Teemaryhmät

1. Adult education as a means of creating hope for the future / Aikuiskasvatus luomassa tulevaisuuden toivoa

Paula Alanen, Tampere University, paula.alanen@tuni.fi
Jaakko Hyytiä, Tampere University, jaakko.hyytia@tuni.fi
Hanna Toiviainen, Tampere University, hanna.toiviainen@tuni.fi

In a European project EduMAP (Horizon2020)we explored the potential of adult education as a means to enhancing active citizenship. The research focused on educational practices that had reached the young adults in the margins of society, for instance newly arrived refugees, those suffering from long-standing illness or addiction, and prisoners. This workshop is based on the research findings of the communicative ecology of various European case-studies that revealed communication gaps between decisions makers, education organisers, educators and potential students. We are interested to discuss what adult education can and should do both to address ignorance and to act in practice for creating hope for the future. We welcome wide range of papers from theoretical perspectives to demonstrations of adult education as a value-driven future-oriented practice.

EduMAP-projekti (Horisontti 2020) tutki aikuiskoulutuksen keinoja edistää nuorten aikuisten aktiivista kansalaisuutta. Hankkeessa nostettiin esiin koulutustoiminnan esimerkkejä, jotka olivat tavoittaneet yhteiskunnan marginaalissa olevia nuoria, kuten hiljattain maahan tulleita pakolaisia, pitkäaikaissairaudesta tai päihteiden väärinkäytöstä kärsiviä ja vankeja. Tutkimus analysoi näiden koulutuskäytäntöjen kommunikatiivista ekologiaa Euroopan eri maissa ja Turkissa. Tutkimustulokset paljastivat päätöksentekijöiden, koulutuksen järjestäjien, opettajien ja opiskelijoiden kommunikaation mahdollisuuksia, yhteensopimattomuuksia ja katkoksia. Teemaryhmä herättelee keskustelua aikuiskasvatuksen mahdollisuuksista torjua yhteiskunnallista välinpitämättömyyttä ja herättää tulevaisuustoivoa. Ryhmään ovat tervetulleita monenlaiset aihetta käsittelevät esitykset, sekä teoreettiset näkökulmat että käytännön esimerkit aikuiskasvatuksesta arvosidonnaisena ja tulevaisuuteen orientoituvana toimintana.

2. Elinikäinen oppiminen digitaalisessa mediayhteiskunnassa

Päivi Rasi, Lapin yliopisto, paivi.rasi@ulapland.fi
Kaisa Pihlainen, Itä-Suomen yliopisto
Hanna Vuojärvi, Lapin yliopisto
Eija Kärnä, Itä-Suomen yliopisto

Teemaryhmään kutsutaan esityksiä, joissa tarkastellaan aikuisten, mukaan lukien ikäihmisten, elinikäistä oppimista digitaalisessa mediayhteiskunnassa, osana heidän arkeaan, hyvinvointiaan ja kansalaisuuttaan. Toivomme teemaryhmään esityksiä, joissa osallistutaan keskusteluun elinikäistä oppimista tukevan ohjauksen ja koulutuksen tarpeista, tavoitteista, tuloksista ja menetelmistä tutkimuksen ja käytäntöjen näkökulmista. Teemaryhmässä aihetta lähestytään tieteenalojen rajoja ylittäen. Esitykset voivat kohdistua elinikäiseen oppimiseen erilaisilla elämänkentillä sekä erilaisten digitalisaatioon liittyvien ajankohtaisten haasteiden, esimerkiksi digitaalisten taitojen, medialukutaitojen, digitaalisen osallisuuden ja koronaepidemian näkökulmista.

