Sessiot torstai 21.8.2025

Spinverse
Kesto 15 min

Maija Mustaniemi-Laakso, Katja Kahlina, Hanna Honkanen & Thomas Nyholm, Åbo Akademi
Klo 10.30-11.30
Työpajan kieli on englanti
Kesto 60 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Kun ennakkorahoituspalvelut laajenevat Suomen yliopistoissa, monet kohtaavat haasteita houkutellessaan tutkijoita käyttämään tehokkaasti tarjolla olevia tukimuotoja. Tutkijat eivät välttämättä osallistu tarjottuihin infotilaisuuksiin tai käytä tehokkaasti saatavilla olevia palveluja ulkoisen rahoituksen suhteen. Tämä työpaja kutsuu kollegat keskustelemaan parhaista käytännöistä tutkijoiden sitouttamiseksi. 

Kaisa Adair, Turun ammattikorkeakoulu
Klo 11.30-11.50
Esitys on englanniksi
Kesto 20 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Ammattikorkeakoulut kohtaavat haasteita henkilöstönsä ennakkorahoitustaitojen kehittämisessä. ENCARE-projekti (rahoitettu Erasmus+ korkeakoulutuksen yhteistyöhankkeilla) pyrkii lisäämään ammattikorkeakoulujen (AMK) tutkimustoimistojen henkilöstön ja tutkijoiden valmiuksia kehittää ja kirjoittaa EU-rahoitteisia projekteja menestyksekkäästi. ICER-Pro-koulutusohjelma kehitettiin ENCARE-projektissa kouluttamaan ammattikorkeakoulujen tutkijoita ja tutkimustukihenkilöstöä. Oppijoiden tarpeet analysoitiin, ja sen jälkeen oppimisohjelma suunniteltiin, jäsenneltiin ja pilotoitiin. Nyt suunnitellaan kahta lisätoteutuskierrosta, jotka ovat maksuttomia ja avoimia kiinnostuneille osallistujille. 

Sanna Uusitalo, Kirsi Ojutkangas & Elina Rossi, Oulun yliopisto
Klo 11.50-12.10
Esitys on englanniksi
Kesto 20 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Oulun yliopistossa olemme alkaneet parantaa vaikuttavuussuunnitelmaamme interaktiivisella chatbotilla. Tämä työkalu on suunniteltu ”Microsoft CoPilot Studiossa” ohjaamaan tutkijoita Horizon Europe -ehdotusten vaikuttavuusosioiden luomisessa. Tavoitteenamme on tehostaa ehdotusten valmisteluprosessia ja varmistaa, että tutkijamme voivat tehokkaasti ilmaista työnsä vaikuttavuuden. Jaamme saadut oivallukset ja keskustelemme Azure-alustan kanssa työskentelyn tarjoamista mahdollisuuksista ja haasteista, joka toimii Copilot Studion perustana. Tutkimme chatbotin mahdollisia tulevia parannuksia, kuten kehittyneiden tekoälyominaisuuksien sisällyttämistä, jotta voisimme tarjota enemmän kontekstuaalista ohjausta. 

Timo Taskinen & Kirsi-Maria Hytönen, Jyväskylän yliopisto
Klo 12:10-12:30
Esitys on kaksikielinen (materiaali englanniksi, puhe suomeksi)
Kesto 20 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

At the University of Jyväskylä (JYU), the Research Professional tool has been used to map and find research funding opportunities. Additionally, the Research and Innovation Services have had the Spinbase tool, which helps identify funding opportunities based on the needs of individual researchers. In the fall of 2024, JYU purchased a license for the Pivot-RP tool for its staff and simultaneously began addressing questions related to data security. The software provider, Clarivate, offers the service of creating researcher profiles in the Pivot-RP tool based on publicly available information. Public information is collected from both Clarivate’s own Web of Science publication database and JYU’s Converis-based research information system. In this presentation, we will go through the Pivot-RP tool and the opportunities it brings for mapping research funding on an individual researcher basis. Additionally, we will consider the tool’s AI capabilities and functionality, as well as making the tool accessible to every researcher. 

Riikka Sarasjärvi, Helsingin yliopisto
Sessio on kaksikielinen (materiaali englanniksi, puhe suomeksi)
Kesto 20 min
Taso: ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Tässä esityksessä käsitellään Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) apurahojen hallintaa ja siihen liittyviä haasteita. Esityksessä käydään läpi Helsingin yliopiston päättyneille ERC-projekteille tehdyn kyselyn tuloksia, jossa selvitettiin heidän kokemuksiaan apurahojen hallinnasta. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa keinoja parantaa post-award-vaiheen tukea ERC-hankkeissa, ja samalla kerätä vinkkejä tuleville hakijoille. Esityksessä tarkastellaan myös, miten ammatillinen projektinhallinta vaikuttaa tutkijoiden kokemuksiin, ja mitä tukea he kaipaavat. 

Anu Kettunen, Petteri Karjalainen & Aksel Salonen, Jyväskylän yliopisto
Työpaja on suomeksi
Kesto 40 min
Taso: ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Tekoäly (AI) puhuttaa nyt työpaikkojen kahvipöydissä ja vilisee sanomalehtien otsikoissa. Tekoälyn nähdään mullistavan maailmaa monin tavoin, ja sen avulla myös tutkimuspalveluissa voidaan kenties tehostaa esimerkiksi projektinhallintaa, raportointia ja viestintää. Työpajassa tarkastellaan tekoälyn mahdollisuuksia tutkimuksen toteutusvaiheen asiantuntijoiden työssä sekä sen riskejä ja sudenkuoppia. Osallistujat jakavat kokemuksiaan ja tunnistavat parhaita käytäntöjä ryhmäkeskustelujen ja muiden vuorovaikutteisten menetelmien avulla. Tavoitteena on löytää innovatiivisia ratkaisuja, jotka parantavat tutkimusprojektien hallintaa ja vaikuttavuutta. 

Heidi Wirkkala & Veera Koskinen, Helsingin yliopisto
Työpaja on suomeksi
Kesto 60 min
Taso: ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Työpajassa pureudutaan tutkimushankkeiden someviestintään. Tarvitseeko jokainen hanke omat sometilinsä, kenen vastuulla tutkimushankkeen someviestintä on, ja mitä muita kanavia viestimiseen voisi olla? Tavoitteena on kartoittaa tutkimushankkeiden parissa työskentelevien asiantuntijoiden näkemyksiä sosiaalisessa mediassa viestinnästä ja koota parhaat käytännöt kaikkien käyttöön. 

Monique Horstmann, Helsingin yliopisto
Keskustelypöytä  on englanniksi
Kesto 15 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Viestintä on keskeinen osa jokaisen tutkimushallinnon (RMA) ammattilaisen työtä – se mahdollistaa projektien toteutuksen, tutkijoiden tukemisen ja sidosryhmien kanssa vuorovaikuttamisen. Tehokas viestintä edistää yhteistyötä, luottamusta ja yhteisymmärrystä, kun taas heikko viestintä voi johtaa turhautumiseen ja epävarmuuteen. Tässä sessiossa tarkastellaan tunteiden roolia RMA-työssä, niiden vaikutusta yhteistyöhön ja keinoja niiden hallintaan. Keskustelujen kautta osallistujat jakavat kokemuksiaan ja pohtivat viestinnän ja tunteiden merkitystä tutkimusympäristöissä. 

