Työryhmän puheenjohtajat:
Virva Karttunen, sosiaalityöntekijä, Tampereen kaupunki, virva.karttunen@tampere.fi
Mari Helin, johtava sosiaalityöntekijä, Helsingin kaupunki, mari.helin@hel.fi
KELAN JA HUS TERVEYSSOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN TARKASTELUA KIIREELLISEN PERUSTOIMEENTULOTUEN NÄKÖKULMASTA
Krista Forsblom, HUS
Perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelalle vuoden 2017 alusta. HUS Terveyssosiaalityössä törmättiin kohtuuttomiin tilanteisiin, joita muutos aiheutti kyseisen tuen tarpeessa olleille potilaille. Tästä tarpeesta käynnistyi HUS terveyssosiaalityön ja Kelan välinen yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena oli sujuvoittaa käytäntöjä ja poistaa kohtuuttomia tilanteita. Käytäntötutkimuksen tavoite syntyi tarpeesta tutkia tätä yhteistyötä. Käytäntötutkimus toteutettiin yhteistyössä Kelan ja HUS terveyssosiaalityön yksikön kanssa.
Tutkimuskysymyksenä oli: Mitkä ovat olleet Kelan ja HUS terveyssosiaalityön perustoimeentulotukea koskevan yhteistyön onnistumisia ja haasteita?
Toimeentulotuki on viimesijainen etuus eli käytännössä siihen turvautuvat yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevat. Tämä käytäntötutkimus tuotti tietoa siitä, miten kaksi organisaatiota on lähtenyt vastaamaan suuren yhteiskunnallisen sosiaaliturvarakennemuutoksen aiheuttamiin seurauksiin. Käytännössä hankitun ja tutkitun tiedon merkitys sosiaali- ja terveydenhuollossa on ajankohtaisen tärkeää juuri suuriin muutoksiin liittyen (Satka ym., 2016, 11-12).
Laadullinen aineisto kerättiin ryhmähaastattelussa, johon osallistui 4 edustajaa kummastakin organisaatiosta, eli yhteensä 8 haastateltavaa. Haastatteluaineiston analyysi oli kaksitasoinen; se analysoitiin aineistolähtöisesti ja teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Teoriaohjaavassa analyysissä aineistoa peilattiin Yrjö Engeströmin ekspansiivisen oppimisen teoriaan.
Tutkimuksessa selvisi, että sekä Kela että HUS kokivat Kela-HUS-yhteistyöhankkeen tärkeäksi ja säännöllisyyden merkitys yhteistyöhankkeen toimivuudelle korostui. Koettiin, että yhteistyöhanke on lisännyt ymmärrystä organisaatioiden välillä. Yhteistyöhankkeen ansiosta on kyetty luomaan uusia toimintamalleja ja käytäntöjä. Yhteistyön kuvattiin olleen tarpeen mukaan muuttuvaa ja joustavaa.
Yhteistyössä tunnistettiin myös haasteita, joista osaan on yhteistyössä löydetty ratkaisu. Todettiin myös, että nykyisen laajuisella, kahden organisaation välisellä yhteistyöllä kaikkiin haasteisiin ei voida vastata, vaan yhteistyötä laajennetaan seuraavaksi ottamalla mukaan yhteistyöhankkeen kohteen kolmas keskeinen taho, eli kuntasektori.
Vasten Engeströmin ekspansiivisen oppimisen teoriaa HUSin ja Kelan voi nähdä kahtena keskenään vuorovaikutuksessa toimivana toimintajärjestelmänä. Toimintajärjestelmiin vaikuttavat historialliset seikat ja muutoksen elementti aiheuttaa ristiriitoja. Ekspansiivisen oppimisen teoriaa vasten ristiriidat nähdään kuitenkin potentiaalisina tilanteina muutokselle. (Engeström, 2001, 136-137.) Aineistosta kävi ilmi, että molemmat toimintajärjestelmät oppivat uutta toisiltaan ja yhdessä. Nämä oppimistulokset viedään myös osin eteenpäin valtakunnallisesti muihin toimintajärjestelmiin, kuten toisiin sairaanhoitopiireihin.
KÖYHYYS JA HUONO-OSAISUUS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN IÄKKÄIDEN ASIAKKAIDEN ELÄMÄSSÄ
Eija Kaskiharju, Helsingin kaupunki
Esitys perustuu vuonna 2019 valmistuneeseen sosiaaliseen raporttiin helsinkiläisten gerontologisen sosiaalityön asiakkaiden köyhyydestä ja huono-osaisuudesta. Raporttia varten haastateltiin kahdeksaa asiakasta ja kaikkien yksiköiden sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja omaishoidon tuen kotiavustajia. Tällä tavoin saatiin mukaan yhteensä 30 asiakastilannetta, joita analysoitiin sisällönanalyyttisesti.
Asiakkailta kysyttiin seuraavista teemoista:
- Mitä ajattelet, mitä köyhyydellä ja huono-osaisuudella eläkeikäisten kohdalla tarkoitetaan?
- Näyttäytyvätkö köyhyys ja huono-osaisuus sinun elämässäsi ja millä tavoin?
- Miten niitä voitaisiin lievittää?