3. Feminismi, ekokriisit ja aikuiskasvatus – Kriittistä aikuiskasvatusta 2020-luvulla

Johanna Kallio, Tampereen yliopisto, johanna.kallio@tuni.fi
Jani Pulkki, Tampereen yliopisto, jani.pulkki@tutanota.com

Naisten ja luonnon alistamiseen liittyvät ajattelumallit ovat pitkälti samankaltaisia. Vaihtoehtoisia sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpiä ajattelutapoja on olemassa, mutta nämä eivät ole vielä päässeet valtavirtaistumaan. Mitkä ovat aikuiskasvatuksen mahdollisuudet feministisemmän ja ekologisesti kestävämmän tulevaisuuden luomisessa?  Ekokriisien ratkaisuyrityksissä on vaarana päätyminen erilaisiin sosiaalisesti eriarvoistaviin umpikujiin. Miten luodaan 2020-luvun kriittistä aikuiskasvatusta, jossa otetaan vakavasti huomioon erilaiset sukupuoliin, seksuaalisuuteen, etnisyyteen, vammaisuuteen ja ekologiseen kestävyyteen liittyvät kysymykset? Esimerkiksi ekofeminismissä tuodaan esiin, kuinka ekologisia ja sosiaalisisia ongelmia ylläpitävät ajattelu- ja toimintamallit toimivat samankaltaisilla periaatteilla. Eriarvoistavien ajattelu- ja toimintamallien purkaminen on keskeinen osa kaikille kestävämmän tulevaisuuden luomista. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki teemasta kiinnostuneet ja siihen liittyvät esitykset.

4. Freire ja vapauttava aikuiskasvatus

Juha Suoranta, Tampereen yliopisto, juha.suoranta@tuni.fi

Brasilaissyntyisen kasvatusfilosofi Paulo Freiren syntymästä tuli syksyllä 2021 kuluneeksi 100 vuotta. Freire pääteosta Sorrettujen pedagogiikka on vuosikymmenten mittaan käytetty laajasti aikuiskasvatuksessa eri puolilla maailmaa. Freire korosti, ettei hänen ajatuksiaan pitäisi kopioida, vaan sovitella uusiin tilanteisiin ja kohteisiin. Teemaryhmään toivotaan esityksiä ja tulkintoja itse Freirestä ja hänen ajattelustaan, tai tutkimus- tai koulutustahankkeista, joissa hänen ajatuksiaan on sovellettu. Ryhmään sopivat oikein hyvin myös muut esitykset, joissa aikuiskasvatus käsitetään sopeuttavan tehtävän sijaan vapauttavaksi ja kriittiseksi voimaksi.

5. Haavoilla. Aikuiskasvatuksen näkökulmia rikkoviin elämäntilainteisiin.

Erja Laakkonen, Itä-Suomen yliopisto, erja.laakkonen@uef.fi
Iiris Lehto, Itä-Suomen yliopisto, iiris.lehto@uef.fi

Aikuiskasvatuksen Haavoilla-vuosikirjan teemaan kiinnittyvä teemaryhmä tarkastelee rikkovia elämäntilanteita ja kokemuksia. Haava voidaan ymmärtää (ainakin) kolmella tavalla: metaforana, käsitteenä ja metodologisena tapana. Haava-metafora kuvaa ulkoisen tekijän vaikutuksesta syntyvää vauriota. Aiheuttaja voi olla jokin kriisi tai murros, haavoittava kokemus. Käsitteenä haava on aikuiskasvatustieteellisessä keskustelussa uusi. Se muun muassa haastaa pohtimaan, kuka asettuu tai asetetaan hoivaajan positioon. Haava-käsite myös kyseenalaistaa näkemystä haavasta stigmana, ja se muistuttaa, että olemme kaikki haavoittuvia. Ryhmään ovat tervetulleita sekä vuosikirjan artikkeleita käsittelevät esitykset että muut teemaan sopivat esitykset.

6. In- ja nonformaali viestintä monikielisessä transmodernissa

Kristina Kemi, Tampereen kaupunki, kristina.kemi@tampere.fi
Suvi Nieminen, Tampereen kaupunki

Kieli, kotoutuminen ja kiihtyvä digitalisaatio ovat haastava yhdistelmä aikuiskasvatuksen kentässä. Teemaryhmään toivotaan puheenvuoroja, joissa käsitellään monikielisen vuorovaikutuksen ja viestinnän ilmiöitä oppilaitosmaailman ulkopuolella: teoreettinen tai empiirinen tutkimus voi liittyä esimerkiksi pandemia-aikaan, kansainvälisen politiikan ajankohtaisiin vaikutuksiin Suomessa, palvelujärjestelmän muutoksiin tai maahan muuttaneiden aikuisten koulutukseen. Teemaa voidaan lähestyä esimerkiksi sosiaalisen vaikuttamisen, S2-opetuksen, kotoutumiskoulutuksen, sosiaalipedagogiikan tai terveystieteiden viitekehyksestä. Olennaista on tarkastella non- ja informaalin oppimisen ilmiöitä ja lainalaisuuksia muodollisten opetussuunnitelmien ja koulutuspoliittisten rakenteiden ulkopuolella tai niiden rinnalla.

7. Jatkuva oppiminen ja hyvinvointi työssä

Soila Lemmetty, Jyväskylän yliopisto, soila.j.lemmetty@jyu.fi
Heta Rintala, Hämeen ammattikorkeakoulu
Liisa Postareff, Hämeen ammattikorkeakoulu
Kaija Collin, Jyväskylän yliopisto
Marianne Jaakkola, Jyväskylän yliopisto
Essi Ryymin, Hämeen ammattikorkeakoulu, essi.ryymin@hamk.fi 

Työelämän muuttuessa digitalisaation, yhteiskunnallisten trendien sekä kilpailun myötä organisaatioiden henkilöstön on kyettävä oppimaan jatkuvasti uutta. Formaalin koulutuksen lisäksi työpaikoilla on tarvetta kehittää arjen oppimista tukevia ratkaisuja, työpaikkapedagogiikkaa sekä sitoutuvaa suhtautumista oppimiseen. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu työssä oppimisen sekä tuottavan että uhkaavan henkilöstön hyvinvointia.  Tutkimus työssä oppimisen ja hyvinvoinnin yhteyksistä ja erityisesti kriittisistä näkökulmista on ensiarvoisen tärkeää osana yhteiskunnallista jatkuvan oppimisen keskustelua ja työpaikkojen kehittämistä. Ryhmään toivotaan esityksiä seuraavista aiheista:

  • Jatkuva oppiminen työpaikoilla: ilmiö, muodot, sitoutuminen ja vastuut
  • Oppiminen erilaisissa työn konteksteissa, tilanteissa ja uravaiheissa
  • Työssä oppimisen ja hyvinvoinnin yhteydet, tuki, raamit ja rajoitteet
  • Henkilöstön kehittäminen ja oppimisen johtaminen

8. Jatkuva oppiminen – trendaavasta mantrasta tiedeuskottavaksi käsitteeksi

Anu Kajamaa, Oulun yliopisto, anu.kajamaa@oulu.fi
Päivi Hökkä, Tampereen yliopisto, paivi.hokka@jyu.fi
Nina Haltia, Turun yliopisto, nina.haltia@utu.fi

Jatkuva oppiminen kasvattaa merkitystään yhteiskunnan ja työelämän monissa, usein yllätyksellisissä muutoksissa. Jatkuvalla oppimisella tavoitellaan etenkin työikäisten työhön liittyvän osaamisen kehittämistä, yhteiskunnan uudistumiskyvyn kasvattamista, vahvaa sivistyneisyyttä, osaavan työvoiman parempaan saatavuutta ja hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuutta. Jatkuvan oppimisen kysymykset ovat ajankohtaisia juuri nyt työelämän muuttuessa hyvin nopeasti. Jatkuvan oppimisen käsitteestä, tutkimuksesta ja tutkimusmenetelmistä ei kuitenkaan ole kovin selkeää kokonaiskäsitystä.

Teemaryhmä kokoaa yhteen kaikkia asiasta kiinnostuneita keskustelemaan jatkuvan oppimisen tutkimuksesta ja käytännön toimista. Teemaryhmässä käsitellään jatkuvan oppimisen merkitystä ja sen toteutumista, dynamiikkoja ja rakenteita erilaisissa ympäristöissä ja erilaisilla toiminnan tasoilla. Ryhmään toivotaan esityksiä, jotka lisäävät ymmärrystämme jatkuvan oppimisen teoriaperusteista ja tutkimusmenetelmistä. Myös opinnäytetyöt ovat tervetulleita.

9. Kohti kriittistä aikuiskasvatuksellista ymmärrystä korkeakoulutuksen murroksesta

Nina Haltia, Turun yliopisto, nina.haltioa@utu.fi
Heli Mutanen, Itä-Suomen yliopisto

Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin kohdistuneet kehittämis- ja uudistamispaineet sekä niitä toteuttavat managerialistiset käytännöt ovat muokanneet perustavanlaatuisesti korkeakoulutuksen asemaa. Korkeakoulutuksen odotetaan vastaavan joustavasti erilaisiin yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Opiskelijoiden tulee opiskella nopeammin sekä kehittää työelämässä vaadittavia taitoja. Tutkija-opettajien tulee vastaavasti opettaa tehokkaammin sekä lisäksi julkaista enemmän, hankkia rahoitusta, kansainvälistyä sekä verkostoitua elinkeinoelämän kanssa. Mitä nämä erilaiset odotukset merkitsevät eri sosiaalisten ryhmien, instituutioiden ja tieteenalojen näkökulmista? Miten ne muokkaavat hierarkioita sekä käsityksiä ja kokemuksia oikeudenmukaisuudesta? Millä tavalla voimme jäsentää näitä kysymyksiä yksilön muutosvalmiutta laajempana ilmiönä ja tuottaa kriittistä aikuiskasvatuksellista ymmärrystä korkeakoulujen muutoksesta? Teemaryhmään ovat tervetulleita erilaisista tutkimuksen traditioista ammentavat analyysit, jotka avaavat keskustelua ammattikorkeakouluja ja yliopistoja koskevista ajankohtaisista ilmiöistä sekä opiskelijoiden, korkeakoulutuksesta valmistuneiden sekä tutkija-opettajien elämästä tässä ajassa.

10. Koulutuksen digitalisaation ja datafikaation nykyisyys ja tulevaisuus

Marko Teräs, Tampereen yliopisto, marko.teras@tuni.fi
Juha Suoranta, Tampereen yliopisto, juha.suoranta@tuni.fi
Hanna Teräs, Tampereen yliopisto, hanna.teras@tuni.fi

Digitalisaatio ja datafikaatio ovat osa tietokapitalismia (mm. Zuboff, 2019), jossa (aikuis)koulutus tulkitaan taloudellisen tuottavuuden ja voitonpyynnin välineeksi. Digitalisaatiolla ja datafikaatiolla pyritään tehostamaan ja ”virtaviivaistamaan” koulutuksen ”prosesseja” eli tuottamaan ”osaamista” ja erilaisia tutkintoja yhä vähemmällä opettaja/työ/voimalla. Tämä tavoite lausutaan harvemmin ääneen. Sen sijaan asiakirjoissa ja koulutuspolitiikassa toistetaan koulutuksen digitalisaation ja datafikaation ”välttämättömyyttä” ja perustellaan sitä ”koulutusjärjestelmän päivittämisellä nykyaikaan” ja ”epävarman tulevaisuuden haasteisiin vastaamisella”. Teemaryhmään ovat tervetulleita esitykset koulutuksen digitalisaatiosta ja datafikaatiosta.

11. Muutoskyvykkyyden oppiminen ja kehittäminen työelämässä

Kati Tikkamäki, Tampereen yliopisto, kati.tikkamaki@tuni.fi
Pauliina Tiuraniemi, Tampereen yliopisto, pauliina.tiuraniemi@tuni.fi

Muutoskyvykkyydellä eli resilienssillä työelämässä viitataan yksilön psyykkiseen palautumiskykyyn ja taitoihin, joiden avulla selvitään ja palaudutaan nopeastikin vaikeista tai muuttuvista tilanteista (Smith ym., 2008) sekä yhteiseen osaamiseen ja motivaatioon kehittää toimintaa haastavissa tilanteissa (Kantur & İşeri-Say, 2012). Yksilö-, yhteisö-, organisaatio- ja yhteiskuntatasot kietoutuvat monisyisesti toisiinsa, vaikuttaen muutoskyvykkyyteen sitä joko vahvistaen tai heikentäen. Kehittämällä työtapoja ja yhteistyötä sujuviksi, organisaatiokulttuuria dialogiseksi sekä johtamista valmentavaksi, rakennetaan muutoskyvykkyyttä palvelevaa osaamista ja toimintakulttuuria, tuetaan jatkuvaa oppimista sekä lisätään työhyvinvointia. Työryhmään kutsutaan muutoskyvykkyyttä työelämässä eri näkökulmista tarkastelevia esityksiä. Esitykset voivat käsitellä tutkimus- ja kehittämishankkeissa saavutettuja tuloksia tai käynnissä olevien hankkeiden sisältöjä. Eri aloilta tulevat esitykset ovat tervetulleita.

12. Ohjauksen eettiset tulkinnat ja uudet käytännöt globaalien uhkien ajassa

Sanna Vehviläinen, Itä-Suomen yliopisto, sanna.vehvilainen@uef.fi
Päivi Häkkinen, Itä-Suomen yliopisto
Päivi Rosenius, Itä-Suomen yliopisto

Työryhmässämme vastaamme tutkimuspäivien haasteeseen etsimällä uusia ohjauksen tulkintoja ja mahdollisuuksia. Kutsumme työryhmään sekä empiirisiä että teoreettisia esityksiä ohjauksen eri konteksteista. Etsimme ”kolmatta tietä” välineellisen, individualistista hallintaa palvelevan ohjausnäkemyksen sekä jyrkän pessimistisen ohjaustoiminnan kritiikin välistä. Kysymme, millaista on toivoa tuova ohjaus; kriittinen praksis, joka ei vain sopeudu tulevaisuuteen vaan rakentaa sitä tietoisesti. Toivomme, että esityksissä tematisoidaan erityisesti ohjaustyön eettisiä lähtökohtia kiinnittyen esimerkiksi sosiaaliseen oikeudenmukaisuuden, ekososiaalisuuden, osallisuustajun, intersektionaalisuuden tai dialogin näkökulmiin. Monitieteinen ja monimenetelmäinen esitysten kirjo on tervetullutta, samoin uudet avaukset.

13. Pedagogisen johtamisen monet mahdollisuudet

Harri Keurulainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, harri.keurulainen@jamk.fi
Ari Hyyryläinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ari.hyyrylainen@jamk.fi

Teemaryhmän esitykset valottavat pedagogisen johtamisen mahdollisuuksia niin pedagogisen yhteisön, pedagogiikan kuin pedagogisesti johtamisenkin näkökulmista. Odotamme teemaryhmään tutkittuun tietoon tai kokemuksiin perustuvia esityksiä näiltä pedagogisen johtamisen osa-alueilta.

14. Projekteista pysyvyyteen? Kotouttamistyön kehittämishaasteet koulutusorganisaatiossa

Saara Linnatsalo, saara.linnatsalo@turunakk.fi
Sari Vanhanen, sari.vanhanen@utu.fi

Maahan muuttaneille suunnatut hankkeet ovat osa koulutusorganisaatioissa tapahtuvaa kehittämistyötä. Mutta mitä kehittämishankkeiden vaikuttavuuden ja käytäntöjen juurruttaminen vaatii? Miten kehittämistyön merkityksellisyys näyttäytyy työyhteisössä? Entä mistä muutosvastarinta kumpuaa tai mistä syntyy kehittämisen kitka?

Työryhmään toivotaan rakentavia ja kriittisiä esityksiä liittyen maahan muuttaneille suunnatun koulutuksen kehittämistyöhön ja sen haasteisiin. Esitysten toivotaan tarkastelevan koulutusorganisaation kotouttamistyötä nimenomaan koulutuksen toteuttajien näkökulmasta.

15. Sivistys: ratkaisu kinkkisiin ongelmiin? / Bildung: a salvation to wicked problems?

Anja Heikkinen, University of Tampere, anja.heikkinen@tuni.fi
Jyri Manninen, University of Eastern Finland, jyri.manninen@uef.fi

Tähän kaksikieliseen teemaryhmään voi lähettää esitysehdotuksia joko suomeksi tai englanniksi. Teemaryhmän aiheena on ’Sivistys’, joka on viime vuosina nostettu globaalien ongelmien, kuten esimerkiksi ekologisten kriisien ratkaisumalliksi. Tämä on näkynyt lisääntyneinä tapahtumina ja hankkeina, joissa esitetään sivistyksestä uusia tulkintoja ja määritelmiä, jotka osoittaisivat sen mahdollisuudet ongelmien ratkaisijana. Vastaava kansainvälinen ilmiö on ’Bildung’-käsitteen ympärille kehkeytynyt toiminta, jossa siitä on tullut jopa eräänlainen pelastuksen evankeliumi. Teemaryhmäesitykset voivat olla historiallisia, teoreettisia tai käsitteellisiä analyyseja ’Sivistys’ tai/ja ’Bildung’-käsitteistä, tai esimerkkejä siitä, miten näitä aikuiskoulutuksessa tarjotaan tai käytetään kinkkisten ongelmien ratkaisemiseen.

Linkki esiseminaariin 9.2.2022 Bildung-gospel: a salvation to wicked problems?: https://events.tuni.fi/aitu2022/pre-seminar-9-2/

This bilingual thematic group invites presentations in Finnish and English. It focuses on emergence of the category of ‘Sivistys’ as a salvation to global challenges like ecological crisis. This is manifested in increasing number of events and activities in the field of adult education, suggesting new interpretations of ‘Sivistys’, which would function as solutions for problems. Recently a related concept ‘Bildung’ has become a gospel in international context (see pre-seminar Bildung-gospel:  a salvation to wicked problems? [linkki esiseminaarin kutsuun]). Presentations can be historical, theoretical, or conceptual analyses of ‘Sivistys/Bildung’ or concrete examples on how ‘Sivistys/Bildung’ is used in adult education to solve the wicked problems.

Link to the preseminar on the same theme 9.2.2022: https://events.tuni.fi/aitu2022/pre-seminar-9-2/

16. Tunteet, toimijuus ja työelämän katkokset

Heini Ikävalko, Aalto yliopisto, heini.ikavalko@aalto.fi
Päivi Hökkä, Jyväskylän yliopisto, paivi.hokka@jyu.fi
Katja Vähäsantanen, Jyväskylän yliopisto, katja.vahasantanen@jyu.fi
Susanna Paloniemi, Jyväskylän yliopisto, susanna.s.paloniemi@jyu.fi

Tunteet ovat läsnä työssä, työpaikkojen arjessa ja oppimisessa. Ne kietoutuvat monin tavoin myös työelämän katkoksiin ja jatkuvuuteen. Teemaryhmä kokoaa yhteen tutkijoita ja käytännön toimijoita, jotka ovat kiinnostuneet tunteista, toimijuudesta ja työelämän muutoksista. Teemaryhmään ovat tervetulleita esimerkiksi esitykset, jotka tarkastelevat tunteiden merkitystä työelämän oppimisessa ja muutoksessa. Myös pandemiaan kiinnittyvät tarkastelut ovat ajankohtaisuudessaan tervetulleita. Esitykset voivat tarttua esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Millaisia tunteita työhön ja sen katkoksiin liittyy sekä miten jatkuvuutta luodaan näissä tilanteissa? Miten tunnetaidot tukevat jatkuvuuden rakentumista työssä ja työpaikoilla? Miten tunteisiin liittyvän osaamisen kehittymistä työyhteisöissä voi tukea? Miten tunteet edistävät tai ehkäisevät työyhteisöjen jäsenien osallisuutta ja vaikuttamista?

17. Tyrannia ja toisin tekemisen mahdollisuus?

Ari Sivenius, Itä-Suomen yliopisto, ari.sivenius@uef.fi
Annika Pastuhov, Åbo Akademi, annika.pastuhov@abo.fi

Nykysuomen sanakirjassa tyrannia määritellään sanoilla yksinvaltias ja sortovaltias. Kreikkalais-roomalaisessa elämänpiirissä tyrannia katsottiin itsevaltaiseksi hallintomuodoksi, jossa yksi henkilö käytti valtaansa ilman oikeudellista itsehillintää. Antiikin aikana tyrannia ei ollut niin väheksyvä, vaan merkki absoluuttisen poliittisen vallan haltijasta. Nykyaikaisessa käytössään tyrannian voi katsoa olevan enemmän halventava, poliittisen voiman tietoista (ja jopa tiedostamatonta) hallussapitoa ja käyttöä. Kutsumme koolle erinäisestä vallankäytöstä kiinnostuneita tutkijoita ja alan toimijoita teemaryhmäämme. Alustavasti kysymme, mistä aikamme tyranniuden tunnistaa ja millaiset tekijät sen oikeuttavat ja/tai pitävät yllä? Toivomme ryhmäämme sekä teoreettisesti että empiirisesti punnittuja esitelmiä vallankäytöstä aikuiskasvatuskäytäntöjen ja -tutkimuksen käännekohtina, sosiaalisen ekskluusion kysymyksinä. Miten vallankäyttö ilmenee yksilöllisellä, yhteisöllisellä ja/tai yhteiskunnallisella tasolla? Poissulkeeko jokin tyypillinen ”vallankäytön muoto” (aikuis)kasvatuksen jatkuvuutta? Kuinka toisin ajattelemista ja tekemistä kyseenalaistetaan?

Teemaryhmä toteutuu lähiosallistumisena.

18. Sivistyksen tilat

Nina Hjelt, Kvs-säätiö, nina.hjelt@kvs.fi
Severi Hämäri, Kriittinen korkeakoulu, severi.hamari@gmail.com
Terhi Kouvo, Kvs-säätiö, terhi.kouvo@kvs.fi

Sivistys on murroksessa. Kestävä tulevaisuus vaatii meitä muuttamaan toimintaamme.

Sivistyksestä puhutaan harvoin sivistyksen termeillä. Siksi sivistyskeskustelua on vahvistettava tutkimuksella. Sivistykselliset arvovalinnat piiloutuvat käytännön tavoitteisiin: virkamiehet budjetoivat asiantuntijoiden näkemysten pohjalta, poliitikot päättävät lukujen pohjalta. Keskustelussa jatkuvasta oppimisesta sivistysnäkemykset kätkeytyvät osaamistavoitteisiin.

Filosofi Johan Vilhelm Snellman valoi sivistyskeskustelun perustan. Millaisten käänteiden kautta on tultu nykyiseen sivistyskeskusteluun? Teemaryhmässä tarkastellaan sivistyksen tilaa ja tiloja, esimerkiksi sivistyksen määrittelyä teoreettisesti tai käytäntöjen näkökulmasta. Esitys voi olla kriittistä yhteiskunta- ja kasvatusfilosofista otetta tai soveltavaa tutkimusta.

  • Perspektiivi: missä jatkumossa sivistyksestä keskustellaan?
  • Valta: kuka omistaa ’sivistyksen’?
  • Argumentit: miten sivistystarpeita perustellaan?
  • Areenat: onko some Suomen suurin oppilaitos?
  • Tulevaisuus: millaisia sivistysutopioita tarvitsemme?