Kaisa Vehmas, VTT
Esitys on englanniksi
Kesto 20 min
Taso:”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Esityksessä käydään läpi VTT:n EU-projektikoordinaattoreille suuntaamaa valmiuksienkehittämispakettia, keskittyen sen kolmeen pääosa-alueeseen: koordinaattoreille suunnattu EU-koulutusohjelma, koordinaattoreiden foorumi sekä työkalu-/mallipohjakirjasto. Paketin tavoitteena on varustaa koordinaattorit tehokkaassa projektinhallinnassa tarvittavilla tiedoilla ja resursseilla. Esityksessä jaetaan myös INORMS-kongressissa Madridissa 2025 kerättyjä hyviä käytänteitä.  

Salla Kotakorva, Hanna Hästbacka & Laura Jaakonaho, Tampereen yliopisto
Työpaja on kaksikielinen (materiaali englanniksi, puhe suomeksi)
Kesto 4o min
Taso: ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Työpajassa keskitytään projektipäällikköpalvelun palvelumuotoiluun kohderyhmän tarpeiden ja odotusten mukaisesti. Palvelussa pyritään tunnistamaan ja analysoimaan kohderyhmän käyttäytymistä, toiveita ja haasteita. Työpaja tarjoaa käytännönläheisiä vertaiskokemuksia ja keinoja, joiden avulla projektipäällikköpalvelu voidaan suunnitella ja toteuttaa asiakaslähtöisesti. Projektipäällikköpalvelun tavoitteena on luoda palvelu, joka parantaa asiakaskokemusta ja selkeyttää projektipäällikön työnkuvaa. 

Tiina Vihma-Purovaara, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Klo 10.30-10.50
Esitys on suomeksi
Kesto 20 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Esityksen tavoitteena on jakaa tietoa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vastuullisen kansainvälisyyden ryhmän suositusten toimeenpanosta. Tämä sisältää yhteisen vuoropuhelun, viestinnän, sektorien välisen yhteistyön sekä parhaiden käytäntöjen ja tiedon säännöllisen jakamisen, mikä mahdollistaa uhkien ja riskien tunnistamisen ja niihin puuttumisen. Opetus- ja kulttuuriministeriö osallistuu aktiivisesti kansallisiin, pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin verkostoihin, joissa käsitellään vastuullista kansainvälisyyttä ja tutkimuksen turvallisuutta. Esityksessä esitellään ministeriön toimintoja kansallisella ja EU-tasolla sekä globaalin tason yhteistyötä.

Materiaali

Vastuullisen kansainvälisen toiminnan ryhmän suositukset: Vastuullisen kansainvälisyyden ryhmän suositukset korkeakoulutukselle ja tutkimukselle julkaistiin – OKM – Opetus- ja kulttuuriministeriö

Neuvoston suositukset tutkimuksen turvallisuudesta: Council adopts a recommendation to enhance research security – Consilium

Olli Suominen Suomen suurlähetystö, Peking
Petri Koikkalainen,  Suomen suurlähetystö, Washington
Riina Subra, Aalto-yliopisto
Heli Hautala, Ulkoministeriö
Klo 10.50-11.40
Työpaja on englanniksi
Kesto 50 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Viime vuosina suurvaltakilpailu, jota usein kutsutaan uudeksi kylmäksi sodaksi, on muokannut kansainvälisiä suhteita. Kiinan nousu haastamaan Yhdysvaltojen globaalia johtajuutta, yhdessä Venäjän Ukrainan sodan kanssa, on kiristänyt jännitteitä, erityisesti tammikuussa 2025 tapahtuneen Valkoisen talon hallinnon vaihdoksen jälkeen. Tämä kilpailu on ilmeinen tiede- ja tutkimussektorilla, jossa Kiina on investoinut voimakkaasti tullakseen suurvallaksi näillä aloilla. Yhdysvallat on vastannut kauppa- ja tiedepolitiikan keinoin vastustaakseen Kiinaa. Tämä dynaaminen tilanne vaikuttaa tutkimusyhteistyöhön maailmanlaajuisesti, pakottaen kolmansia maita valitsemaan puolensa. Työpajassa tarkastellaan toimien seurauksia eurooppalaisiin ja suomalaisiin tutkimussektoreihin.

Santtu Lehtinen, VTT
Klo 11.40-12.00
Esitys on suomeksi
Kesto 20 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Esityksessä avataan suomalaisen tutkimussektorin käsityksiä tutkimusorganisaatioihin kohdistuvasta ’tiedevakoilusta’. Esitys pohjautuu Jyväskylän yliopistossa tehtävän pro gradu-työn alustaviin tuloksiin. Työn tavoitteena oli selvittää tutkimussektorin eri toimijoiden näkemyksiä ja kokemuksia tutkimusturvallisuudesta sekä sen kansallisesta hallintamallista nimenomaan tiedevakoiluun liittyvien uhkien ja riskien näkökulmasta.

Paavo Kosonen, Turun yliopisto & Kaisa Still, Oulun yliopisto
Klo 10.30-11.20
Työpaja on kaksikielinen (materiaali englanniksi, puhe suomeksi)
Kesto 50 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Vaikuttava tutkimus vaatii yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, ja monet rahoitusinstrumentit korostavat tätä. Tule kuulemaan, miten saamme yritykset mukaan yhteistyöhön, miten sekä tutkijat että yritykset hyötyvät yhteistyöstä, ja miten luomme pitkäaikaisia yhteistyösuhteita.

Työpajassa keskitymme siihen, miten yliopistot voivat tehdä yhteistyöstä yrityksille merkittävämpää ja houkuttelevampaa. Esittelemme alkuvuodesta 2025 tehtyjen yrityshaastattelujen parhaita käytänteitä ja onnistuneita yhteistyömalleja. Tämän jälkeen pohdimme yhdessä, mitä asiantuntijat voivat tehdä hankevalmistelun aikana.

Avainkysymyksiä ovat sopivien kumppaneiden tunnistaminen, molemminpuolisen hyödyn ja yhteisten tavoitteiden määrittely, sekä toimivan yhteistyösuhteen rakentaminen. Työpaja tarjoaa tilaisuuden kuulla yritysten hyviä käytänteitä, verkostoitua, vaihtaa ajatuksia ja kehittää uusia toimintatapoja. Tule mukaan ja osallistu keskusteluun!

Anna Kosonen, Tampereen yliopisto
Klo 11.20-12.00
Työpaja on kaksikielinen (materiaali englanniksi, puhe suomeksi)
Kesto 40 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

SHAPE-tieteet (yhteiskuntatieteet, humanistiset ja taiteet) ovat erityisen hyödyllisiä, kun

• Ratkotaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta.
• Halutaan ymmärtää tekoälyn vaikutuksia työhön ja vuorovaikutukseen.
• Vahvistetaan yritysten kilpailukykyä asiakaskeskeisyyden kautta.

SHAPE-tieteiden yritysyhteistyöhön tarvitaan uusia toimintatapoja ja rohkeita avauksia. Korkeakoulujen on oltava aloitteellisia muutoksen aikaansaamiseksi. Vuorovaikutteisessa työpajassa ideoidaan ja jaetaan osallistujien kesken toimivia ideoita. Tule mukaan jakamaan hyväksi havaittuja keinoja ja ideoimaan yhdessä uusia tapoja!

