Työryhmät perjantaina 15.1. klo 9.00-11.00.
ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN
Työryhmän puheenjohtaja: Päivi Sanerma, Tutkimuspäällikkö, Hamk Smart tutkimusyksikkö, paivi.sanerma@tuni.fi
Asiantuntijuuden kehittyminen on jatkuva, pitkäkestoinen prosessi. Terveyssosiaalityössä asiantuntijuutta kehitetään päivittäin yksilöiden, työyhteisöjen, koulutuksen ja tutkimuksen tasoilla. Rakenteellinen sosiaalityö, strategiset kehittämiskohteet, eettinen työskentely, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja tutkimuksen painottaminen esiintyvät asiantuntijuuden kehittymisen ydinkysymyksissä. Terveyssosiaalityössä asiantuntijuuden kehittyminen liittyy myös läheisesti monialaisuuden ja -ammatillisuuden kysymyksiin.
Tähän työryhmään toivotaan puheenvuoroja, joissa esitellään terveyssosiaalityön asiantuntijuuden kehittymistä ja kehittämistarpeita. Miten terveyssosiaalityön asiantuntijuus voisi kehittyä edelleen? Millaista asiantuntijuutta sosiaalityössä tarvitaan tulevaisuudessa? Työryhmään toivotetaan tervetulleiksi eri vaiheessa olevat käytännöstä kohoavat kehittämishankkeet sekä tieteelliset työt.
KEHITTYVÄ MONIAMMATILLISUUS
Työryhmän puheenjohtajat:
Merja Mustaniemi, sosiaalityöntekijä, merja.mustaniemi@pshp.fi ja
Tuula Haukka-Wacklin, kuntoutuspäällikkö, tuula.haukka-wacklin@pshp.fi, Tampereen yliopistollinen sairaala
Terveyssosiaalityöntekijät työskentelevät päivittäin muiden ammattiryhmien edustajien kanssa, joten terveyssosiaalityö on lähtökohtaisesti moniammatillista. Yhteistyön tavat ja rutiinit vaihtelevat paljon, ja vaihteluun vaikuttavat yksiköiden asiakas- ja potilasryhmät, taustaorganisaation ja omien yksiköiden työkulttuurit sekä erilaiset hierarkkiset rakenteet ja käytännöt.
Moniammatilliselle työskentelylle asetetaan paljon odotuksia, ja oletuksena on, että ryhmä on enemmän kuin osiensa summa. Paikoin moniammatillista työskentelyä pidetään jo sinällään ratkaisuna asiakastyön pulmallisiin tilanteisiin. Silloin riskinä on, että työntekijät itse ovat tyytyväisiä työn tuloksiin, mutta asiakas ei koe tulleensa kohdatuksi tai saaneensa apua hankalaan tilanteeseensa. Myös hyvin toimivien moniammatillisten työryhmien on syytä arvioida omaa toimintaansa ja kyetä tarkastelemaan sitä kriittisesti.
Kriittisen arvioinnin tarve korostuu tulevaisuudessa entisestään. Työhön kohdistuu taloudellista tehokkuutta vaativia paineita, ja sosiaali- ja terveydenhuollon kauan odotetut laajat uudistukset ovat viivästyneet. Lisäksi aikamme haastaa ammattilaisia arvioimaan, pystytäänkö enää edes hyviksi havaituin tutuin keinoin vastaamaan väestön ikääntymiseen ja ilmastonmuutokseen liittyviin laajoihin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Arvio on, että erilaisia rajoja ylittävän, ammattien ja organisaatioiden välisen yhteistyön ja sen jatkuvan kehittämisen tarve tulee korostumaan. Aiempaa tärkeämmäksi tulee myös se, että asiakkaiden tarpeet tulevat huomioiduksi oikealla tavalla ja oikea-aikaisesti. Onko jo aika siirtyä moniammatillisuudesta kollektiiviseen asiantuntijuuteen myös arjen käytännöissä?
Työryhmään toivotaan puheenvuoroja moniammatillisen ja monialaisen työskentelyn tutkimuksen alueelta, kehittämishankkeista ja hyvistä käytännöistä.
GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ
Työryhmän puheenjohtajat:
Mia Kanninen, johtava sosiaalityöntekijä, Tampereen kaupunki, mia.kanninen@tampere.fi
Silja Lampinen, kehittämispäällikkö, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami, silja.lampinen@finfamipirkanmaa.fi
Gerontologisen sosiaalityön tavoitteena on tukea ikääntyvien ihmisten toimintakykyä ja arkielämässä selviytymistä sekä vaikuttaa yleisemmällä tasolla ikäihmisten hyvinvoinnin edellytyksiin. Väestön ikääntymisen myötä gerontologisen sosiaalityön tarve on kasvamassa. Gerontologisen sosiaalityön lähtökohtana ikääntyneen ihmisen huomioiminen kokonaisvaltaisesti omassa elinympäristössään ja elämäntavassaan. Työtä tehdään läheisessä yhteistyössä ikääntyneen asiakkaan läheisverkoston ja palveluverkoston kanssa. Gerontologista sosiaalityötä tehdään monenlaisissa toimintaympäristöissä, esim. terveydenhuollon organisaatioissa, ikäihmisten neuvontapalvelujen, kotipalvelujen ja asumispalvelujen yhteydessä sekä osana aikuissosiaalityön palveluja. Miten erilaiset organisaatioympäristöt vaikuttavat gerontologisen sosiaalityön näkökulmaan, keinoihin ja mahdollisuuksiin auttaa arkielämässään sosiaalityön tukea tarvitsevia ikäihmisiä? Millaista erityisosaamista gerontologisen sosiaalityön palveluissa toimivilta sosiaalihuollon ammattilaisilta vaaditaan? Miten ikääntyneen väestön määrän lisääntyessä huolehditaan siitä, että gerontologisen sosiaalityön palvelut riittävät kaikille niitä tarvitseville? Työryhmään toivotaan sekä tutkimukseen että käytännön työhön perustuvia esityksiä, jotka tarjoavat näkökulmia gerontologisen sosiaalityön laaja-alaiseen kenttään.
PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN ORIENTAATIOT
Työryhmän puheenjohtajat:
Teija Eskola, kouluttaja, Mielenterveystyön keskusliitto, teija.eskola@mtkl.fi
Päivi Rantanen, sosiaalityöntekijä, Tampereen kaupunki, Paivi.Rantanen@tampere.fi
Sosiaalityöllä on keskeinen rooli päihde- ja mielenterveystyön alueilla. Työn lähtökohtana on asiakkaan yksilöllinen elämäntilanne, jota tulkitaan aina tietyssä kehyksessä ja ympäristössä. Lainsäädäntö, organisaation perustehtävä ja toimintatavat, markkinat, talous ja kullakin hetkellä vallitseva yhteiskunnallinen tilanne ilmiöineen vaikuttavat sosiaalityön toimintaan monella tavoin. Näiden monien reunaehtojen puitteissa ammattilaiset tekevät omat arjen eettiset valintansa. Sosiaalityötä voi tehdä monella tavalla ja painotuksella. Jossakin korostuu etuus- ja palvelujärjestelmän vankka osaaminen, toisessa kohden akuutti kriisityö ja jossakin työtä voi kuvata ennen muuta pitkäjänteiseksi hoitosuhdetyöksi. Sosiaalityön toiminnan taustalla voi olla erilaisia orientaatioita, jotka suuntaavat näkemään ihmisten elämäntilanteista erilaisia asioita ja suuntamaan työskentelyä sen mukaisesti.
Tähän työryhmään kutsutaan osallistujia esittelemään työyhteisönsä ja / tai omaa orientaatiota päihde- ja mielenterveystyön alueella. Missä, millaisten asiakkaiden, ammattilaisten ja verkostojen kanssa toimitaan? Millaiset resurssit ovat käytössä? Miten toimitaan ja mihin toiminta perustuu?
Työpaja: TERVEYSSOSIAALITYÖN PAIKKA TULEVAISUUDEN SOTE-KESKUKSISSA
Anna Metteri, yliopistonlehtori emerita, Tampereen yliopisto, anna.metteri@tuni.fi
Miia Ståhle, aluekoordinaattori, THL, miia.stahle@thl.fi
Tulevaisuuden sote-keskus edustaa laaja-alaista, palveluja kokoavaa monialaista toimintaympäristöä. Keskeistä on etsiä ja löytää yhteistyön toimintamalleja siten, että eri alojen ammattilaiset toimivat yhdessä asiakkaan parhaaksi. Tavoitteena on nähdä ihminen ja hänen elämäntilanteensa kokonaisuutena ja etsiä toimivia käytäntöjä, jotta pois lähettämisen kulttuurista siirryttäisiin siihen, että asiakas saa avun yhdellä yhteydenotolla ja saa tukea siihen, että löytää itselleen sopivat palvelut, joihin hänellä on oikeus. Tämä vaatii sote-keskuksessa työskenteleviltä henkilöiltä laaja-alaista ymmärrystä elämän kokonaisvaltaisuudesta ja ihmiselämän monimutkaisista tilanteista, joissa eri asiat vaikuttavat toisiinsa. Tulevaisuuden sote-keskus tarvitsee terveyssosiaalityön osaamista.
Työpajassa keskustellaan ajankohtaisesta Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen tilanteesta, käynnistyneistä hankkeista eri alueilla ja toimiviksi todetuista toimintamalleista. Mihin terveyssosiaalityön osaamista ja työotetta tulevaisuuden sote-keskuksessa tarvitaan? Miten terveyssosiaalityöntekijät voisivat paremmin tuoda näkyviin omaa osaamistaan? Onko tulevaisuuden sote-keskuksissa kahdenlaisia sosiaalityöntekijöitä? Toiset toimivat lähtökohtaisesti terveyssosiaalityöntekijöinä terveydenhuollon tiimeissä ja toiset lähtökohtaisesti sosiaalihuollon tiimeissä. Mikä on terveyssosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja kuntoutusohjaajien työnjako ja yhdyspinta tulevaisuuden sote-keskuksessa? Työpaja on avoin keskustelutilaisuus, jonka pohjaksi toivotaan alueellisissa työryhmissä mukana olevien sosiaalityöntekijöiden alustuksia terveyssosiaalityön paikasta sote-keskuksissa.