Activism and/in the media
Työryhmän koollekutsujat: Kaisu Hynnä-Granberg, Anna Niiranen, Anna Puhakka, Arja Turunen
The media plays a central role in how social movements and activists put their message across and challenge the status quo. Whether in the form of social media presence or through publishing one’s own zine, activists and other social movement change makers make use of the media and its resistant potential, while being influenced by its (dis)contents.
This working group centers on the relationship between social movements, activisms, and the media. We are particularly interested in papers discussing the feminist movement as well as activisms strongly committed to feminist principles, such as fat activism and queer activism. One potential lens for analysis is the concept of unruliness (Rowe, 1995: 19), which directs attention to how, especially women, but perhaps other genders and marginalized groups as well, may unsettle social hierarchies by being “too fat … too noisy, too old” or “too rebellious”.
For example, the following questions or topics can be addressed:
- How have social movements and activism been discussed in the (mainstream) media?
- What kind(s) of role(s) have the social movements’ or activists’ own publications played?
- How has the media affected social movements, and the other way around?
- How have new media technologies and platforms affected and changed activism?
We look forward to papers that discuss changes and continuities in time, not only in terms of the past and present, but the future as well. Contributions may be empirical, methodological, activist, or theoretical. The language may be English or Finnish.
Communication, Technology, and the Future of Work
Työryhmän koollekutsujat: Anu Sivunen, Ward van Zoonen
Communication in organizations is becoming increasingly technology-mediated due to remote and hybrid modes of work. Employees communicate through various technologies, such as email, instant messages, and video calls as well as through various organizational communication and collaboration platforms on which information is visible and can be shared across teams and organizational units. Such mediated communication provides visibility into colleagues’ networks and knowledge, but also generates data and digital traces that can be monitored or analyzed. As such, communication technologies help and hinder employee wellbeing by generating insights into various work-related activities, supporting workflows and connectivity as well as interruptions and distractions. Furthermore, new technological advances including algorithmic tools such as social bots and generative artificial intelligence tools provide possibilities for employees that may create new communication practices but can also have unintended consequences at work.
This working group focuses on the digitized future of work and the causes and consequences of the changing communication processes and practices. The topics of the papers presented in this working group can be related but are not limited to the following themes:
- Communication technologies and tools supporting remote and virtual work
- Technology-mediated communication processes and connectivity practices
- Visibility and digital traces of communication technologies
- The use of data, analytics, and monitoring at work
- Artificial Intelligence, algorithms, and agency in organizing
- Interruptions, distractions, and well-being in technology-mediated work environments
Disinformaation muuttuvat muodot mediayhteiskunnassa
Työryhmän koollekutsujat: Minttu Tikka, Henna Paakki, Salla-Maaria Laaksonen
Disinformaatiosta, eli väärän tiedon tarkoituksellisesta tuottamisesta ja levittämisestä on tullut yhä näkyvämpi ja polttavampi yhteiskunnallinen kysymys. Keväällä 2023 mediassa levisivät kuvat Pentagonissa tapahtuneesta räjähdyksestä sekä paavista luksusmerkki Balengiacan toppatakissa, vaikuttaen hetkellisesti jopa osakemarkkinoihin. Molemmat kohun aiheuttaneet kuvat osoittautuivat pian generatiivisen tekoälyn avulla luoduiksi. Tekoälyteknologioita ja automaatiota hyödynnetäänkin enenevissä määrin disinformaation tuottamiseen ja levittämiseen hybridissä mediaympäristössä (Buchanan ym., 2022).
Uusimpien teknologioiden lisäksi myös yhteiskunnallisten toimijoiden, kuten viranomaisten ja journalistisen median luotettua asemaa hyväksikäytetään yhdessä sosiaalisen median alustojen kanssa disinformaation levittämiseen. Esimerkiksi THL vetäytyi alkuvuodesta 2023 Twitteristä, jotta sen tili ei tarjoaisi alustaa rokotuksiin ja koronaan liittyvän väärän tiedon jakamiselle. Tiedossa on myös laaja Venäjään yhdistetty informaatiovaikuttamiskampanja, jossa journalististen medioiden aidoilta uutisilta näyttävät Ukrainaa kritisoivat sisällöt levisivät sosiaalisen median kautta suunnattomalla vauhdilla.
Viimeisin tutkimus korostaa disinformaation nopeasti muuttuvaa luonnetta (Ferreira, 2021). Vaikka alaa on tutkittu paljon, teknologian kehitys ja disinformaation levittämisen strategioiden nopea muutos tekevät erityisesti tekoälyvaikutteisen disinformaation havaitsemisesta haastavaa. Käsityksemme disinformaation kentästä ja taktiikoista on Suomessa yhä hajanainen, vaikka julkisessa keskustelussa on esitetty huolta liittyen sotiin, kriiseihin ja konflikteihin, jotka kasvattavat valtiollisten informaatio-operaatioiden mahdollisuutta.
Disinformaation pyrkimyksenä on manipuloida julkista keskustelua ja kansalaisten mielipiteitä, ja haitata demokraattista päätöksentekoa sekä luoda ja lisätä yhteiskunnallista epävakautta. Informaatioympäristön muutokset korostavat tarvetta kriittiselle ja ajankohtaiselle tiedolle disinformaation muuttuvista muodoista ja sen tekoälyä hyödyntävistä vaikuttamisen strategioista. Tämä tieto tarjoaa pohjan vahvemmalle resilienssille informaatiovaikuttamista vastaan sekä ajankohtaisille käytänteille ja työkaluille, jotka vastaavat nykyaikaisen hybridin mediaympäristön haasteisiin.
Tämä työryhmä kutsuu empiirisiä, metodologisia ja teoreettisia esityksiä, joissa pohditaan disinformaatioon liittyvien ilmiöiden monimutkaisuutta yhä kehittyvässä mediaympäristössä. Mahdollisia aiheita ovat mm:
- Tekoälyteknologioiden ja disinformaation välinen suhde
- Visuaalinen disinformaatio
- Mis- ja disinformaation rajat
- Yhteiskunnallisten toimijoiden informaatioresilienssi
- Disinformaation tunnistaminen
- Strateginen viestintä, viestinnän johtaminen ja disinformaatio
- Journalismi ja disinformaatio
- Disinformaation leviäminen sosiaalisessa mediassa
- Disinformaation poliittiset ja sosiaaliset seuraukset
- Menetelmälliset näkökulmat disinformaation tutkimukseen
Journalismin muutokset ja jatkuvuudet / Changes and continuities in journalism
Työryhmän koollekutsujat: Jari Väliverronen, Erkki Hujanen
Journalismia koskevaa puhetta on Suomessa jo pitemmän aikaa hallinnut ajatus murroksesta (ks. Väliverronen 2009). Kansainvälisesti on menty vieläkin pitemmälle: useat kirjoittajat erityisesti anglosaksisessa maailmassa ovat puhuneet journalismin lopusta (McChesney ja Nichols 2010; Charles ja Stewart 2011; Charles 2014) tai vähintäänkin vaatineet journalismia tavalla tai toisella muuttumaan, jotta se voisi sopeutua toimintaympäristönsä lukuisiin muutoksiin (ks. Anderson 2013; Boczkowski ja Anderson 2017; Peters ja Broersma 2013; 2017; Waisbord 2013; Zelizer ym. 2021).
Työryhmässä kohdistetaan kriittinen katse journalismin muutosajatukseen. Millä tavoin muutos ymmärretään? Millaista muutoksen tulisi olla? Mitkä asiat ovat todella muutoksessa ja missä on nähtävissä jatkuvuutta? Minne kohdistuu muutospaineita? Millä tavoin muutos näkyy käytännössä? Miten uutta ja vanhaa yhdistellään journalismissa? Mitä vaikutuksia ratkaisuilla on ja mitkä ovat ratkaisuihin vaikuttavia tekijöitä erilaisissa ympäristöissä? Keiden ehdoilla päätöksiä tehdään?
Työryhmässä voi pohtia näitä sekä muita journalismin muutokseen ja jatkuvuuteen liittyviä kysymyksiä teoreettisesti tai empiirisesti. Edellisen näkökulman lisäksi työryhmään hyväksytään muunkinlaisia journalismia käsitteleviä esityksiä. Työryhmään voi tarjota sekä suomen- että englanninkielisiä esityksiä.
In Finland, talk about journalism has been dominated for years by the idea of change (see, Väliverronen 2009). Internationally, the tones have been stronger: several writers, especially in the Anglo-Saxon world, have spoken of the ”end of journalism” (McChesney and Nichols 2010; Charles and Stewart 2011; Charles 2014) or, at the very least, required journalism to rebuild (Anderson 2013), remake (Boczkowski and Anderson 2017), rethink (Peters and Broersma 2013; 2017), reinvent (Waisbord 2013), or reimagine (Zelizer et al. 2021) itself in one way or another in order to adapt to the numerous changes in the environment in which it operates.