Kesto 15 min

Johanna Moisio, Tutkimus- ja innovaationeuvosto

Ilkka Kurkela, Laurea ammattikorkeakoulu
Esitys on kaksikielinen (materiaali englanniksi, puhe suomeksi)
Kesto 20 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö on keskeinen osa työelämälähtöistä koulutusta ja osaamisen kehittämistä. Yhteistyö voi toteutua monin tavoin, kuten työharjoitteluina, opinnäytetöinä, vierailuluentoina ja yhteisinä projekteina. Erityisesti projektimuotoinen oppiminen tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden soveltaa oppimaansa käytännössä ja kehittää työelämässä tarvittavia taitoja. 

 Kuitenkin yritysyhteistyön institutionaaliset rakenteet ja pitkäaikaiset vaikutukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tässä esityksessä tarkastellaan, miten korkeakoulut organisoivat ja johtavat yritysyhteistyötä opetuksen näkökulmasta, tunnistetaan riskejä ja haasteita, sekä pohditaan kestäviä toimintamalleja. Esitys perustuu käynnissä olevaan väitöskirjatutkimukseen, jossa analysoidaan korkeakoulujen organisoitumista ja prosesseja yritysyhteistyön näkökulmasta Euroopassa.

Seliina Päällysaho & Taru Mäki, SEAMK
Esitys on suomeksi
Kesto 20 min

Esityksessä tarkastellaan toimintamalleja hankkeissa, joissa osa kumppaneista tulee yritysmaailmasta. Esitys käsittelee konkreettisesti hankkeen eri vaiheita ja yritysten osallistamista sekä viestintää ja tulosten julkaisua.  

Tiina Käkelä & Tii Salminen, Helsingin yliopisto
Esitys on suomeksi
Kesto 20 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Helsingin yliopistossa perustettiin vuonna 2022 Avoimen tieteen koordinaatioryhmä kehittämään yliopistotasoista yhteistyötä avoimen tieteen edistämiseksi. Ryhmä kartoitti nykytilaa, valmisti linjauksia ja koordinoi kehittämishankkeita. Mukana oli tutkijoita kaikilta kampuksilta sekä keskeiset tukipalvelut. Esityksessä tarkastellaan ryhmän toimintaa, saavutuksia ja haasteita sekä pohditaan sen tulevaisuutta. Tavoitteena on myös herättää keskustelua vastuullisen tieteen koordinaation ja johtamisen järjestämisestä. 

Hannele Keckman-Koivuniemi, Tampereen yliopisto/Tietoarkisto
Esitys on suomeksi
Kesto 20 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Tietoarkisto tarjoaa opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille maksuttoman pääsyn yli 2000 kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen tutkimusaineistoon Aila-palvelun kautta. Suurin osa aineistoista vaatii rekisteröitymisen, mutta noin 170 on vapaasti käytettävissä CC BY 4.0 -lisenssillä. Aineistoja ladataan vuosittain tuhansia kertoja eri tieteenaloilta ja maista. Tietoarkisto seuraa vastuullisesti aineistojen käyttöä ja on julkaissut käyttödataa vuosilta 2015–2020. Esityksessä tarkastellaan aineistojen käyttöä, käyttäjäryhmiä ja vaikuttavuutta. 

Laura Mure & Antti Rousi, Aalto University
Esitys on englanniksi
Kesto 20 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Generatiivinen tekoäly herätti julkista huomiota syksyllä 2022 ja toi uusia ideoita tutkimuspalveluihin. Aalto-yliopistossa käynnistettiin kesällä 2024 pilottiprojekti, jossa tekoälyä käytettiin tietosuojailmoituksen luomiseen Suomen Akatemian aineistonhallintasuunnitelmien tietojen perusteella. Tavoitteena on kehittää sujuvampia tutkimusdatan hallintaprosesseja, jossa tutkijan tarvitsisi syöttää tiedot järjestelmään vain kerran. 

Katri Seitsonen Aalto-yliopisto & Juho Jussila, Itä-Suomen yliopisto
Esitys on suomeksi
Kesto 20 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Avoimen julkaisemisen sopimusten määrä on kasvanut, mutta niiden ehdot vaihtelevat. Journal Search Tool, SciFreen kehittämä palvelu, auttaa tutkijoita ja tukihenkilöstöä selvittämään, kattaako heidän organisaationsa sopimus tietyn lehden ja millä ehdoilla. Suomessa työkalua käyttävät Itä-Suomen yliopisto ja Aalto-yliopisto. Esityksessä käsitellään työkalun toimintoja, käyttöönottoa, päivityksiä, käyttötilastoja ja käyttäjäpalautetta sekä sen mahdollisuuksia tukea timanttimallin avoimia lehtiä. 

Heikki J. Koskinen, Helsingin yliopisto
Esitys on suomeksi
Kesto 20 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Julkaisufoorumi JUFO on suomalaisen tiedeyhteisön tasoluokitus tutkimuksen laadunarviointiin. Sitä on kuitenkin käytetty myös yksilö- ja tutkijatasolla, mikä on johtanut tarpeeseen ohjeistaa sen vastuullista käyttöä. Vastuullisuuteen liittyvä ohjeistus ja käytössä olevat rahoitusmallit ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään. Tämä luo asetelman, joka ei ole yksittäisten toimijoiden tutkimuseettinen haaste, vaan perustavanlaatuinen järjestelmätason ongelma.

Mari Riipinen, Juho Saari, Tina Malti & Stefan Svalfors, CSC
Esitys on kaksikielinen (materiaali englanniksi, puhe suomeksi)
Kesto 20 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Vastuullinen tutkimuksen arviointi on tärkeä aihe tutkimusjohtajille ja hallintohenkilöstölle. INORMS Research Evaluation Group kehitti SCOPE-kehyksen, joka auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan vastuullista tutkimuksen arviointia. Tässä esityksessä käsitellään sitä, miten SCOPE-kehystä käytettiin INVEST-lippulaivahankkeen arvioinnissa. INVEST keskittyy sosioekonomiseen eriarvoisuuteen, kansanterveyteen ja hyvinvointivaltion politiikkoihin. Tämä esitys keskittyy arviointiprosessiin ja pyrkii osoittamaan, SCOPE-kehystä käyttö koko tutkimusekosysteemin olemassaolon arvioinnissa onnistui. 

Miki Kallio, Oulun yliopisto & Markku Ihonen, Tampereen yliopisto
Esitys on englanniksi
Kesto 20 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

CoARA ExPECT on Oulun, Tampereen ja Ruhrin Bochumin yliopistojen yhteishanke, joka edistää vastuullista tutkimusarviointia. Hankkeessa tuotetaan noin 20 opetusvideota, jotka käsittelevät arvioinnin perusteita, prosesseja, arvioijien ohjeita ja arviointikriteerejä. Videot tukevat CoARA:n visiota laadukkaasta, vaikuttavasta ja kestävästä tutkimuksesta. 

Patrizia Hongisto, Lucie Hradecká & Katri Seitsonen, Aalto yliopisto
Keskustelupöytä on englanniksi
Kesto 15 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Keskustelupöydässä tarkastellaan Horizon Europen asettamia avoimen tieteen vaatimuksia ja raportointikehystä. Tavoitteena on jakaa kokemuksia raportoinnista, tunnistaa käytännön haasteita ja kehittää strategioita avoimen tieteen käytäntöjen toteuttamiseksi. Osallistujat voivat jakaa näkemyksiään avoimen tieteen raportoinnin esteistä ja mahdollisuuksista. 

Henni Laitala & Eeva-Maria Suojärvi,  Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Xamk
Keskustelupöytä on suomeksi
Kesto 15 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset julkaisevat vuosittain tuhansia ammatilliselle yleisölle suunnattuja julkaisuja, kuten kirjoja ja raportteja. Ammatillisten julkaisujen vertaisarviointi ei ole yhtä vakiintunutta kuin tieteellisten julkaisujen. Vertaisarvioinnin kehittämisessä tulisi huomioida tiedon soveltaminen käytännön työhön, ja arvioijina voisivat toimia aihealueen asiantuntijat. Tiiviimpi kansallinen yhteistyö voisi parantaa julkaisujen laadunvarmistusta ja uskottavuutta, sekä edistää ammatillista keskustelua eri alojen ja organisaatioiden välillä. 

Juuso Marttila, Jyväskylän yliopisto & Tomi Rosti, Itä-Suomen yliopisto
Työpaja on kaksikielinen (materiaali englanniksi, puhe suomeksi)
Kesto 60 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Kansallisarkisto velvoittaa korkeakouluja säilyttämään merkittävien tutkimusten tausta-aineistot – mukaan lukien tutkimusaineistot – pysyvästi. Digitaalisen tutkimuksen aikakaudella arkistointi on kuitenkin vähentynyt. Työpajassa käsitellään Kansallisarkiston arvonmääritysohjeita ja niiden soveltamista tutkimusaineistoihin, sekä esitellään Jyväskylän yliopiston ohjeistusluonnos, jonka tarkoitus on kerätä palautetta ja kehittää kansallisesti hyväksytty ohje. 

Maria Pietilä, Anni Tarkiainen, Heikki Laitinen & Katri Rintamäki, Itä-Suomen yliopisto
Esitys on suomeksi
Kesto 20 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Tutkijanarviointia kehitetään sekä Suomessa että kansainvälisesti, ja avoin tiede on keskeinen teema. Tutkijoilla on vähän kannustimia avata tutkimusaineistojaan tai opetusmateriaalejaan, vaikka monet rahoittajat ja lehdet edellyttävät avoimuutta. Yliopistot tarjoavat infrastruktuurin avoimuuteen halukkaille tutkijoille. Esityksessä tarkastellaan yliopistojen mahdollisuuksia kehittää arviointia huomioiden avoimen tieteen ansiot, perustuen kahteen EU-hankkeeseen: YUFERING ja GraspOS. YUFERING-hankkeessa tutkijat näkivät avoimuuden potentiaalin osana tutkijanarratiiveja, mutta haasteena on, että avoin tiede koetaan ulkoisena vaateena. GraspOS-hankkeen pilottitutkimuksessa avoin tiede nähtiin keinona vahvistaa yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta.  

Marita Kari, Tieteellisten seurain valtuuskunta & Susanna Nykyri, Tampereen yliopisto
Esitys on suomeksi
Kesto 20 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Tutkimusrahoittajien avoimen tieteen käytännöt –työkalu julkaistaan syksyllä 2025. Se kannustaa rahoittajia kehittämään avoimuutta edistäviä käytäntöjä neljän teeman mukaisesti: tutkimusjulkaisemisen avoimuus, tutkimusaineistojen ja –menetelmien avoimuus, tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä rahoittajan oma läpinäkyvyys. Työkalu tarjoaa eritasoisia tavoitteita ja tukee kansallista seurantaa. 

Laura Niemi, Turun yliopisto & Susanna Nykyri, Tampereen yliopisto
Esitys on kaksikielinen (materiaali englanniksi, puhe suomeksi)
Kesto 20 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Avoimen tieteen arvioinnissa kohjeet, politiikat ja rakenteet vaikuttavat tutkijoiden ja organisaatioiden arkeen. CoARA-sopimus (2022) ohjaa arviointikulttuurin uudistamista, mutta organisaatioiden arviointi on jäänyt vähemmälle huomiolle. Suomessa AVOTTin seurantamalli tarjoaa määrällisiä mittareita, mutta kohtaa haasteita kuten laadullisen arvioinnin puute ja heikko yhteys viitearkkitehtuuriin. Kehittämisessä tulisi huomioida vastuullisen arvioinnin periaatteet, kuten laadulliset elementit ja strategiset tavoitteet.

Anne Hytönen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 
Esitys on suomeksi
Kesto 20 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Viestintä on yhä tärkeämpi osa tutkijan ja kehittäjän työtä, mutta se on myös tutkimuspalveluiden selkäranka. Julkaisut, artikkelit ja muu yleistajuinen viestintä palvelevat avoimen tieteen periaatteita. Viestinnän avulla tehdään laatutyötä sekä toimitaan vastuullisesti ja vaikuttavasti. Myös erilaiset tiedonhallinnan tehtävät ja tiedonkeruun indikaattorit liittyvät viestintään. Esityksessä tarkastellaan näitä tiedeviestinnän ulottuvuuksia osana hanke- ja tutkimuspalvelutyötä. Lopuksi esitellään Tiedeviestijöiden yhteistyöverkoston toimintaa: verkostomme työn tuloksena saamme tiedeviestinnälle näkyvyyttä myös Tutkimuspalvelupäivillä. 

Pekka Rautio, Vesa Varpula & Anna Oravakangas, Suomen Akatemia
Esitys on suomeksi
Kesto 20 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Suomen Akatemia on tärkein kilpailullisen tutkimusrahoituksen myöntäjä Suomessa. Rahoituksen lisäännyttyä odotukset tutkimusrahoituksen ja tutkimuksen vaikuttavuudesta ovat kasvaneet. Akatemia on lisännyt tutkimukseen ja tutkimusrahoitukseen liittyvän tiedon tuottamista ja sen julkaisemista. Akatemian tavoitteena on jatkaa vaikuttavuusviestinnän kehittämistä. Mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan tarjoamiseksi tarvitaan yhteistyötä. 

Jonna Paavilainen & Milla Ikonen, Turun yliopisto
Esitys on suomeksi
Kesto 20 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) ohjelmat rahoittavat korkeatasoista tutkimusta, joka ratkaisee merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Ohjelmat korostavat tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien tiivistä yhteistyötä, vahvistaen tutkimuksen ja päätöksenteon välistä dialogia. STN:n DEMOGRAPHY-ohjelma tuottaa tietoa väestökehityksen ongelmista ja ratkaisuista, kuten syntyvyyden muutoksista ja maahanmuuton vaikutuksista. Ohjelma on asettanut yhteiset vaikuttavuustavoitteet ja kehittänyt menetelmiä niiden saavuttamiseksi, vahvistaen tutkimuksen ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. 

Riikka Wallin, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Esitys on suomeksi
Kesto 20 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Miten organisaatio voi tukea tutkijoita ja asiantuntijoita tekemään työtään näkyväksi audiovisuaalisina sisältöinä: podcasteina ja videoina? Tässä esityksessä osallistuja tutustuu Metropolian henkilöstölleen tarjoamaan tukeen, joka koostuu omasta julkaisukanavasta ja sen toimitusprosessista, podcast-työpajoista, asiantuntijavideohaasteesta sekä digistudiopalveluista

Laura Säilä-Corfe & Samuli Siltanen, Helsingin Yliopisto
Esitys on suomeksi
Kesto 20 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Ihmiset etsivät nykyään enenevissä määrin tietoa perinteisten julkaisualustojen ja printtimedian sijaan sosiaalisen median kanavilta. Erityisen suosittu formaatti useilla alustoilla (YouTube, Instagram, Facebook, LinkedIn, TikTok) on lyhytvideo, joka tarjoaa tiiviissä paketissa selkeäsanaisen ja mukaansatempaavan tietoiskun aiheesta kuin aiheesta. Tässä esitelmässä kerromme siitä, miten me Helsingin yliopistolla opetamme ja innostamme tutkijoita ottamaan lyhytvideoformaatin haltuunsa ja hyödyntämään sitä tutkimusviestinnässä.

Igor Radun, Helsingin yliopisto
Esitys on englanniksi
Kesto 20 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Vuoden 2024 lopussa ja vuoden 2025 alussa monet yliopistot, mukaan lukien suomalaiset yliopistot, jättivät Twitterin/X:n tai lopettivat julkaisemisen siellä. Saatavilla olevien tietojen perusteella suomalaiset yliopistot tekivät tällaisia päätöksiä, koska alustan ennakoimattomuus lisääntyi, näkyvyys ja vaikutus vähenivät sekä eettiset ongelmat, erityisesti keskusteluilmapiirin heikkeneminen, korostuivat. Näitä ja muita syitä käsitellään Helsingin yliopiston lehdistötiedotteen esimerkin avulla, jossa yliopisto ilmoitti heidän päätöksestään jättää Twitter/X.

Jonni Karlsson & Ilmari Jauhiainen, Tieteellisten seurain valtuuskunta
Pauliina Lehtonen, Tampereen yliopisto
Paula Havaste, Heureka
Inka Stormi, Hämeen ammattikorkeakoulu
Tämä osio on osa 60 minuutin sessiota, jossa on useita keskustelupöytiä.
Kielenä on suomi
Kesto 15 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Kansalaistiede, tiedeviestintä ja tiedekasvatus liittyvät kaikki tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen. Vuoden 2024 Tiedebarometri osoittaa, että suomalaisten luottamus tieteeseen on vahva, mutta epäilijöiden määrä kasvaa. Kuinka kansalaistieteessä tehdään tiedeviestintää ja tiedekasvatusta ja kuinka tätä voidaan tukea tutkimuksen tukipalveluiden osalta? Millaista yhteistyötä eri alojen organisaatiot voisivat tehdä, jotta tieteen ja eri yleisöjen vuorovaikutus vahvistuisi? Mitä tämä tarkoittaa muuttuvassa maailmassa?

Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu
Tämä osio on osa 60 minuutin sessiota, jossa on useita keskustelupöytiä.
Kielenä on suomi
Kesto 15 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Keskustelupöydässä taustoitetaan TKI-vaikuttavuusviestinnän tavoitteita ja merkityksiä sekä jaetaan kokemuksia vaikuttavasta TKI-viestinnästä eri case-esimerkkien kautta. Tavoitteena on löytää toimivia viestinnällisiä keinoja ja kanavia edistää tutkimuksen vaikuttavuutta. Turun AMK esittelee keskustelupöydässä Talk-kokonaisuuden, johon kuuluu julkaisuperhe (journal, teemalehdet, raportit, oppimateriaalit, podcastit) sekä keskustelevat ja osallistavat Talk-tapahtumat. Lisäksi tuomme esimerkkejä onnistuneesta tutkimuksen tuloksia esille tuovasta mediaviestinnästä. 

Sirpa Saariaho, Tanja Sarlin & Saija Tarro, Turun yliopisto
Tämä osio on osa 60 minuutin sessiota, jossa on useita keskustelupöytiä.
Kielenä on suomi
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Inka Stormi, Jaana Siljamäki & Senja Sakko, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK)
Tämä osio on osa 60 minuutin sessiota, jossa on useita keskustelupöytiä.
Kielenä on suomi
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Tutkimuksesta viestiminen on tutkimusprosessin olennainen osa. Viestinnän tavoitteena voi olla esimerkiksi tiedon jakaminen, vaikuttaminen, sitouttaminen tai osallistaminen. Myös viestinnän paikkoja ja tapoja on monenlaisia. Tule mukaan keskustelemaan hyvistä käytänteistä ja kokemuksista tehdä viestinnän ja julkaisemisen tuki näkyväksi ja merkitys ymmärretyksi tiede- ja tutkimusyhteisöissä.

Reetta Kettunen, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta
Tämä osio on osa 60 minuutin sessiota, jossa on useita keskustelupöytiä
Kielenä on osallistujien mukaan joustavasti joko suomi tai englanti
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Vuorovaikutteinen tiedeviestintä on keskeinen osa vastuullista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Mutta mitä tiedeviestintä oikeastaan tarkoittaa? Keille sitä tehdään, miten – ja miksi? Tiedeviestintä ulottuu tieteellisestä julkaisemisesta monitieteiseen asiantuntijakeskusteluun, tiedeneuvonantoon, tiedekasvatukseen ja yleistajuistamiseen. Keskustelussa tarkastellaan näitä muotoja ja pohditaan, millainen rooli tutkimuspalveluilla ja viestinnän tukitoiminnoilla on tutkijoiden osaamisen kehittämisessä ja tieteen vaikuttavuuden vahvistamisessa.

Iiris Koivulehto, Finnish Academy of Science and Letters
Tämä osio on osa 60 minuutin sessiota, jossa on useita keskustelupöytiä
Kielenä on osallistujien mukaan joustavasti joko suomi tai englanti
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Osallistujat tutustuvat kahteen Suomen Tiedeakatemian kehittämään käytännön työkaluun: tiedesparraukseen ja tiedon synteesiin. Sessiossa tarkastellaan näiden työkalujen vahvuuksia ja rajoituksia sekä pohditaan niiden potentiaalia tutkimuksen vaikuttavuuden vahvistamisessa yhdessä tunnetumpien viestintäkonseptien, kuten seminaarien ja policy briefien, kanssa. Lisäksi käsitellään tiedonvälityksen nykytilaa Suomessa – mikä toimii, mikä puuttuu ja mitä seuraavaksi. Ryhmäkeskustelujen kautta osallistujat voivat jakaa kokemuksiaan, haastaa oletuksia ja tutkia tutkimusviestinnän ammattilaisten muuttuvaa roolia.

Hanna Ylli Tampereen ammattikorkeakoulu, Anna Aatinen & Elina Kirvesniemi,Tampereen yliopisto
Tämä osio on osa 60 minuutin sessiota, jossa on useita keskustelupöytiä
Kielenä on suomi
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Viestintä ja tutkimuspalvelut työskentelevät korkeakouluissa perinteisesti hyvin itsenäisesti, vaikka kummallakin on yhtenäinen tavoite tukea tutkimusta ja tutkijoita. Tällä hetkellä viestinnän on vaikea saada tutkimuspalveluilta tietoa tutkimusprojekteista viestinnän suunnittelua ja toteutusta varten. Myös käytännöt tiedonjakoon puuttuvat. Tiiviimmän yhteistyön avulla olisi mahdollista saada aikaan vaikuttavampaa, paremmin suunniteltua ja ennakoitua tiedeviestintää. Lopputulemana tavoittelemme yhteisen konseptin rakentamista viestinnän ja tutkimuspalvelujen tiiviimpään yhteistyöhön.

Riikka Wallin & Hanna Timonen, Metropolia Ammattikorkeakoulu 
Tämä osio on osa 60 minuutin sessiota, jossa on useita keskustelupöytiä
Kielenä on suomi
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Tässä keskustelupöydässä jaetaan kokemuksia ja kerätään ideoita siitä, miten tutkimuspalveluiden henkilöstö voi tukea tutkijoita ja asiantuntijoita viestimään omasta tutkimuksesta ja kehitystyöstä itse. Keskustelupöydän tarkoituksena on kerätä hyviä käytäntöjä ja ideoita kaikkien käyttöön. Keskustelua ja siinä kerättyä aineistoa hyödynnetään avoimesti julkaistavassa artikkelissa. 

Oona Myllyntaus, Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK)
Esitys on suomeksi
Kesto 20 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Konferenssiesityksen tarkoituksena on esitellä LYTE-hanketta, sen taustaa ja tavoitteita sekä tähänastisia tuloksia. Esityksessä tarkastellaan erityisesti luontoon ja ympäristöön kohdistuvan tutkimuksen eettisten periaatteiden muodostumista ja tutkijoiden näkemyksiä luonnon ja ympäristön huomioimisesta osana vastuullista tutkimusta. LYTE-hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat tutkimuseettisten käytäntöjen kehittäminen, eettisen keskustelun vahvistaminen sekä tutkijoiden tukeminen tutkimuksen aiheuttamien ympäristöhaittojen tunnistamisessa ja vähentämisessä. Hankkeen tuottama ohjeluonnos on virallisella lausuntokierroksella tutkimusorganisaatioissa ja keskeisissä sidosryhmissä syksyllä 2025. Ohjeet tulevat täydentämään lainsäädäntöä luontoon ja ympäristöön kohdistuvan tutkimuksen ohjauksessa. 

Riikka Palonkorpi, Taideyliopisto & Annukka Jyrämä, Aalto-yliopisto
Työpaja on suomeksi
Kesto 60 min
Taso ”Vain kokeneille” (vaatii huomattavan määrän aiempaa tietoa)

Taiteellinen tutkimus kuuluu TENKin ohjeen Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa piiriin. Taiteellisen tutkimuksen erityispiirteet tuovat tutkimuseettiseen ennakkoarviointiin uudenlaisia haasteita ja näkökulmia. Esityksessä pohditaan taiteellisen tutkimuksen eettisessä ennakkoarvioinnissa esiin nousevia erityiskysymyksiä suhteessa perinteisemmän laadullisen tutkimuksen tyypillisiin ratkaisuihin. Taiteellisessa tutkimuksessa tutkijuus kytkeytyy usein taiteilijuuteen, opettajuuteen tai taiteen ja tutkimuksen yhteisluomiseen. Tutkijan roolin ja vastuiden tunnistaminen voi olla vaikeaa. Esityksemme keskustelee yleisön kanssa taiteellisen tutkimuksen erityispiirteistä ja käytännön ratkaisuista, joita yliopistojen ennakkoarviointiprosesseissa on löydetty haasteellisiinkin tutkimusasetelmiin

Anne Nieminen, Turun Ammattikorkeakoulu
Esitys on kaksikielinen (materiaali englanniksi, puhe suomeksi)
Kesto 20 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Monet rahoittajat edellyttävät tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioimista hanketyössä ja hankkeen suunnittelussa. Tasa-arvonäkökulman huomioiminen on monille vaikeaa, koska Suomessa on totuttu ns. sukupuolineutraaliin toimintatapaan. Sukupuolen tuominen esiin voi tuntua vieraalta ja vaikealta. Sukupuolen huomioimatta jättäminen on sukupuolisokeitta, joka voi hankkeessa vahvistaa ja uusintaa sukupuolten rooleja sen sijaan, että niitä pyrittäisiin purkamaan. Työelämän kehittämishankkeissa sukupuolinäkökulma on erityisen tärkeä. Tekoäly on nouseva teema, ja tulee huomioida, että se ei ole neutraali, ja syrjivä data tuottaa syrjiviä lopputuloksia. Tasa-arvon huomioiminen parantaa hankkeen laatua ja tuloksia, koska hanke on suunniteltu kohderyhmä paremmin huomioon ottaen. 

Perttu Heino, Markus Aho & Antti Pelto-Huikko, TAMK
Sessio on suomeksi
Kesto 20 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) soveltavan tutkimuksen keskuksen (ARC) kehittämisprojekti pyrkii uudistamaan korkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKIO) kulttuuria ja parantamaan tuloksellisuutta. Kehittämisprojektin tavoitteena on myös yhteistyössä TAMKin projektitoimiston (PMO) kanssa vahvistaa TAMKin hankevalmisteluhenkilöstöä, vaativien kansainvälisen hankehakemusten osaamiseen ja kokemukseen painottuen. Tavoitteena on lisätä merkittävästi korkeatasoisten laajojen ja monialaisten kansallisten ja kansainvälisten hankehakemusten määrää.

Kaisu Paasio & Marja Paajanen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Sessio on kaksikielinen (materiaali englanniksi, puhe suomeksi)
Kesto 20 min
Taso: ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Ammattikorkeakoulusektorilla TKI-toiminnan volyymit ja panostukset ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Esittelemme käynnissä olevaa Haaga-Helian TKI-profilointia ja tuomme aiheen TKI-alan ammattilaisten keskusteluun. Esityksemme ote on yhtäältä menetelmällinen, kun pohdimme laajasti elementtejä, jotka ammattikorkeakoulun toiminnassa vaikuttavat sen TKI-toimintaan ja uskottavuuteen, toisaalta avaamme hermeneuttista keskustelua, jossa arvotetaan määrällisiä ja laadullisia mittareita TKI-profiilia piirrettäessä.

Tamara Bar-Magen, Ulrika Backman, Marjo Kilpijärvi, Karoliina Koho & Aku Heinonen, Geological Survey of Finland (GTK)
Sessio on englanniksi
Kesto 20 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Vuonna 2019 Geologian tutkimuskeskus (GTK) keskitti tutkimuksen hallinnan tukensa perustamalla erillisen tutkimuksen hallinnon toimiston. Ennen tätä tutkimuksen tuki oli hajautettu eri yksiköihin, kuten operaatioihin ja talouteen. Perustamisensa jälkeen toimisto on kasvanut viiden ammattilaisen tiimiksi, jonka tavoitteena on tehostaa tutkimuksen tukea ja parantaa laitoksen kapasiteettia. Tämä esitys tuo esiin keskeiset kehitykset, joita GTK:ssa on havaittu viimeisten viiden vuoden aikana tutkimuksen hallinnon toimiston perustamisen jälkeen.

Johanna Kolhinen, Helsingin yliopisto
Esitys on suomeksi
Kesto 20 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Tutkimushallinnon ja -palveluiden rooli on keskeinen tekijä yliopistojen menestyksessä. Yliopistoyhteisön tapa puhua tutkimuksen johtamisesta on elänyt vahvaa murroskautta etenkin yliopistolain muutoksen jälkeen. Laadukkaan tutkimustoiminnan merkitys on ymmärretty tutkimuksen laadun edellytyksenä ja samalla tietoisuus tutkimustoiminnan johtamisen elementeistä on kasvanut. Helsingin yliopistossa tutkimustoiminnan johtamisen ja strategisen ajattelun kyvykkyyden nostaminen on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi. Tämä esitys käsittelee, kuinka tutkimushallinnon ja -palveluiden strateginen kehittäminen voi edistää vahvaa ja menestyvää tutkimuskulttuuria.

Leena Köppä Tampereen yliopisto & Maria Maunula, Turun yliopisto
Keskustelupöytä on englanniksi
Kesto 15 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Tämä keskustelupöytä pyrkii syventymään tutkimustukihenkilöiden työn taustalla vaikuttaviin voimiin, tutkien rooliemme merkitystä ja mielekkyyttä. Keskustelu korostaa ainutlaatuisia inhimillisiä tekijöitä, joita tekoäly ei voi jäljitellä, kuten kykyä tukea tutkijoita erilaisissa tilanteissa tai mukauttaa kasvokkain tapahtuvia työpajoja dynaamisiin ihmisten välisiin vuorovaikutuksiin. Yhteistyönä osallistujat keräävät näkemyksiään ja kokemuksiaan siitä, miksi he tekevät tätä työtä ja mikä heitä motivoi. 

Seija Oikarinen, Tiina Avomaa, Harri Nurmi & Javier Arevalo, Helsingin yliopisto
Keskustelupöytä on englanniksi
Kesto 15 min
Taso Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Miten tutkimuksen tuen ammattilainen voi hyödyntää generatiivista tekoälyä omassa työssään ja voiko kokemuksia jakaa kollegoiden kesken? Tutkimuksen johdon tuen yksikkö perusti vuonna 2024 yhteisen osaamisen kehittämisen projektin Tekoälytyökalujen haltuunottoon asiantuntijatyön apuna. Olemme projektissamme päätyneet pitämään työpajoja, joissa tarjotaan aikaa ja mahdollisuutta vertaisoppimiseen, kokeiluihin ja yhdessä pohtimiseen. pyrkimys työkalulähtöisestä ajattelusta tarvelähtöiseen ajatteluun on tärkeää, jotta todella pystyisimme pohtimaan, mihin tekoälytyökaluja voitaisiin käyttää työssämme. Omaan työhön liittyvien harjoitusten tekeminen herättelee ja antaa rohkeutta työkalujen käyttöön sekä antaa ideoita siitä, mitä tekoälyn avulla voisi tehdä.

Jenni Virtanen, Hanna Piironen & Renne Vantola, National Land Survey of Finland
Annika Harlio, ProAgria
Keskustelupöytä on kaksikielinen (suomi-englanti)
Kesto 15 min
Taso ”Keskitaso” (tiedon kehittäminen)

Muistityöskentely on yhteiskuntatieteellinen menetelmä, joka sisältää muistojen jakamisen ryhmässä tutkittavan ilmiön teoretisoimiseksi. Taustalla oleva ajatus on, että muistot ovat sosiaalisia: ryhmän osallistujilla on samanlaisia koettuja kokemuksia, kuten työskentely samankaltaisessa tutkimushallinnon tehtävässä. Kutsumme sinut keskustelupöytäämme tutkimaan muistityöskentelyn potentiaalia tutkimustukipalveluiden kehittämisessä: voisiko se toimia sinulle? Miten voisit käyttää sitä? Mitä hyötyjä siitä voisi olla? Mitä haluaisit tietää lisää menetelmästä? 

Taina Tuori & Katja Ritari, Helsingin yliopisto
Esitys on kaksikielinen (materiaali englanniksi, puhe suomeksi
Kesto 20 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Helsingin yliopiston Tutkimusrahoituspalvelut ovat järjestäneet muutaman vuoden ajan nuorille tutkijoille suunnattua kurssia rahoitushakemusten kirjoittamiseen. Kurssit toimivat välineinä tutkijoiden valmiuksien parantamisessa ja yleisen hakukulttuurin kehittämisessä. Näin ne palvelevat myös tutkimuksen tuen ammattilaisten työtä nostamalla tutkijoiden osaamistasoa.

Leena Sulkanen-Rodriguez, Tampereen yliopisto
Esitys on kaksikielinen (materiaali englanniksi, puhe suomeksi)
Kesto 15 min
Taso ”Aloittelija” (ei vaadita aiempaa tietoa)

Suomen Akatemia poisti muutama vuosi sitten tutkijatohtorirahoituksen. Tämä rahoitusinstrumentti mahdollisti sen, että vastaväitellyt tutkija saattoi hakea isompaa rahoitusta tutkimukselleen heti väitöksen jälkeen. Nyt tutkijan on kerrytettävä tutkimuskokemustaan kahden vuoden ajan ennen akatemiatutkijarahoituksen hakemista. Tämä ”kahden vuoden rajoitus” on lisännyt mm. eri säätiöistä rahoitusta hakevien määrää. 

Esitelen niitä tukitoimia, joita meillä täällä Tampereen yliopistossa on ollut näille ”väliinputoajille”, jakaa muita hyviä käytäntöjä sekä miettiä, miten auttaisimme enemmän näitä alkuvaiheen tutkijoita. Tässä sessiossa voisimme jakaa hyviä käytäntöjä ja miettiä, miten auttaisimme enemmän näitä juniorivaiheen tutkijoita.

Postereiden tekijät tavattavissa Tutkimuspalvelupäivien aikana:

Torstai 21.8.2025 klo 14:30-15:00
Tampereen yliopisto, Hervannan kampus
Päärakennus 1. kerros

Perjantai 22.8.2025 klo 9:00-9:30
Tampereen yliopisto, Keskustakampus
Päätalo, Juhlasalin aula, 2 kerros,

Teema 1) Pre-award

Timo Hartikainen, Helsingin yliopisto 

Kaunokirjallisuudessa on mestareita novellien kirjoittamisessa. Tämä juliste käsittelee tyyliä ja sisältöä Jorge Luis Borgesin (1899–1986) teoksissa. Tutkimusrahoittajat vaativat usein tutkimussuunnitelman tiivistelmää. Tarinankerronta on taito, joka on välttämätön hyvin menestyvälle tutkijan uralle. Tutkimushallinnon ammattilaiset (RMA:t) voivat auttaa tutkijoita löytämään ja kehittämään tätä taitoa. Borges käyttää säännöllisesti kuvitteellisten kirjojen ja muiden pidempien tekstien tiivistelmiä tai kommentaareja. Tämä on verrattavissa tutkimussuunnitelmiin. Borges antaa meille esimerkin narratiivista, joka on rakennettu ajassa taaksepäin, ja joka on suoraan sovellettavissa tutkimussuunnitelmien tarkoituksen, elementtien ja työn esittämiseen. 

Teema 1) Pre-award

Kirsi-Maria Hytönen,  Jyväskylän yliopisto

Postdoc-tutkijoiden löytäminen ja sparraaminen MSCA-PF-hakua varten on haastavaa. Nämä nuoret hakijat tarvitsevat edelleen tukea rahoittajan ohjeiden ymmärtämisessä ja hakemusten kirjoittamisessa. Hakemusmalleissa hakijoiden on tiedettävä, mitä kirjoittaa ja minne. Tutkimusneuvonantajille rahoitusprosessi on aikaa vievä. Vuonna 2024 Jyväskylän yliopistossa päätimme laajentaa mestarikurssimme kansainväliselle tasolle ja ottaa käyttöön moduuleja. Vuonna 2024 kaksinkertaistimme rahoitettujen MSCA PF -hakemusten määrän. Tässä posterissa esitellään uusi MSCA-PF Master Class ja sen moduulit.  

Teema 6) Kestävä ja avoin tiede

Anni Tarkiainen, Heikki Laitinen & Katri Rintamäki, Itä-Suomen yliopisto

GraspOS (next Generation Research Assessment to Promote Open Science) -EU-hanke kehittää infrastruktuuria avoimen tieteen huomioivaan vastuullisen tutkimuksen arviointijärjestelmään.  Itä-Suomen yliopiston (UEF) pilottitutkimuksessa tarkasteltiin yhteiskunnallisia aktiviteetteja ja niiden merkitystä vaikuttavuuden arvioinnissa. Kehitettiin hybridi-indikaattorimalli, joka yhdistää UEF-CRIS- ja VIRTA-datan. Malli arvioi vuorovaikutustoimien tasoa tähtiluokituksilla. Haastattelut UEFin johdon kanssa toivat esiin näkemyksiä yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja avoimen tieteen seurannasta. Posterissa esitellään mallin mahdollisuuksia avoimen tieteen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen todentamisessa. 

Teema 7) Monipuolinen tiedeviestintä

Anne Hytönen,  Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK

Tiedeviestintä on pohjimmiltaan viestintää tieteestä, mukaan lukien tutkimus, tulokset, vaikutus ja innovaatio. Tiedeviestinnän käytännöt ovat kehittyneet yksisuuntaisesta viestinnästä tutkijalta yleisölle kohti vuorovaikutteisempaa viestintää. Tutkijoiden on tavoitettava enemmän yleisöjä erilaisilla viestintätoimilla. Tämä juliste esittelee kattavamman tavan ymmärtää viestintätoimia tieteellisen viestinnän suppilomallin kautta sekä kuinka suunnitella, valita, toteuttaa ja arvioida näitä toimia.

Teema 7) Monipuolinen tiedeviestintä

Heli Kauppinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK 

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tutkimus- ja kehittämishankkeiden viestintää hoitavat pääasiassa asiantuntijat kuten projektipäälliköt tai TKI-asiantuntijat. TKI-henkilöstö saa apua ja tukea hankeviestintään. Viestintäasiantuntijat kouluttavat, sparraavat ja kehittävät ohjeistuksia erilaisiin viestintätilanteisiin (esimerkiksi Xamk-brändin noudattaminen tai verkkosivujen päivittäminen). Hyvien käytänteiden levittämisen tueksi perustettiin keväällä 2021 TKI viestintävastaavien verkosto. Siihen kuuluu jokaiselta vahvuusalalta useita TKI viestintävastaavia, jotka tekevät viestintää muun työnsä ohella.

Teema 7) Monipuolinen tiedeviestintä

Reetta Kettunen,  Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta & Oula Silvennoinen, Helsingin yliopisto

Tutkijoihin ja asiantuntijoihin kohdistuva häirintä ja painostus ovat kasvava ongelma, joka uhkaa tieteen vapautta ja yhteiskunnallista keskustelua. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan suositukset tarjoavat konkreettisia toimintaohjeita tutkijoille, tiedeorganisaatioille ja päättäjille, korostaen sananvapauden ja turvallisuuden merkitystä. Häirintä sosiaalisen median aikakaudella voi olla satunnaista tai järjestäytynyttä, ja siihen voi sisältyä maalittamista, uhkailua tai oikeusprosessien väärinkäyttöä. TJNK esittää kolme keskeistä suositusta: valtakunnallisen tukiorganisaation perustaminen, yhdenvertainen työsuojelu kaikille tutkijoille sekä tiedeviestinnän ja suojautumiskeinojen sisällyttäminen tutkijakoulutukseen. Pääviesti on selkeä: ketään ei saa jättää yksin. Tarvitsemme yhteistä vastuunottoa, koulutusta, selkeitä toimintamalleja ja yhteisöllistä tukea.

Teema 7) Monipuolinen tiedeviestintä

Henriikka Mustajoki, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta 

Posterissamme esitellään ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä tiedeviestinnän arjesta. Aineistona toimii Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan Tiedonjulkistamisen eettiset ohjeet hanke, jossa tutkimusorganisaatioiden viestinnän asiantuntijat ovat tarkastelleet omia arjen valintojaan. Teemoina on tunnistettu muun muassa avoimuuden rajat, tutkittavien suojaaminen, tutkijan ja viestijän roolijako sekä eettisen harkinnan näkyväksi tekeminen organisaatiossa. Posteri tarjoaa mahdollisuuden osallistua myös itse. Posterissa on lyhyt fiktiivinen esimerkkitapaus, jossa käsitellään viestijän, tutkijan ja organisaation välisiä rooleja, riskien hallintaa ja viestinnän vaikuttavuutta ja näihin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Teema 7) Monipuolinen tiedeviestintä

Riikka Wallin, Metropolia Ammattikorkeakoulu 

Metropolia Ammattikorkeakoulussa on julkaistu podcasteja vuodesta 2020 alkaen. Omassa podcastkanavassa MetroPodiassa niitä julkaistiin vuosina 2020–2024 ja vuodesta 2025 alkaen podcastit ilmestyvät Metropolian uudessa verkkomediassa Metrospektiivissä. Uudistuksen myötä podcastsarjat pääsevät paremmin esille kokonaisuuksina, saavat pysyvät URN-tunnisteet ja lisensoidaan avoimella CC-lisenssillä.  

Podcastit Metrospektiivissä suomeksi: https://metrospektiivi.metropolia.fi/podcastit/ 

Vanhemmat podcastit MetroPodiassa: https://podcast.metropolia.fi 

Teema 12) Tutkimuksen tuen ammattilaisten roolin ja osaamisen tulevaisuus

Walter Rydman & Antti Mäki, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus

CSC:n tuottama AITO-viitekehys (AI innovaatiotoiminnassa, tutkimuksessa ja opetuksessa) on työkalu, joka auttaa hahmottamaan tekoälyn kehityksen vaikutuksia korkeakoulujen perustehtäviin. Se on syntynyt erilaisilla foorumeilla ja tilaisuuksissa käytyjen keskusteluiden pohjalta ja se tarjoaa rakenteen, jonka avulla voidaan tarkastella ja ymmärtää tekoälyn aiheuttamia muutoksia tutkimuksessa, koulutuksessa, yhteistyössä, kumppanuuksissa sekä tukipalveluissa. Posterissa esitetään AITO-viitekehys ja siihen liittyvä koulutuskonsepti.