Programme

Keynote:
Jarno Valkonen, Professor (Sociology), University of Lapland
”Levoton tieto: tietämisen perspektiivit ylikuumentuneessa maailmassa”

The programme will be updated. Below you can find the sessions already accepted.

SESSIONS ACCEPTED IN THE CONFERENCE PROGRAMME (updated August 20, 2019):

USKONTO JA UUTUUDENVIEHÄTYS: KRISTILLISEN KULTTUURIN MUUTOKSET NYKYPÄIVÄN SUOMESSA
Työryhmän puheenjohtajat:
Tuija Hovi, Turun yliopisto (tuheho@utu.fi)
Minna Opas, Turun yliopisto (miirop@utu.fi)

Käsitys Suomesta uskonnollisesti yhdenmukaisena maana on sitkeä, eikä aivan syyttä. Tilastollisesti lähes 70 % väestöstä on virallisesti evankelisluterilaisen kirkon jäseniä, tosin jäsenistön osallistumisaste seurakuntaelämässä on verrattain vähäinen. Perinteinen luterilainen hegemonia heijastuu silti kulttuurissa monin tavoin, syvimmin kenties suomalaisten arvomaailmassa. Uskonto ei kuitenkaan ole staattinen ilmiö vaan aina ajassa elävä ja konteksteihinsa mukautuva. Selvimmin tämä näkyy uskonnollisten tapojen ja käytänteiden muutoksina. Mutta mistä nämä muutokset kertovat ja onko muutos kuitenkaan aina varsinaista sisältöjen tai käytänteiden muutosta? Missä määrin muutokset ovat lopulta enemmänkin retoriikkaa?

Kautta historian herätysliikkeet ja muut protesteina kirkollista ja maallista elämää kohtaan syntyneet kristinuskon tulkinnat on esitetty ”uutena viininä vanhassa leilissä” tai ”paluuna alkukirkkoon”.  Vanhan ja uuden välinen problemaattinen suhde on sisäänrakennettuna näissä tulkinnoissa. Tässä työryhmässä keskitymme muutoksen ja pysyvyyden problematiikkaan ja pohdimme, miten tänä päivänä tapahtuvat muutosprosessit kristinuskon piirissä asemoituvat historiallisiin kehityskulkuihin? Mikä on uutta, mikä vanhaa? Miten muutosta sanoitetaan ja mihin muutospuheella pyritään?

Kutsumme työryhmään esitelmäehdotuksia, jotka tarkastelevat näitä kysymyksiä nykypäivän suomalaisessa kristinuskon ja kristillisen uskonnollisuuden kontekstissa kulttuurintutkimuksellisista, antropologisista ja sosiologisista lähtökohdista.  Miten siis kristillisyys näkyy, kuuluu, muuttuu ja on suhteessa muihin uskontoihin 2000-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa? Mahdollisia teemoja voivat olla esimerkiksi

  • luterilaisuudessa tapahtuvat muutokset (esim. katolisuuden vaikutteet kuten Marian näkyvämpi rooli hartaudenharjoituksen kohteena ja pyhiinvaelluksen suosion kasvu)
  • kristinuskon globaalit virtaukset Suomessa (esim. karismaattisuuden vaikutteet)
  • maahanmuuttajien tuomat muutokset kirkoissa (esim. suhteessa yhteisöllisyyteen, liturgiaan, jne.)
  • maallikkotoimijuus ja omaehtoisuus
  • dialogisuus l. kristinuskon suhde muihin uskontoperinteisiin sekä niiden käynnistämät muutokset kristillisyydessä
  • digitaalisuuden vaikutus kristillisiin kulttuureihin
  • kristillinen retoriikka julkisessa puheessa
  • sukupolvenvaihdosten tuomat muutokset kristillisissä yhteisöissä

LIBERALISMIN JÄLKEEN: KULTTUURIPOLITIIKASTA KULTTUURIN METAPOLITIIKKAAN
Työryhmän puheenjohtajat:
Miia Huttunen, Jyväskylän yliopisto (miia.j.huttunen@student.jyu.fi)
Aleksi Lohtaja, Jyväskylän yliopisto (aleksi.o.lohtaja@student.jyu.fi)

