminen on oleellista, mutta yhtä lailla on omattava kyvykkyyttä tunnistaa realistinen tilannekuva ja nähdä tulevaisuuteen. Kokonaisuuden hahmottaminen vaatii liikunnan ja urheilun johtamiselta ja hallinnolta yhtäaikaista resilienssiä, laajojen teema-alueiden hallintaa sekä muutoskyvykkyyttä.  

Työryhmässä tarkastellaan liikunta- ja urheilujohtamista laaja-alaisesti yksittäisinä johtamistaitoina, urakehityksenä, verkostosuhteina ja valtarakenteina. Lisäksi näkökulmana on laaja-alaisemmin liikuntahallinnon kysymykset yhteiskunnan eri sektoreilla. Toivotamme lisäksi tervetulleiksi hyvinvoinnin parissa johtamis- ja hallintotieteellistä tutkimustyötä tekevät tutkijat. Liikunta on integroitu etenkin kuntatasolla yhä useammin osaksi laaja-alaista hyvinvointikeskustelua ja tarkkarajaiset hallinnon rajat ovat poistuneet. Osittain tähän on johtanut polarisoitunut aluekehitys ja kuntien taloustilanne, mutta myös laajentunut ymmärrys kuntien elinvoimaan liittyvistä tekijöistä.  

Tiedepäivien teemojen mukaisesti työryhmässä voi esitellä niin teoreettisia ja käsitteellisiä avauksia, tutkimustuloksia sekä alustavia tutkimusideoita. Liikunta- ja urheilujohtamiseen sekä -hallintoon keskittyvä työryhmä järjestetään nyt ensimmäistä kertaa tiedepäivillä. Työryhmä järjestetään hybridinä, joten voit osallistua työryhmään etäyhteydellä tai paikan päällä Tampereen yliopistolla. Toivommekin työryhmäkutsun myös inspiroivan alan tukijoita ja organisaatioita osallistumaan, saamaan ideoita ja kokoontumaan yhteen kiinnostavan teeman ympärille! 

7. Sote-johtamisen tulevaisuus – johtajien kierrätetyt tai uudet (v)aatteet

Työryhmän vetäjät Nina Lunkka, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, nina.lunkka@uef.fi, Sanna Laulainen, professori, Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, sanna.laulainen@uef.fi

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) johtaminen on ’uuden’ edessä. Pitkään valmistellun ja nyt myötätuulessa etenevän sote-uudistuksen tavoitteena on uudistaa soten palvelurakennetta, jotta sote pystyisi vastaamaan väestön kasvavaan palvelutarpeeseen yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja vaikuttavasti. Sote-uudistuksen ympärillä käyty keskustelu onkin painottunut yhtäältä palvelurakenteeseen, toisaalta vaikuttavuusperusteiseen johtamiseen. Kuitenkin tiedetään, että pelkkä rakenteiden muuttaminen tai uuden tiedon tuottaminen eivät ratkaise kaikkia sote-johtamisen haasteita. Monet vanhat ongelmat, kuten hoivan eettisyyden ja emotionaalisuuden problematiikka tai soten henkilöstön veto- ja pitovoima, eivät ratkea pelkästään rakenteita muuttamalla ja sote-ammattilaisia yhteen saattamalla. Sote-johtamista vaikeuttaa niin sanottu ’tietämisen ja tekemisen’ välinen kuilu – vaikka tietoa on runsaasti, ei tekeminen ja toiminta useinkaan muutu riittävästi. Sote-johtamisessa vähemmälle huomiolle onkin jäänyt keskustelu ja ymmärrys sellaisesta johtamisesta, jonka avulla (uutta) sotea käytännössä rakennetaan ja tehdään. Tarvitaan uudenlaisia näkökulmia sisältävää keskustelua ja tutkimusta sote-johtamisesta ja sen tulevaisuudesta. Tämän vuoksi on tärkeää pohtia myös sitä, mitä voimme oppia sote-johtamisen historiasta. Olemmeko oppineet mitään? Tunnistammeko, mistä olemme tulleet tähän päivään ja miten se vaikuttaa sote-johtamisen ilmiöiden hahmottamiseemme? Tiedämmekö, mihin suuntaan olemme sote-johtamisessa menossa? Mitä sote-johtamisen tulevaisuudelta odotetaan ja keihin odotukset kohdistuvat? Mikä korostuu, mikä jää vähemmälle huomiolle? Mitkä ovat näiden seuraukset? 

Työryhmä kokoaa yhteen sote-johtamisesta kiinnostuneita tutkijoita ja ammattilaisia pohtimaan yhdessä sote-johtamiseen ja sen tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Työryhmään toivotaan sekä tutkimukseen perustuvia että käytännön toimijoiden (sote-ammattilaisten, päättäjien ja kehittäjien) uudenlaisia, herätteleviä ja kriittisiä avauksia, joissa havainnollistetaan, analysoidaan tai puretaan sote-johtamista ja sen tulevaisuuden näkymiä. Esitykset voivat tarkastella sote-johtamista esimerkiksi tietojohtamisen, rajat ylittävän ja yhteensovittavan johtamisen, digitalisaation, asiakaslähtöisyyden, yhteistoiminnallisuuden, muutosprosessien tai resilienssin ja uudistumiskyvykkyyden näkökulmasta. Esityksissä voidaan myös kyseenalaistaa johtamista ja johtamiseen liittyviä rooleja. Niissä voidaan lähestyä sote-johtamista esimerkiksi uudenlaisten tai vähemmän hyödynnettyjen tutkimuksellisten näkökulmien, teorioiden tai käsitteellistyksien kautta tai historiallisena kysymyksenä. Lisäksi työryhmään toivotaan eri tieteenalojen, tutkimusperinteiden ja metodologisten asetelmien rajoja ylittäviä avauksia. 

Työryhmän toimintatapa:  

Työryhmä toteutetaan hybridinä tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja vuorovaikutteisesti hyödyntäen. Työryhmän esiintyjät valitaan abstraktien perusteella. Tavoitteena on luoda sote-johtamisesta kiinnostuneille tutkijoille ja ammattilaisille keskustelufoorumi, jossa he voivat esitellä, koetella ja reflektoida näkökulmiaan, tulkintojaan ja innovatiivisia ratkaisujaan sekä niiden onnistumisia, karikoita ja soveltamispotentiaalia.  

Työryhmään tarjottavan abstraktin deadline on 6.10.2021 

Työryhmään haetaan abstraktilla, jonka pituus on max. 300 sanaa. Abstraktien hyväksymisestä ilmoitetaan viimeistään 13.10.2021. Hyväksytyt abstraktit julkaistaan sähköisessä abstraktikirjassa.  

Työryhmään osallistutaan esimerkiksi pidennetyllä abstraktilla, käsikirjoituksella tai muulla havainnollistavalla esityspohjalla. Työpaperit tai esityspohjat jaetaan etukäteen työryhmään ilmoittautuneille aktiivisen keskustelun mahdollistamiseksi.  

Työryhmän vetäjät toimivat kriittisinä johtamistutkijoina ja opettajina Itä-Suomen yliopistossa sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella. Heidän tutkimusintressinsä kohdentuvat sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen, muutosprosesseihin ja uudistumiseen esimerkiksi ammattilaisten rajatyön tai ammattilaisilta odotettavan organisaatiokansalaisuuden näkökulmista. Työryhmän vetäjät ovat järjestäneet tai osallistuneet jo pitkään erilaisiin monitieteisiin ja kriittisiin työpajoihin muun muassa Työelämän tutkimuspäivillä ja Hallinnon tutkimuksen päivillä sekä kansainvälisissä European Group of Organizational Studies (EGOS) ja Critical Management Studies (CMS) konferensseissa.  

8. Hallinnon ja kuntatutkimuksen menetelmät, metodologia ja tieteenfilosofia

Työryhmän vetäjät Kanerva Kuokkanen, kanerva.kuokkanen@helsinki.fi, Pertti Ahonen, pertti.ahonen@helsinki.fi

Millaisille tieteenfilosofisille ja muille taustaoletuksille rakentuvat ajankohtaiset hallinnon tutkimuksen ja kuntatutkimuksen tutkimustekniikat, -menetelmät ja -metodit sekä laajemmat tutkimuksen metodologiat? Missä määrin ja millä tavoin niitä nykyisin käytetään, millaisten aineistojen tutkimukseen ne soveltuvat, miten ne suhtautuvat toisiinsa ja jättävätkö ne tilaa tutkijoiden omakohtaiselle luovuudelle? 

Toivotamme tervetulleiksi esitykset, joiden painopiste on edellä kuvatuissa pohdinnoissa. Esitys voi rakentua esimerkiksi tehdylle empiiriselle tutkimukselle ja sen yhteydessä tehdyille valinnoille ja niiden seurauksille. Esitys voi myös keskittyä kiinnostaviksi osoittautuneisiin menetelmiin ja mahdollisuuksiin paneutua uudentyyppisiin aineistoihin. Esitys voi tarkastella yhtä lailla formalisoivaa ja kvantifioivaa kuin tulkitsevaa ja kriittistä tutkimusta. Työryhmään voidaan hyväksyä myös tieteenfilosofisia ja metodologisia esityksiä. 

Työryhmä perustuu hybridimalliin, jossa osallistuminen onnistuu sekä paikan päällä Tampereella että etäyhteyden kautta Zoomin välityksellä. 

 9. Johtaminen ja hallinta hybrideissä – hybridisyyden vaikutukset johtajiin ja johtajuuteen

Työryhmän vetäjät Jarmo Vakkuri, professori, Tampereen yliopisto, johtamisen ja talouden tiedekunta, jarmo.vakkuri@tuni.fi, Tomi Rajala, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, johtamisen ja talouden tiedekunta, tomi.rajala@tuni.fi

Työryhmän tarkastelun keskiössä ovat hybridihallinnan ja johtamisen järjestelmät, joissa sekoittuvat julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan lähtökohdat ja intressit. Markkinavetoisesti toimivat tilaaja-tuottaja-mallit, julkisyksityiset allianssit, yhteiskunnalliset yritykset ja valtionyhtiöt ovat näiden tyypillisiä esimerkkikonteksteja. Hybriditeetti voi tarkoittaa toiminnan julkisyksityistä omistuspohjaa, kilpailevia, joskus vastakkaisiakin institutionaalisia logiikoita, sekoittuneita rahoitusmuotoja sekä sosiaalisen ja institutionaalisen kontrollin yhdistelmiä (Johanson & Vakkuri 2017). Työryhmä on erityisen kiinnostunut hybriditeetin vaikutuksista johtamiseen ja johtajuuteen erilaisissa toimintapolitiikka- ja organisaatioympäristöissä. 

Organisaatiorajat ylittävän toimintamallin tarve ei ole koskaan näyttäytynyt vain sektoreiden sisällä, vaan myös niiden välillä. Julkista ja yksityistä sektoria sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaa on opittu tarkastelemaan toisistaan erillisinä sektoreina, joiden välisiä ristikkäisiä vaikutuksia on toki analysoitu monipuolisesti, mutta niiden muodostamaa hallinnan kokonaisuutta ei ole jäsennetty vielä kovinkaan pitkälle (Kooiman 2003; Williamson 1999). Tiedeyhteisö on toistaiseksi kyennyt vain hyvin vähän teoretisoimaan sitä, millaisia johtamis- ja hallintajärjestelmiä tarvitaan sellaisissa hybrideissä, jotka yrittävät edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia, kestävien kaupunkiseutujen kehittämistä, infrastruktuurijärjestelmien ylläpitämistä tai ilmastonmuutoksen hallintaa. Näitä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin rajapinnoilla liikkuvia organisaatioita, toimintamalleja ja toimintapolitiikoita kutsutaan tutkimuksessa hybridihallinnan järjestelmiksi ja organisaatioiksi (Vakkuri & Johanson 2020; Rajala ym. 2020; Vakkuri ym. 2021). 

Yhteiskunnan sektoroitumista ja usein tiukkaa mustavalkoista jakoa julkiseen ja yksityiseen ovat vahvistaneet monetkin tekijät, kuten esimerkiksi tieteenalojen tutkimuksen organisoituminen, jossa ilmiölähtöiset tieteenalojen rajat ylittävät tutkimuksen tavat ovat jääneet usein vähäiselle huomiolle (Vakkuri et al., 2021). On totuttu olettamaan, että olisi olemassa suhteellisen puhtaat ”julkisen” tai ”yksityisen” sektorin toiminnan lajityypit, joita monimutkaisten ongelmien hallinnassa olisi perusteltua tavoitella, mutta joiden yhdistelmiä ja sekoituksia tulisi pyrkiä viimeiseen asti välttämään (Jacobs 1992; Ménard 2004). Hallinta ja johtaminen on perustunut vain rajalliseen näkemykseen eri sektorien organisaatioiden synergioiden monipuolisesta hyödyntämisestä. Samalla alueen tutkimus on osittain unohtanut, miten tärkeä on jäsentää tapoja, joilla erilaiset toimijat, omistajapohjat, rahoitusmuodot ja institutionaaliset logiikat joissakin yhteyksissä edistävät arvonluontia ja ilkeiden ongelmien ratkaisua ja vastaavasti miten ne toisissa yhteyksissä luovat uudenlaisia hallinnan, johtamisen ja tilivelvollisuuden ongelmia (Vakkuri & Johanson, 2020). Työryhmä on kiinnostunut kummastakin näkökulmasta, hybridihallinnan mahdollisuuksista tuottaa uudenlaista arvoa yhteiskunnassa, mutta myös hybridien luomista uusista johtamisen, professioiden ja hallinnan ongelmista. 

Työryhmä on kiinnostunut erilaisista hybridihallinnan, hybridiorganisaatioiden ja hybridiprofessioiden tutkimuspapereista. Nämä voivat olla käsitteellisiä, teoreettisia, empiirisiä ja metodisia. Työryhmän paperit voivat koskea hyvinkin erilaisia hybridihallinnan ympäristöjä: esimerkiksi terveys, koulutus, infrastruktuuri, kestävyyden hallinta ja turvallisuus. Kiinnostavia teemoja voivat olla esimerkiksi seuraavat: 

• Omistajuusrakenteiden vaikutukset hybridiorganisaatioiden johtamiseen 
• Hybridiorganisaatioiden kuten valtionyhtiöiden ja kuntayhtiöiden toiminnan johtaminen 
• Erilaisten kilpailevien institutionaalisten logiikoiden vaikutukset johtamiseen ja johtajuuteen organisaatioissa 
• Professionaalisen hybridisyyden merkitys johtamisessa 
• PPP-mallit ja SIB-mallit hallinnan kohteina 
• Tilivelvollisuuden ongelmat ja toimivat käytänteet hybridihallinnan järjestelmissä 
• Hybridisyyden vaikutukset organisaatioiden strategiseen johtamiseen 
• Tuloksellisuus ja tulosmittaus hybridiorganisaatioissa 
• Hybridihallinnan merkitys yhteiskunnallisten tehtävien hallinnassa, esimerkiksi turvallisuus ja kestävyys 

Työryhmän paperit voivat olla suomenkielisiä tai englanninkielisiä.

Työryhmä perustuu hybridimalliin, jossa osallistuminen onnistuu sekä paikan päällä Tampereella että etäyhteyden kautta Zoomin välityksellä. 

10. Julkisen hallinnon oikeus – siis mitä hallinto-oikeus on huomenna?

Työryhmän vetäjät: Tomi Voutilainen, HTT, julkisoikeuden professori, hallinto-oikeuden dosentti tomi.voutilainen@uef.fi, Matti Muukkonen, HTT, hallinto-oikeuden yliopistonlehtori, julkisoikeuden dosentti matti.muukkonen@uef.fi

Oikeustieteessä on perinteisesti vallinnut perusjako yksityisoikeuden ja julkisoikeuden välillä lähinnä perustuen siihen millainen oikeussuhde on luonteeltaan. Jos rikosoikeus jätetään tarkastelun ulkopuolelle, on julkisoikeuden sisällä päälohkoina olleet valtiosääntöoikeus sekä joskus sovelletuksi valtiosääntöoikeudeksi kutsuttu – aikanaan ns. politiaoikeudesta kehittynyt – hallinto-oikeus. Hallinto-oikeuden taas on katsottu jakautuvan niin yleiseen osaan kuin erityisiin lohkoihin, joita taas ovat olleet esimerkiksi kuntaoikeus, koulutusoikeus, sosiaalioikeus, virkamiesoikeus, ympäristöoikeus ja informaatio-oikeus. 

Uuden kuntalain myötä lanseerattiin uusi kunnan toiminnan käsite. Sen perusidea on siinä, ettei kuntaoikeudelliseksi ilmiöksi enää ymmärretä vain kuntaviranomaisten, lähinnä julkisoikeudellista toimintaa, vaan kyseisen ajattelun myötä myös esimerkiksi kaikki kunnan tuottamien palvelujen alihankinta sekä myös yksityisoikeudellinen toiminta katsotaan kuntalain soveltamisalan piiriin, ellei toisin ole säädetty. Jo aiemmin esimerkiksi palvelussuhdeoikeuden puolella on havaittu, kuinka julkinen hallinto on yhä enenevässä määrin ryhtynyt käyttämään työsuhdetta palvelussuhdemuotona kuitenkin siten, että kyse on ollut jossain määrin – esimerkiksi kuntien yt-laista johtuen – muista työoikeudellisista ilmiöistä eriytyneestä muodosta. 

Euroopan unionin sääntelykehitys on myös laajentanut julkiseen sektoriin kohdistuvaa sääntelyä erityisesti säädöksillä, joita sovelletaan julkisoikeudellisiin laitoksiin laajassa merkityksessä ja julkisiin yrityksiin. Kansallisessa sääntelyssä yhä enemmän mahdollistetaan julkisten hallintotehtävien antamista yksityisten hoidettavaksi. Hallinnon toiminta on muuttunut monin osin 20 vuoden aikana digitalisaation myötä. Uudessa kuntalaissakin on digitalisaatiokehityksen merkkejä. 

Mielestämme on aiheellista kysyä pitäisikö politiaoikeuden ja hallinto-oikeuden kehitysvaiheiden jälkeen siirtyä pohtimaan mitä on julkisen hallinnon oikeus? Miten oikeudellista ajattelua ja esitystapoja tulisi kehittää, että se julkisen toiminnan osa, joka ei ole lainsäätämistä tai -käyttöä, voitaisiin hahmottaa aiempaa paremmin? Millainen on se oppirakennelma, joka julkista hallintoa ja sen oikeudellista sääntelyä kokonaisuudessaan tulisi ohjata? Entä onko tarpeen pohtia julkisen hallinnon oikeuden yleisiä oppeja aikaisemmasta poikkeavalla tavalla, kun huomataan se, että osa julkisesta hallinnosta toimii myös esimerkiksi yksityisoikeudellisissa muodoissa? Miten oikeuden pitäisi julkisen hallinnon toimintaympäristössä siis olla? 

Työryhmään kutsutaan alustajia tuomaan näkökulmia julkisen hallinnon oikeuden yhteiskehittämiseen. Tavoitteena olisi, että työskentelyn pohjalta voitaisiin hahmottaa myös tapoja, joilla julkisen hallinnon oikeutta voitaisiin systemaattisesti ryhtyä kehittämään osana yhteiskunta- ja oikeusjärjestystä. 

Työryhmä perustuu hybridimalliin, jossa osallistuminen onnistuu sekä paikan päällä Tampereella että etäyhteyden kautta Zoomin välityksellä. 

11. Digitalisaatio, johtaminen ja työhyvinvointi sosiaali-ja terveysalalla

Työryhmän vetäjät Outi Kanste, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, terveyshallintotiede, outi.kanste@oulu.fi, Elina Laukka, yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto, terveyshallintotiede, elina.laukka@oulu.fi, Samuel Salovaara, nuorempi tutkija, Lapin yliopisto, sosiaalityö, samuel.salovaara@ulapland.fi

Sekä kotimaiset että kansainväliset sosiaali-ja terveysalan uudistukset ja kehittämisohjelmat korostavat digitalisaatiota ja tekoälyä ratkaisuna sosiaali-ja terveyspalvelujärjestelmää kuormittaviin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen, kasvavaan resurssipulaan ja palveluiden yhdenvertaiseen saatavuuteen. Viime vuosina on tehty paljon terveysalan digitalisaatioon liittyvää tutkimusta, mutta terveysalan johtamisen ja työhyvinvoinnin sekä sosiaalialan näkökulmista systemaattisen tutkimustiedon tuottaminen on ollut vähäisempää. Digitalisaatio tuo suuria muutoksia sosiaali-ja terveysalan toimintatapoihin ja organisaatiokulttuuriin, mikä edellyttää joustavaa, resilienttiä ja uudistuskykyistä henkilöstöä ja johtamista. Osa muutoksista, kuten uusien tietojärjestelmien käyttöönotto ja tekoälyn hyödyntäminen sosiaali-ja terveysalalla, on otettu ammattilaisten keskuudessa vastaan vaihtelevin asentein. Vaikuttava ja tuloksellinen johtaminen, hyvinvoiva henkilöstö ja vahva osaaminen ovat avaintekijöitä uusien digitaalisten toimintamallien käyttöönotossa, omaksumisessa ja käytössä sekä uudenlaisen organisaatiokulttuurin rakentumisessa sosiaali-ja terveysalan organisaatioissa. Työryhmä on monitieteinen, ja se on suunnattu eri toimintasektoreille ja hallinnon tasoille. Työryhmään toivotaan sekä tutkimusnäyttöön että hyviin käytäntöihin perustuvia havaintoja ja uudenlaisia avauksia niin tutkimuslaitoksista, tutkimus-ja kehittämishankkeista kuin käytännön toimijoilta erilaisista sosiaali-ja terveysalan toimintaympäristöistä. Esitysten teemat voivat käsitellä laaja-alaisesti ja erilaisia menetelmällisiä ratkaisuja hyödyntäen sosiaali-ja terveysalan digitalisaatiota ja sen vaikutuksia johtamiseen ja työhyvinvointiin. Työryhmässä keskustellaan siitä, miten digitalisaatio on haastanut johtamisen ja työhyvinvoinnin ja miten näitä voidaan tukea sosiaali-ja terveysalan organisaatioissa.

Työryhmä toteutetaan etäyhteyden kautta Zoomin välityksellä (työryhmän vetäjät ja esiintyjät ovat kokonaan etänä Zoomissa), mutta etätoteutusta voi halutessaan seurata screeniltä Tampereen yliopistolla.

12. Hallinnon resilienssi ja viisas sääntely

Työryhmän vetäjät Harri Jalonen, professori, FT, Vaasan yliopisto, harri.jalonen@uwasa.fi, Anssi Keinänen, professori, HTT, Itä-Suomen yliopisto, anssi.keinanen@uef.fi, Aki-Mauri Huhtinen, professori, FT, Maanpuolustuskorkeakoulu, aki_huhtinen@hotmail.com, Harriet Lonka, tki-asiantuntija, FT, Laurea-ammattikorkeakoulu, harriet.lonka@laurea.fi, Petri Uusikylä, tutkimusjohtaja, VTT, Vaasan yliopisto, petri.uusikyla@uwasa.fi

Resilienssit yksilöt ja yhteisöt selviävät kriiseistä ja poikkeustilanteista. Tutkimuksessa resilienssiä on lähestytty pääsääntöisesti kolmesta eri näkökulmasta: i) kestävyyttä ja toipumista painottavassa lähestymistavassa resilienssi nähdään kykynä palautua kriisiä edeltävään normaalitilaan, ii) mukautumista korostavassa ajattelussa torjutaan ajatus normaaliudesta ja resilienssi nähdään kriisitilanteissa aktivoituna oppimisprosessina, iii) ennakoinnin näkökulmasta resilienssillä tarkoitetaan proaktiivista varautumista erilaisiin kriisitilanteisiin.  