The working group will focus a critical eye on the idea of change in journalism. How is change understood? What should change be like? What things are really changing, and where can we see continuity? Where can we find pressure(s) for change? How is change visible in practice? How are old and new elements combined in journalism? What are the impacts of the solutions made and what are the factors influencing the solutions in different environments? On whose terms are decisions made?
The working group considers both theoretical and empirical presentations on these and other questions related to changes and continuities of journalism. Other kinds of journalism-related proposals are also welcome. The working group accepts presentations both in Finnish and English.
Journalismin visuaaliset muodot
Työryhmän koollekutsujat: Margareta Salonen, Turo Uskali
Visuaalisuus on aina ollut keskeinen osa journalismia ja sen yksi keskeisistä tehtävistä on ollut vaikuttaa yleisöjen mielipiteisiin ja kiinnittää yleisöjen huomiota journalistiseen sisältöön (Gynnild, 2019). Jo varhaiset sanomalehdet visualisoivat sivujaan kuvapiirtäjien avulla, ja valokuvien käyttö sanomalehdissä yleistyi 1800-luvun loppua kohden valokuvaus teknologian kehityksen myötä. Nykyään visuaalisen journalismin fokuksessa ovat muun muassa datajournalismi ja muut graafiset sisällöt, jotka nostavat esiin multimediallisia ulottuvuuksia journalistisissa sisällöissä. Kenties viimeisimpänä muotona visuaalisen journalismin tutkimuksen kentälle on tullut sosiaalisen median audiovisuaalien tutkiminen journalistissa sisällöissä.
Tutkimusta tältä tuoreelta nousevalta kentältä löytyy jo jonkin verran (ks. esim. Highfield, 2019; Salonen & Laaksonen, 2023; Vázquez-Herrero et al., 2019; Vazquez-Herrero et al., 2020). Tästä huolimatta tarve uudelle tutkimukselle uusien alustojen ja julkaisumuotojen ilmestyessä on kasvava, jotta journalismin tutkimuksen kentällä säilyy laaja ymmärrys uusista visuaalisuuden muodoista. Esimerkkinä uudemmista alustoista ja muodoista toimivat somepalvelut Instagram ja TikTok ja niissä julkaistavat lyhytvideot sekä aikarajatut sisällöt, kuten 24 tuntia näkyvissä olevat Instagram-tarinat. Näistä temporaalisuuteen kytkeytyvistä uudemmista julkaisumuodoista olisi tarpeellista saada enemmän ymmärrystä ja tutkimusta. Toinen ajankohtainen tutkimusteema on sotajournalismin visuaalistuminen. Miten esimerkiksi satelliittikuvia on hyödynnetty Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa sekä Hamasin ja Israelin välisessä väkivaltaisessa konfliktissa tai mitä eettisiä kysymyksiä visuaalinen sotajournalismi on tuonut esiin.
Työpajaan ehdotettavat työt voivat käsitellä visuaalista journalismia kaupallisen tai julkisen palvelun toimijoiden sisällöissä ja alustoilla. Ehdotetut työt voivat olla laadullisia, määrällisiä, empiriaan nojaavia tai puhtaasti teoreettisia. Aineistona voidaan käyttää julkaisuja aina printistä digiin ja sosiaalisen median sisältöihin. Toivotammekin tervetulleiksi kaikenlaiset journalismin visuaalisiin muotoihin kytköksissä olevat työt. Erityisellä mielenkiinnolla toivomme mukaan myös sellaisia töitä, jotka nostavat esiin journalististen sisältöjen multimodaalia tarkastelua. Tällä tarkoitetaan sitä, että teksti- ja kuva- ja/tai video-sisältöjä tarkastellaan yhdessä eikä toista elementtiä jätetä kokonaisuuden tarkastelun ulkopuolelle. Näin tarkasteltaessa journalistisista sisällöistä ja journalismista on mahdollisuus saada kokonaisvaltaisempi ymmärrys.
Visual Forms of Journalism working group invites researchers to submit abstracts covering journalism in connection to visuality. All kinds of works combining visuality and journalism are welcomed. We accept both Finnish and English language presentations. If you need more information, please feel free to contact margareta.salonen@jyu.fi
Media/ympäristö
Työryhmän koollekutsujat: Seija Ridell, Aino Kangaspuro Haaparanta
Suomeksi julkaistavan media- ja viestintätutkimuksen piirissä on toistaiseksi näkynyt niukasti paradigmatasoisia merkkejä ei-ihmislähtöisestä ja ekologisesti suuntautuneesta materiaalisesta siirtymästä, jollainen on tehnyt 2000-luvun kuluessa tutkimusalan kansainvälisellä kentällä itseään tiettäväksi monissa muodoissa ja yhä painokkaammin (ks. esim. Gabrys 2011; Packer & Crofts Wiley 2012; Maxwell & Miller 2012; Gillespie & al. 2014; Starosielski & Walker 2016; Cubitt 2017; Pötzsch 2017; Bollmer 2019; Taffel 2019). Osasyy tähän lienee, että suomalaistutkijat osallistuvat alan teoriakeskusteluihin ja -kehittelyyn nykyisin paljolti englanniksi. Esimerkiksi materiaalisena mediateoreetikkona viime vuosina laajasti tunnetuksi nousseen Jussi Parikan (mm. 2010, 2011, 2014, 2015, 2016) viimeisin suomenkielinen julkaisu aiheesta on tietääksemme runsaan vuosikymmenen takaa (Parikka & Tiainen 2006/2013; ks. kuitenkin Nivala 2018).
Työryhmämme lähtökohtana on, että mediatutkimuksen materiaalisesta painopistesiirtymästä (tai jopa paradigmamuutoksesta) tarvitaan laajaa ja juuriin menevää keskustelua myös suomeksi. Ottaen huomioon globaalisti syvenevät ekologiset kriisit pidämme erityisen tärkeinä lähestymistapoja, käsitteitä ja metodologioita, joilla saadaan ote mediateknologioiden aktuaalisista aineellisuuksista ja niiden kytkeytymisestä maapallon elonkehän hätätilaan. Samalla korostamme, että sorron, pakolaisuuden, veristen alueellisten konfliktien tai teknokapitalistisen riiston kaltaisten ilmiöiden ymmärtäminen mediatutkimuksenkin suunnasta edellyttää niiden tarkastelua yhteydessä meneillään olevaan ilmastokatastrofiin ja maailmanlaajuiseen luontotuhoon (vrt. Latour 2011). Tieteen- ja teknologiansosiologi Bruno Latouria (2018: 20) mukaillen: Maa ei enää ota nöyrästi vastaan ihmisen aggressiota vaan iskee nyt yhä suuremmalla voimalla takaisin, ja tällä on järisyttäviä seurauksia paitsi sille, mitä ja miten tutkimme, myös sille, millä tavalla eri tieteen- ja tutkimusalat ymmärtävät itsensä.
Toivomme työryhmään esityksiä, jotka käsittelevät esimerkiksi:
- materiaalisen mediateorian taustahistorioita, suuntauksia ja/tai kenttää
- tapausesimerkkejä materiaalisesta mediatutkimuksesta
- algoritmisten teknologioiden materiaalista ankkuroitumista ja monimittakaavaisia aineellisia kytkentöjä
- medioituneen maailmasuhteen moniaistisuutta
- teknologiavälitteisiä kehollisia rytmejä ja rutiineja
- mediatuotannon, -esitysten ja/tai -kulutuksen aineellis-ekologisia ulottuvuuksia
- ei-ihmislähtöistä materiaalista mediaetiikkaa
Mediahistorian muutos ja jatkuvuus
Työryhmän koollekutsuja: Jukka Kortti
Moderni media on aina ollut muutoksessa. Talouden, politiikan ja kulttuurin mullistuksiin media on herkkä reagoimaan. Samalla median instituutioissa, taloudessa, tekniikassa ja etenkin käytössä on jatkuvuuksia, jotka ovat säilyneet kirjapainotaidon vallankumouksesta aina digitaaliseen vallankumoukseen. Lisäksi vanhat käyttötavat, media-arkeologiset topokset, saavat uusia merkityksiä median kehityksessä, joita etenkin viime vuosikymmenten digitalisaatio on runsaasti tarjonnut. Toisaalta medioitumisen on nähty muuttavan politiikkaa, julkisuutta, kulttuuria, arkea ja sosiaalista kanssakäymistä. Mediahistoriaa luonnehtiikin samanaikainen muutos ja pysyvyys.
Tässä työryhmässä kysytään:
- Miten median muuttuminen on vaikuttanut yhteiskuntaan ja kulttuuriin?
- Miten median sisällöntuotanto on mukautunut uusiin teknologisiin innovaatioihin, kuten painoteknologian kehitykseen ja digitalisaatioon?
- Mitkä tekijät mediataloudessa, -politiikassa ja -lainsäädännössä ovat vaikuttaneet median muutoksiin ja jatkuvuuksiin?
- Miten median muutokset ovat linkittyneet talouden ja kulttuurin globalisaatioon?
- Miten median muutokset ovat vaikuttaneet median merkitykseen ihmisten elämässä?
- Mitkä median käyttötavat ovat säilyneet median muutoksista huolimatta?
- Miten koko ajan kehittyvät digihistorian mahdollisuudet ovat tarjonneet median muutoksien ja jatkuvuuksien tutkimiseen?
Työryhmän paperit voivat käsitellä mitä tahansa mediatyyppiä ja ajanjaksoa. Erikseen olemme kiinnostuneita Yleisradion historiasta; sen muutoksista ja jatkuvuuksista. Yle täyttää satavuotta vuonna 2026, ja sen tiimoilta on menossa neljän yliopiston konsortio yhtiön historiasta. Työryhmässämme olemme kiinnostuneita paitsi Yle 100 -hankkeen tutkimustuloksista, myös kaikista mahdollisista näkökulmista, jotka käsittelevät tai sivuavat Ylen historiaa. Muutkin mediahistorialliset tutkimushankkeet voivat esittää omaa paneeliaan työryhmäämme.
Mediakasvatus, moninaistuvat lukutaidot ja osallisuuden kulttuuri / Media education, diverse literacies and participatory culture
Työryhmän koollekutsujat: Mari Maasilta, Outi Kallionpää Lauri Palsa
Mediakasvatus on moninaisten haasteiden edessä. Globaalissa ja medioituneessa verkkoyhteiskunnassa niin ihmisten arkielämä, työ- ja koulumaailma kuin yhteiskunta ja kulttuuri ovat jatkuvassa muutoksen tilassa.
Mevi-päivien teeman mukaisesti pohdimme eri työryhmissä tätä mediakasvatuksen muutospainetta, nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämistarpeita ihmisen elinkaaren eri vaiheissa. Työryhmään kutsutaan eri muotoisia ja tyyppisiä esityksiä, jotka voivat liittyä esimerkiksi:
- mediataitoihin
- erilaisiin lukutaitoihin, kuten datalukutaitoon
- robotisaatioon
- tekoälyyn
- oppimisympäristöihin
- median ja sukupuolen kytköksiin
- mediaan ja hyvinvointiin
- osallisuuden kulttuureihin
Esitysten toteutustapoja voivat olla perinteiset konferenssiesitelmät, paneelit tai yhteisistunnot muiden työryhmien kanssa. Ehdotuksista tulee käydä ilmi esityksen toteutustapa, teoreettinen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja mahdolliset tulokset. Pelkkiä mediakasvatushankkeiden tai -toiminnan esittelyjä emme työryhmään hyväksy. Esitelmät voivat olla sekä suomen, ruotsin että englannin kielellä.
Media education faces today many challenges. In a global and mediatised online society, people’s daily lives, work, school as well as society and culture are in a constant state of change.
In line with the theme of the MeVi 2024 conference, we will reflect in the working group on these pressures for change, the current state of media education and future development needs at different stages of the human life cycle. The working group invites presentations of different formats and types, which may relate, for example, to:
- media literacies
- other types of literacies, such as data literacy
- robotisation
- artificial intelligence (AI)
- learning environments
- the links between media and gender
- media and well-being
- cultures of participation
Presentations can take the form of traditional conference presentations, panels or joint sessions with other working groups. Proposals should indicate the presentation format, theoretical framework, research methods and possible outcomes. Presentations of media education projects or activities alone will not be accepted. Presentations can be in Finnish, Swedish or English.
Mediakriittisyys viihteellistyvässä kulttuurissa
Työryhmän koollekutsujat: Pauliina Tuomi, Petri Saarikoski, Jenna Peltonen
Median viihteellistymisellä viitataan erityisesti ilmiöön, jossa aiemmin vakavahenkisetkin aiheet tarjoillaan kuluttajille tabloidisaationa, jonka tunnetuin ilmiö on klikkijournalismi. Mediakulttuuri on tulvillaan sisältöjä, jotka provosoivat ja pyrkivät synnyttämään kuluttajassa ensisijaisesti tunteellisia reaktioita. Provokatiivisuus syntyy, kun viihteellisissä mediasisällöissä yhteiskunnan yleisiä arvoja, normeja ja jopa moraalikäsityksiä ravistellaan. Ilmiö on ollut nähtävillä jo pitkään, ja sitä on tutkittu eri näkökulmista, erityisesti median, journalismin ja politiikan osalta.
Viihteellistymisen ja provokatiivisuuden tutkimuksella voidaan analysoida laajemmin mediakulttuuriin kytkettyjen yhteiskunnallisten strategioiden käytäntöjä. Viihteellistymisen verhon takana tapahtuva toiminta kaipaa erityistä huomiota, sillä sen varjolla voidaan myötävaikuttaa kuluttajan asenteisiin ja väistää tarkempaa, kriittistä tarkastelua. Työryhmän teeman alla voidaan toisaalta kiinnittää huomiota myös ilmiön kaksijakoisuuteen. Viihteellistyminen voi edistää ja mahdollistaa positiivisia muutoksia, ja siihen kytkeytyy näin myös potentiaalinen vastarinnan ja neuvottelujen mahdollisuus.
Työryhmän esitykset voivat tarkastella yksittäisiä mediakulttuurin ilmiöitä, laajempia viihdeteollisuuden rakenteita ja käytäntöjä sekä mediahistoriallisia tapaustutkimuksia. Vastaavasti esitykset juuri kaksijakoisuuden teemoista ja paikoista ovat myös kiinnostavia. Esimerkiksi seuraavia kysymyksiä tarkastelevat aiheet ovat tervetulleita:
- miten viihteellistyminen ilmenee median eri tuotantomuodoissa ja -tavoissa?
- mitä ovat viihteellistämisen lopputuotteet; vaikutustekijät, toimijat ja motiivit?
- miten viihteellistyminen on muuttanut mediaa, politiikkaa, viihdeteollisuutta, instituutioita tai koulu- ja työelämää?
- miten viihteellistyminen muuttaa tapojamme tulkita ja ymmärtää maailmaa?
- miten mediakriittisyys suhteutuu nykypäivän viihteellisyyteen?
- miten mediajulkisuus on muuttunut viihteellistymisen myötä?
- miten viihteellistyminen voi myötävaikuttaa positiivisiin muutoksiin yhteiskuntarakenteissa, ja mitä muotoja viihteellistyminen silloin saa?
- millaisia eettisiä kysymyksiä viihteellistymiseen liittyy?
Mediatalouden ja viestintäpolitiikan työryhmä
Työryhmän koollekutsujat: Katja Lehtisaari, Marko Ala-Fossi
Työryhmässä käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa viestintäpolitiikan vaikutus median kehitykseen, liiketoimintamallien muutokset sekä yleisösuhteen muutosten tuomat uudistustarpeet. Työryhmässä pohditaan esimerkiksi, mikä on valtion ja viestintäpolitiikan rooli suhteessa media-alan tulevaisuuteen ja haasteisiin. Ryhmässä tarkastellaan myös viestintäpolitiikan sekä yleisen talous- ja kilpailupolitiikan vuorovaikutusta kansallisella tasolla sekä toisaalta kansallisen viestintäpolitiikan rajallisuutta nykyisessä mediamaailmassa. Esimerkiksi alustataloutta ja alustojen toimintaa viestintäpolitiikan näkökulmasta käsittelevät esitykset ovat tervetulleita.
- Kenen etuja kansallinen viestintäpolitiikka edistää ja ovatko sen tavoitteet ja painotukset muuttumassa?
- Mikä on luottamuksen rooli viestintäpolitiikassa?
- Entä miten media puhuu viestintäpolitiikasta ja alan taloudesta?
- Millaisia muutoksia mediasisältöjen tuotannon, jakelun ja kulutuksen digitalisoituminen ja alustoituminen ovat merkinneet mediayhtiöiden liiketoimintamalleille?
- Miten verkossa voi tehdä tulosta journalismilla?
- Miten mainonta muuttuu?
Sekä suomalaisia että kansainvälisiä viestintäpolitiikan ja mediatalouden kysymyksiä käsittelevät esitykset, tapaustutkimuksista teoreettisiin puheenvuoroihin, ovat tervetulleita. Esitykset voivat olla suomeksi tai englanniksi.
Peli- ja urheilututkimuksen työryhmä
Työryhmän koollekutsujat: Marko Siitonen, Tanja Välisalo, Riikka Turtiainen, Veera Ehrlén
Tässä työryhmässä keskustellaan urheilusta ja peleistä mediassa ja mediana. Käsittelemme työryhmässä pelaamista ja urheilua sekä yhdessä että erillään. Esityksissä voidaan keskittyä niin tämän hetken pelimedian ja mediaurheilun ilmiöihin kuin alan historiallisen jatkumon hahmottamiseenkin. On myös kiinnostavaa pohtia, miltä pelaamisen, urheilun ja e-urheilun tulevaisuus näyttää, ja millaisia muutoksia voimme nykyperspektiivistä katsoen ennustaa tapahtuvaksi. Tiivistäen toivomme esityksiä koskien sitä, miten urheilu ja pelit näkyvät ja kuuluvat osana mediaa ja yhteiskuntaa nyt ja tulevaisuudessa – metodologisesti painottuneita lähestymistapoja unohtamatta.
Työryhmän esitykset voivat kytkeytyä esimerkiksi seuraaviin teemoihin:
- pelien, urheilun ja muiden mediamuotojen tuotantorakenteiden lähentyminen (esim. Netflix pelijulkaisijana tai urheilusisältöjen suoratoistajana)
- peli- tai urheilukulttuurien ja -yhteisöiden organisoituminen sosiaalisessa mediassa
- sukupuolinäkökulmat peli- ja urheilumediassa
- (e-)urheilijoiden itserepresentaatiot sosiaalisessa mediassa
- virtuaalitodellisuus ja tekoäly peli- ja urheilumediassa
- e-urheilu vedonlyönnin kohteena
- urheilun ja e-urheilun fanikulttuurit digitaalisessa mediassa
- urheilu- ja pelijournalismi hybridissä mediatilassa
Somevaikuttajat mediatoimijoina
Työryhmän koollekutsujat: Tuija Aalto, Meri Frig, Essi Pöyry
Somevaikuttajat ovat nousseet merkittäviksi mediatoimijoiksi, jotka haastavat perinteiset käsitykset median portinvartijaroolista. Heidän vaikutusvaltansa ulottuu kaupallisista yhteistöistä yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja heidän roolinsa tiedon välittäjinä on kasvanut. Samalla monet journalistit ja muut mediatyöntekijät omaksuvat somevaikuttajien toimintatapoja. Somevaikuttajat mediatoimijoina – työryhmä tarkastelee yhtäältä somevaikuttajien roolia mediakentässä ja toisaalta somealustojen vaikutusta media-alan toimijoihin esimerkiksi alustoilla tehtävän journalistisen työn ja mediatyön, vaikuttajien ja toimittajien henkilöbrändäyksen, ja alustatalouden ja alustoitumisen näkökulmista.
Työryhmässä tarkasteltavia keskeisiä kysymyksiä ovat, miten somevaikuttajat osallistuvat tiedon tuottamiseen ja levittämiseen? Millaista mediatyötä on somevaikuttajan työ ja miten sillä hankitaan toimeentulo? Millainen on somevaikuttajien suhde perinteisiin mediatoimijoihin ja yleisöihin? Edelleen konferenssiesitykset voivat käsitellä somevaikuttajien roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa, heidän luotettavuuttaan tai vetovoimaisuuttaan yleisön näkökulmasta, somevaikuttajien ja journalistien, tai vaikkapa somevaikuttajan ja yhteiskunnallisten luottamustehtävien kuten kansanedustajan työn risteyskohtia.
Työryhmään voi tarjota joko yksittäisiä konferenssiesityksiä tai paneelia, joka koostuu useammasta alustuksesta ja niiden pohjalta käytävästä keskustelusta. Esitykset voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Tekoäly, algoritmit ja dataistuminen media- ja kulttuurikentällä
Työryhmät koollekutsujat: Laura Ahva, Anne Soronen, Liisa Ovaska, Outi Hakola
Digitalisaation mukanaan tuomien ilmiöiden ja teknologioiden, kuten dataistumisen, algoritmien ja tekoälyn (koneoppimisen) vaikutuksista yhteiskuntaan ja mediamaisemaan on puhuttu paljon viime vuosina. Kutsumme työryhmään tutkijoita pohtimaan aihetta laajalla otteella Mevi-päivien teeman mukaisesti: Miten media- ja kulttuurikenttä on muuttunut tekoälyn, algoritmien ja dataistumisen myötä? Entä onko mediatuotannoissa, -kulttuureissa tai -taloudessa olemassa alueita, ilmiöitä tai käytäntöjä, joihin nämä eivät ole vaikuttaneet?
Työryhmässä tarkastelemme näiden teknologioiden ja ilmiöiden vaikutuksia media-ammattilaisten työtapoihin, tekstuaaliseen, multimodaaliseen ja audiovisuaaliseen ilmaisuun ja sisältöihin, yleisöihin, sisältöjen vastaanottamiseen ja käyttöön sekä eettisiin kysymyksiin. Työryhmässä aihepiiriä voi pohtia menetelmällisesti, teoreettisesti tai käsitteellisesti, esimerkiksi kriittisen tutkimuksen näkökohdista tai tapaustutkimusten kautta. Empiiriset aineistot voivat olla esimerkiksi journalistia tai fiktiivisiä mediatekstejä, audiovisuaalisia aineistoja, elokuva- ja televisiotuotantojen tekijöiden tai journalistien ja lukijoiden parissa kerättyjä. Työryhmässä keskustelujen ensisijainen kieli on suomi, mutta esitelmiä hyväksytään myös ruotsiksi ja englanniksi.
Terveysviestinnän työryhmä / Health Communication Working Group
Työryhmän koollekutsujat: Anna Sendra Toset, Sinikka Torkkola
Terveysviestinnän työryhmän kokoaa yhteen terveyttä ja sairautta käsittelevää median ja viestinnän tutkimusta. Työryhmän lähtökohtana on laaja näkemys terveysviestinnästä, jonka mukaan terveysviestintä on terveyksiä ja sairauksia tuottava kulttuurinen ja yhteiskunnallinen käytäntö. Konkreettisesti terveysviestintä on terveyteen ja sairauteen sekä niiden tutkimiseen ja hoitoon liittyvää, tietoon, tunteeseen tai kokemukseen perustuvaa faktuaalista tai fiktiivista viestintää kaikilla viestinnän alueilla. Työryhmään ovat tervetulleita sekä empiiristä tutkimusta käsittelevät esitykset että teoreettis-metodologiset pohdinnat. Esitykset voivat käsitellä muun muassa mediaa, sosiaalista mediaa, terveyttä edistävää viestintää, terveydenhuollon organisaatioiden viestintää sekä vuorovaikutusta hoidon antajan ja saajan välillä. Esitykset voivat olla suomeksi tai englanniksi.
The Health Communication Working Group brings together media and communication research on health and illness. The viewpoint of the working group is a broad view of health communication as a cultural and social practice that produces healths and illnesses. In concrete terms, health communication is the factual or fictional communication of health and illness, its research and treatment, based on information, emotion or experience, in all areas of communication. The working group welcomes presentations on empirical research papers as well as theoretical and methodological papers. A paper can contribute topics such as media, social media, health promoting communication as a tool for health promotion, healthcare communication, interactions between care providers and care receiver. Presentations can be in Finnish or English.
Tiede, teknologia ja asiantuntijuus julkisuudessa
Työryhmän koollekutsujat: Esa Väliverronen, Elina Uutela
Työryhmään ovat tervetulleita esitykset, joissa käsitellään tieteen, teknologian ja asiantuntijuuden representaatioita ja haastamista julkisuudessa sekä näissä tapahtuneita muutoksia. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi tiedeviestinnän käytäntöjä, tiedejournalismia sekä asiantuntijuuden roolia. Lisäksi esimerkiksi asiantuntijoiden ja toimittajien suhteet, luottamus tai epäluottamus tieteeseen, teknologiaan ja asiantuntijoihin, kansalaisten käsitykset tieteestä ja asiantuntijoista sekä tieteen julkaisukäytännöt sopivat hyvin työryhmän teemaan. Julkisuus voi tarkoittaa perinteistä mediaa, sosiaalista mediaa, verkkoa tai muita julkisia foorumeita. Tervetulleita ovat niin teoreettiset esitykset, ajankohtaiset analyysit kuin historiallisetkin tutkimukset.
Ympäristöviestinnän muutos ja jatkuvuus
Työryhmän koollekutsujat: Merja Koskela, Annu Perälä
Ympäristöviestintä laajasti ymmärrettynä kattaa kaiken ympäristöasioita käsittelevän julkisen viestinnän (esim. Lopez et al. 2017). Siihen kuuluu olennaisena osana ympäristöjournalismi ja aihetta käsittelevä tiedeviestintä, mutta teema on esillä laajasti myös yritysviestinnässä. Ympäristöviestinnän aiheet ovat usein monimutkaisia ja monitieteisiä, mikä voi vaikeuttaa niiden ymmärtämistä ja vuoropuhelua. Lisäksi ympäristöaiheet herättävät usein vahvoja tunteita ja mielipiteitä (esim. Davis ym. 2018; Corner ym. 2018). Ympäristöviestinnän merkitys on viime vuosina kasvanut, ja ala on jatkuvassa muutoksessa (ks. esim. Jämsä ym. 2023).
Tämä työryhmä keskittyy ympäristöviestinnän tutkimukseen ja toivomme esityksiä, joissa pohditaan viestinnän, median, yhteiskunnan ja ympäristöasioiden monia risteyskohtia. Esitelmissä voidaan käsitellä myös ympäristöviestinnän ajallista ja teknologista muutosta, institutionaalisia muutoksia, tieteellisiä kiistoja, poliittisia ratkaisuja tai yleistä mielipidettä ja osallistumista. Työryhmässä käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa keskustelut ilmastonmuutoksesta, luonnonvaroista, luonnonsuojelusta, ekosysteemeistä, energiasta, uusista teknologioista, asumisesta, ruoasta ja maataloudesta.