Viime vuosina politiikan tutkimusta on hallinnut keskustelu siirtymisestä liberalismin jälkeiseen aikakauteen. Liberalismin kriisi muuttaa myös kulttuuripolitiikan suuntaa ja roolia yhteiskunnassa. Liberalismin merkitys 1900-luvun kulttuuripolitiikan painotusten ymmärtämisessä on keskeinen. Erityisesti toisen maailmansodan jälkeinen kulttuuripolitiikka voidaan ajatella lännen ja idän, kapitalismin ja sosialismin välisenä jännitteenä, jonka katsotaan päättyneen läntisen liberaalin kapitalismin voittoon 1990-luvulla. Nyt nämä painotukset näyttävät hajoavan joka suunnasta. Populistisista liikkeistä kehittyneet uudet oikeistopuolueet eivät enää yksinomaan puhu tekotaiteellisesta postmodernista ja julistaudu kulttuurin vastustajiksi vaan pikemminkin määrittävät kulttuuripolitiikan sisältöä uudelleen tulkitsemalla eurooppalaista kulttuuriperintöä ja korkeakulttuuria omiin tarkoituksiinsa. Toisaalta liberalismi on haastettu myös klassisesta hegemoniateoriasta ammentavista vasemmistolaisista näkökulmista, joissa kyseenalaistetaan liberalismille leimallinen ajatus siitä, että taiteen ja kulttuurin keinoin voidaan laastaroida sosiaalipoliittisia ongelmia ja yhteiskunnan rakenteellista eriarvoisuutta ja palataan kulttuurin materialistisiin selitysmalleihin, käsitteisiin ja teoriaan.

Kyse on perustavanlaatuisesta muutoksesta siinä, mitä kulttuuripolitiikka on ja miten kulttuurin ja politiikan välinen alue on hahmottumassa uudelleen. Tässä mielessä kulttuuripolitiikka on kenties muutosvaiheessa, jota voi kuvata metapolitiikaksi. Kyse on politiikan reunaehtojen määrittämisestä ja poliittista keskustelua ohjaavien arvovalintojen välisestä kiistasta.

Työryhmä kutsuu tarkastelemaan teoreettisia, metodologisia ja historiallisia lähestymistapoja ymmärtää kulttuuripolitiikan ja liberalismin välinen suhde, liberalismin kriisiytymisestä seurannut metapoliittinen käänne, sekä muutos kulttuuripolitikasta kulttuurin metapolitiikkaan. Mikä on kulttuuripolitiikan rooli metapolitiikassa sekä yhteiskunnan arvojen, käytäntöjen ja normien tuottamisessa, uusintamisessa ja muutoksessa? Mistä näkökulmista ja millä motiiveilla liberalismia haastetaan tai voidaan haastaa? Kenen tehtäväksi asettuu liberalismin jälkeisen kulttuuripolitiikan määrittäminen ja kenen ehdoilla liberaali kulttuuripolitiikka muuttuu – vai muuttuuko?

Esitysten kieli voi olla suomi tai englanti.

1960-LUVUN YHTEISKUNNALLISET MUUTOKSET JA NIIDEN TUTKIMUS
Työryhmän puheenjohtaja:
Arja Turunen, Jyväskylän yliopisto (arja.h.turunen@jyu.fi)

1960-luku tunnetaan merkittävän yhteiskunnallisen muutoksen aikakautena. Viime vuonna on esimerkiksi muisteltu vuoden 1968 tapahtumia ja niiden merkitystä. Suomessa 1960-luku merkitsi kaupungistumisen ja teollistumisen kehittymistä, kulutuskulttuurin syntyä ja elintason nousua. 1960-luku edustaa myös hyvinvointivaltion rakentamisen aikaa, ja yhteiskunnan kehittämisessä sosiologisella tutkimuksella oli merkittävä rooli. 1960-luvulla tehtiinkin runsaasti aikalaisanalyysejä ja tutkimuksia sen hetkisen yhteiskunnan tilanteesta ja visioitiin tulevaisuutta. Aikakautta luonnehtii myös käsitys silloisten muutosten kansainvälisestä luonteesta ja kytköksistä, joista nykyään on luontevaa puhua transnationaaleina muutoksina.

Tähän työryhmään kutsutaan esityksiä, joissa käsitellään 1960-luvun yhteiskunnallisia muutoksia sekä niistä käytyä keskustelua, diskursseja ja retoriikkaa. Mitä muutospuhe sisälsi ja mitä se jätti varjoon? Kuka tai ketkä sitä tuottivat ja miksi? Mikä oli tutkijoiden ja tutkimuksen rooli aikakauden yhteiskunnallisen muutoksen analysoijina ja tuottajina? Puheenvuorot voivat käsitellä myös 1960-luvun ja tämän hetken suhdetta: mikä on muuttunut? Miltä nykykeskustelu näyttää 1960-luvun keskustelun valossa ja päinvastoin?

CONCEPTUAL CHANGE AND IDENTITY POLITICS (KÄSITEMUUTOKSET JA IDENTITEETTIPOLITIIKKA)
Työryhmän puheenjohtajat:
Johanna Turunen, Jyväskylän yliopisto (johanna.k.turunen@jyu.fi)
Aino-Kaisa Koistinen, Jyväskylän yliopisto
Susanne Ylönen, Jyväskylän yliopisto

Concepts have a central role in shaping our understanding of the society around us. