Työryhmät torstaina 14.1. klo 14.00-16.00.
TOIMEENTULON TURVAAMINEN, TYÖTTÖMYYS JA TERVEYSSOSIAALITYÖ
Työryhmän puheenjohtajat:
Virva Karttunen, sosiaalityöntekijä, Tampereen kaupunki, virva.karttunen@tampere.fi
Mari Helin, johtava sosiaalityöntekijä, Helsingin kaupunki, mari.helin@hel.fi
Terveyssosiaalityössä kohdataan usein asiakkaita, joita monenlaiset toimeentuloon liittyvät ongelmat koskettavat. Usein myös asiakkaiden läheiset liittyvät näihin tilanteisiin mukaan. Tilanteet ovat usein monisyisiä kietoutuen asiakkaan elämässään kohtaamiin muihinkin haasteisiin kuten mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja kaltoinkohteluun sekä elämänhallinnan ongelmiin.
Toimeentulon ongelmiin – köyhyyteen ja huono-osaisuuteen – liittyy usein häpeän ja syyllisyyden tunteita, ja tämän tunnekuorman kanssa asiakkaat voivat jäädä yksin. Heillä ei välttämättä ole tarvitsemansa avun hakemiseen voimavaroja tai osaamista tai avun saaminen on muutoin liian vaikeaa. Näissä tilanteissa asiakkaat voivat jäädä ongelmiensa kanssa pitkäksikin aikaa yksin vaille tarvitsemaansa tukea. Päivittäisessä arjessa he pyrkivät selviämään erilaisin keinoin, jotka eivät välttämättä ole pidemmän päälle kestäviä. He voivat tinkiä omasta hyvinvoinnistaan esimerkiksi jättäytymällä pois heille tarpeellisista palveluista. Terveyssosiaalityöntekijän työssä asiakkaan toimeentulon turvaaminen on yksi tärkeä tehtäväalue asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Tähän työryhmään toivomme esityksiä, joissa tätä aihetta lähestytään monesta eri näkökulmasta.
TERVEYSSOSIAALITYÖN SISÄLLÖT
Työryhmän puheenjohtajat:
Anna Metteri, yliopistonlehtori emerita, Tampereen ylipisto, anna.metteri@tuni.fi
Sointu Riekkinen-Tuovinen, Sosiaalityön palvelulinjajohtaja, KYS (PSSHP), Sointu.Riekkinen-Tuovinen@kuh.fi, puh. 0447113574
Terveyssosiaalityön sisällöistä on ollut epäselvyyttä erityisesti kuntatason hallinnollisessa päätöksenteossa ja paikoin myös terveydenhuollon ylimmässä hallinnossa sekä valtakunnan ylimmällä päätöksenteko- ja valmistelutasolla. Tämä epäselvyys yhdessä kuntatason talousongelmien kanssa on osaltaan myötävaikuttanut muun muassa siihen, että terveyssosiaalityöntekijän tehtäviä on viime vuosikymmeninä lakkautettu terveyskeskuksista. Onkin tärkeätä tuottaa tietoa terveyssosiaalityön sisällöistä. Tässä työryhmässä keskustelemme terveyssosiaalityön sisällöistä sekä tutkimuspuheenvuorojen että käytännön puheenvuorojen perustalta. Keskustelun yhtenä lähtökohtana ovat Terveyssosiaalityö näkyväksi -tutkimushankkeen tulokset. Hankkeessa toteutettiin audit-kysely, jossa HUSin, TAYSin, Helsingin ja Tampereen kaupungin terveyssosiaalityöntekijät kirjasivat yhtenä päivänä viiden minuutin tarkkuudella tekemänsä työn. Kirjaaminen tehtiin ennalta annetun rakenteen mukaisesti ottaen huomioon olemassa oleva terveyssosiaalityön nimikkeistö.
Tähän työryhmään toivotamme tervetulleiksi esityksiä terveyssosiaalityön sisällöistä. Puheenvuorot voivat käsitellä terveyssosiaalityöntekijöiden osaamista ja interventioita, terveyssosiaalityön tarvetta erilaisissa elämäntilanteissa, terveyssosiaalityön yhteistyöverkostoja yms. Esitykset voivat perustua tutkimukseen tai käytännön työn jäsennykseen.
TOIMINNALLISET MENETELMÄT TERVEYSSOSIAALITYÖSSÄ
Työryhmän puheenjohtaja:
Kati Kauravaara, sosiaalityöntekijäopiskelija, VTK, LitT, HUS, Sisätaudit ja kuntoutus, kati.kauravaara@hus.fi (paikalla tiistaisin ja keskiviikkoisin)
Toiminnallisia ja luovia menetelmiä voidaan käyttää muun työskentelyn täydentäjänä. Menetelmät voidaan nähdä myös osallisuuden vahvistajina. Toiminnallisia menetelmiä voidaan toteuttaa sekä yksilöille että ryhmille ja toteuttaa erilaisissa ympäristöissä. Työryhmään ovat tervetulleita esitykset erilaisista toiminnallisista menetelmistä. Teoriatiedon lisäksi toivomme toiminnallisia maistiaisia.
ASUMINEN, ASUNNOTTOMUUS JA SOSIAALITYÖ
Työryhmän puheenjohtajat:
Johanna Ranta, projektitutkija, Tampereen yliopisto, johanna.ranta@tuni.fi
Jenni Mäki, väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto, jemaki@ulapland.fi
Asumiseen liittyvät kysymykset ovat yleisiä monilla sosiaalityön osa-alueilla, kuten päihde- ja mielenterveystyössä, vammais- ja vanhussosiaalityössä, terveydenhuollon sosiaalityössä sekä lapsiperheiden, itsenäistyvien nuorten, aikuisten tai rikostaustaisten parissa tehtävässä työssä. Asumisen tuen tarpeet kohdistuvat kodissa itsenäistä pärjäämistä tukeviin seikkoihin, jotka määritellään sosiaalihuoltolaissa melko laveasti. Kyse voi olla esimerkiksi taloudellisesta tuesta, apuvälineistä tai psykososiaalisesta avusta. Tukea tarvitaan myös asunnottomana tai silloin, kun uhka asunnon menettämiselle on olemassa. Asumisen tuen palveluiden kehittäminen Asunto ensin -mallin keinoin on ollut Suomessa keskiössä vuodesta 2008 alkaen, jolloin käynnistettiin ensimmäinen asunnottomuuden poistoon tähtäävä poliittinen ohjelma. Mallin mukaista tukea tarjotaan esimerkiksi asumisneuvontana, tukiasumisyksiköissä tai hajautetusti asuvien asiakkaiden koteihin vietävinä palveluina. Kotikäyntityö mahdollistaakin asumisen tarpeisiin paneutumisen konkreettisesti lähellä asiakkaan arkea.
Työryhmään ovat tervetulleita asumisen, asunnottomuuden ja asumissosiaalisen työn tutkimusta ja käytäntöjä koskevat esitykset auttamistyön eri konteksteissa. Kiinnostavia kysymyksiä ovat esimerkiksi: Millaisia hyviä käytäntöjä asumissosiaalisessa työssä on viime vuosina kehitetty? Mitä tiedämme tämänhetkisestä asunnottomuudesta tai asumissosiaalisesta työstä Suomessa? Millaisia asumiseen tai asunnottomuuteen liittyviä tarpeita (terveys)sosiaalityössä kohdataan ja miten niihin vastataan – vai pystytäänkö niihin vastaamaan?