Resilienssi on noussut hallintotieteellisen tutkimuksen kohteeksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhtenä kulminaatiopisteenä voidaan pitää Public Administration -lehden erikoisnumeroa vuodelta 2016, jonka artikkeleissa tarkasteltiin institutionaalista resilienssiä erityisesti hallinnon- ja sektorirajat ylittävissä kriisitilanteissa. Myös Public Management Review -lehdessä ilmestyy vuoden 2021 aikana erikoisnumero, jonka artikkeleissa pohditaan julkisorganisaatioiden resilienssiä koronapandemian jälkeisessä ajassa. Tutkimuksessa on esitetty myös kritiikkiä resilienssiä kohtaan. Resilienssiä on kuvattu muun muassa laajalle levinneeksi ja lumoavaksi käsitteeksi, jonka käyttöarvo on parhaimmillaankin kyseenalainen ja pahimmillaan harhaanjohtava. 

Toimintaympäristömme on lisääntyvässä määrin informaation täyttämä, mikä tarjoaa kasvualustan myös mis- ja disinformaatiolle. Informaation suhteen resilienssi tarkoittaa ensikädessä informaation prosessien läpinäkyvyyttä, joka nojaa johtamiseen ja informaatiota koskevien hallinnollis-juridisten toimenpiteiden joustavuuteen. Hallinnollis-juridista resilienssiä ei rakenneta hetkessä, sillä kysymys on pitkäjänteisestä kehittämistyöstä, jossa keskeistä on jatkuva vuorovaikutus yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Vuorovaikutteisuus, yhteiskunnan tarpeiden kokonaisvaltainen huomioiminen ja sidosryhmien aktiivinen kuunteleminen ovat paitsi resienssin, myös viisaan sääntelyn (smart regulation) kulmakiviä. Viisaan sääntelyn ideaalimallissa sääntelytaakka kustannuksineen ja toteutusvastuineen jakautuu tasapuolisesti yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden kesken. Viisaan sääntelyn tiellä on monta mutkaa. Yhtenä merkittävimmistä on politiikka- ja lainvalmistelun sekoittuminen. Lainsäädäntöprosessiin on tuotu asioita, joita pitäisi tarkastella erillisessä poliittisessa valmistelussa laajempien yhteiskunnallisten tavoitteiden hahmottamiseksi. Pahimmillaan poliittista valmistelua onkin tehty samanaikaisesti lainvalmistelun kanssa, mikä on johtanut poliittiseen mikro- tai ristiohjaukseen huolellisen lainvalmistelun sijaan. 

Ryhmään toivotaan käsitteellisteoreettisia ja empiirisiä tutkimuspapereita, joissa tarkastellaan hallinnon resilienssiä ja/tai viisaan sääntelyn edellytyksiä, mahdollisuuksia ja esteitä. Hyvien käytäntöjen ja onnistumisen esittelyn lisäksi ryhmään toivotaan kriittisiä puheenvuoroja. Työryhmässä voi myös esitellä käynnissä olevien tutkimushankkeiden alustavia havaintoja. Työryhmä perustuu hybridimalliin, jossa osallistuminen onnistuu sekä paikan päällä Tampereella että etäyhteyden kautta Zoomin välityksellä. 

 

 

Abstraktisi voit lähettää Lyytin kautta osoitteessa https://www.lyyti.in/hktp2021_abstraktit.

Abstraktihaku päättyy 6.10.2021 ja työryhmiin hyväksytyille ilmoitetaan viimeistään 13.10.2021.

Työryhmiä koskevissa kysymyksissä otathan suoraan yhteyttä työryhmän vetäjään. Muussa tapauksessa lisätietoja saat konferenssikoordinaattorilta.

Lisätiedot/ for more information:  

Konferenssikoordinaattori, Marjukka Mikkonen 

marjukka.mikkonen@tuni.fi  Puh. 050 409 5902