Puhujat

Luennon otsikko: Psyykkisen haavoittuvuuden kerrostumat työelämässä – havaintoja erilaistumisesta ja eriytymisestä

Ari Väänäsen keynote-luento tarkastelee työelämää ja psyykkistä haavoittuvuutta pitkän aikavälillä. Esitys kutsuu pohtimaan, miten tietomme työstä, hyvinvoinnista ja työkyvystä syntyy, muovautuu ja muuttuu ajassa. Luento avaa näkökulmia tutkimusesimerkkien kautta: eri aikakausien rekrytointikriteerit, työn kipupisteet, tieteellisen tiedon painotukset ja työterveyden ongelmat havainnollistavat, kuinka haasteet, ongelmanmäärittelyt ja ratkaisut muuttuvat ja myös kerrostuvat ajassa. Aikakauttamme erittelevässä osassa esitys käsittelee erityisesti työkyvyn kulttuurista eriytymistä ja erkaantumista. Siinä kuvataan esimerkiksi sukupolvien ja sukupuolten välisiä eroja ja jännitteitä tunnekoodeissa, jotka heijastuvat nykypäivän työhyvinvointikeskusteluun ja lopulta myös eriytyneisiin ongelmanratkaisupyrkimyksiin työkyvyn alueella. Kaiken kaikkiaan esitys haastaa kuulijat tarkastelemaan kriittisesti työhyvinvointia ja työkykyä koskevan ajattelun lähtökohtia. Se havainnollistaa, kuinka tietämisemme ja ajattelumme perusteiden kyseenalaistaminen on olennaista myös käytännön ratkaisujen kannalta: se, mitä ymmärrämme esimerkiksi mielenterveyden alueelle kuuluvaksi työelämässä, määrittää lopulta sitä, millaisia ratkaisuja pidämme relevantteina ja tavoiteltavina työelämän kehittämisessä.

Luennon otsikko: Työelämän epätasa-arvoa tuottavat rakenteet ja miten niitä voisi purkaa?

Pinnan alla järisee: pohjoismaiset työmarkkinamallit jakavat hyvää kahdelle kolmesta työllisestä, mutta miten on yhden kolmanneksen laita? Muutoksessa ovat niin työehdot, tulonmuodostus, maahanmuutto- kuin työvoimapolitiikkakin. Samaan aikaan työnantajien ja työntekijöiden järjestäytymisaste laskee, mikä uhkaa työehtosopimusjärjestelmän kattavuutta ja siten työehtojen ja työn laadun kehitystä. Esimerkkejä uusista katveista riittää: julkishankinnoilla halpuutetaan työtä, ja ruokalähettien annetaan värjötellä pakkasessa. Puheenvuorossa kysyn, onko Suomessa malttia kehittää työelämää kestävämmäksi – kaikille? Tarkastelen työn laadun kehitystä Suomessa ja työpolitiikan tekijöitä, jotka siihen vaikuttavat. Hyödynnän Tilastokeskuksen työolo-, työvoima- ja rekisteriaineistoja ja laadullisia aineistoja työvoimapolitiikan toimeenpanon ääreltä ja ihmisten itsensä kokemuksista. Argumenttini on, että työehtosopimisen, työlainsäädännön samoin kuin koulutus-, maahanmuutto-, sosiaali- ja terveyspalvelupolitiikkojen yhteisen kehittämisen merkitys tulee jälleen ymmärtää kestävän talouden ja työn laadun kehityksen kannalta. Yhteisessä ymmärryksessä kehitettävät työmarkkinat ja eriarvoistavien rakenteiden systemaattinen korjaaminen tuottavat työmarkkinoille ”hyvän kierteen” ja luovat edellytykset suotuisalle talouskehitykselle, työnantajien tasapuolisille kilpailuolosuhteille, koulutetun ja terveen työvoiman saatavuudelle ja työntekijöiden ja perheiden säällisille ja kehittäville työ- ja elinoloille.

Luennon otsikko: Rauhattomuuden aika ja tulevaisuuden työelämät

Miten pitkäikäisyys, geopoliittinen epävarmuus, ympäristökriisi ja tekoäly muokkaavat työn tulevaisuuksia – jo nyt? Tässä esityksessä Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva tarkastelee työelämän jatkuvaa murrosta megatrendien kautta ja pohtii, millaisia kysymyksiä ja valintoja ne asettavat työntekijöille, työpaikoille ja yhteiskunnalle. Esitys käsittelee muun muassa piteneviä työuria ja monisukupolvista työelämää, epävarmuuden vaikutuksia työarkeen ja luottamukseen, vihreän siirtymän osaamistarpeita sekä tekoälyn kaksijakoista roolia työn tehostajana ja kuormittajana. Esitys kutsuu ajattelemaan työelämän tulevaisuuksia monikossa ja antaa vinkkejä tulevaisuusajatteluun.