Työntekijät osallistuivat ryhmäkeskusteluihin, joiden teemoja olivat:
- Mitä ajattelet, mitä köyhyydellä ja huono-osaisuudella eläkeikäisten kohdalla tarkoitetaan?
- Miten ne näyttäytyvät asiakkaittesi elämässä?
- Miten niistä johtuvia vaikeuksia voitaisiin lievittää?
Analyysissä tuotettiin kolme köyhyyden ja huono-osaisuuden teemaa: taloudellinen, sosiaalinen sekä rakenteellinen. Raportissa toteamme, että köyhyys ei ole pelkästään taloudellinen ilmiö. Siihen liittyy osattomuutta ja rakenteiden mukanaan tuomaa deprivaatiota. Köyhyys ei ole pelkästään eläkeikään liittyvä ilmiö, sillä se on voinut alkaa jo vuosikymmeniä aiemmin.
Esityksessä tuodaan esille köyhyyteen liittyviä taustatekijöitä, ilmenemismuotoja ja lievityskeinoja. Taloudellista köyhyyttä voi lievittää ennakoivin toimenpitein, kuten välitystilin käyttämisellä ja maksuihin reagoimiseen ajoissa. Sosiaaliseen köyhyyteen voidaan puuttua pitkäkestoisella vuorovaikutuksellisella työskentelyllä ja luottamuksellisen suhteen luomisella. Rakenteellista köyhyyttä voidaan lievittää yhteiskuntapoliittisin toimenpitein mutta myös kaupungin omia mahdollisuuksia käyttämällä.
Gerontologisen sosiaalityön yksikkö aloitti toimintansa alkuvuodesta 2018. Alueellisia yksiköitä on neljä. Tehtäväksi on määritelty paneutuva ja suunnitelmallinen sosiaalityö, sosiaaliohjaus, erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden ja omaishoidon tuen asiakkaiden tukeminen.
TYÖKYKYPALVELU – PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖKYVYN TUEN MONIAMMATILLINEN PALVELU
Virva Karttunen, Tampereen kaupunki & Mia Valtatie, Tampereen kaupunki
Työkykypalvelu on Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden työllistymissä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) oleva monialainen palvelu, jossa tavoitteena on tukea työttömiä työnhakijoita työllistymisen polulla erityisesti hyödyntäen ammatillista kuntoutusta. Palvelun aikana työkykyä voidaan kartoittaa sosiaalityötekijän, terveydenhoitajan, psykologin, työkykykoordinaattorin ja Työkykypalvelun lääkärin sekä muiden tarvittavien tahojen toimesta. Työkykypalvelussa selvitetään kokonaisvaltaisesti asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilanteen vaikutusta työllistymiseen ja työllistymistavoitteen muodostamiseen, työssä selviytymiseen sekä kuntoutuspolun löytymiseen takaisin työelämään. Työkykypalvelussa tulee esiin erityisesti asiakkaiden pitkittyneiden työkyvyn rajoitteiden merkitys työllistymiselle ja näiden esteiden purkaminen sekä asiakkaiden moninaiset työllistymiseen ja kouluttautumiseen vaikuttavat moninaiset terveydelliset rajoitteet.
Sosiaalityöntekijä tuo työryhmään monipuolista näkemystä asiakkaan arkielämästä, työ- ja toimintakyvystä, ihmissuhteista ja verkostoista ja myötävaikuttaa näiden eri tekijöiden hyödyntämistä osana asiakkaalle suunniteltua hoitoa ja kuntoutusta, auttaa tarvittavien etuuksien, palvelujen ja tuen muotojen arvioinnissa ja järjestämisessä. Näillä toimilla on merkitystä myös yhteiskunnallisella tasolla, koska riittävän ajoissa ja tehokkaasti aloitettu hoito ja kuntoutus ehkäisevät syrjäytymistä, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä tai työttömyyden pitkittymistä.
Työkykypalvelussa olemme kehittäneet uuden palvelun kuntouttavan työtoiminnan työ- ja toimintakyvyn arviointijakson yhdessä tiettyjen kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajien kanssa. Tämän myötä asiakkaiden toiminnallista työkykyä päästään tarvittaessa nopeasti testaamaan. Toiminnallisen työ- ja toimintakyvyn arviointijakson palautteesta on ollut paljon hyötyä ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa.
Työkykypalvelussa laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelmaa kuntoutuksesta sisältäen yhteenvedon tutkimustuloksista ja selkeän monialaisen kannanoton asiakkaan työ- ja toimintakyvystä jatkosuosituksineen. Suosituksessa korostuu asiakkaan jäljellä oleva työ- ja toimintakyky. Työ- ja toimintakykyä arvioidaan suhteessa suunniteltuun työhön, ammattiin tai koulutukseen. Suunnitelman toteuttaminen käynnistyy jo työkykypalvelun aikana ja sen seurannan osalta asiakas jatkaa yhteistyötä työllisyyspalveluista hänelle nimetyn työntekijän kanssa.
Työkykypalvelun tulokset asiakkaiden jatkopoluttamisessa ammatillisen kuntouksen palveluihin ovat olleet merkittäviä; lähes kaikki ammatillista kuntoutusta hakeneet asiakkaat ovat saaneet myönteisen päätöksen.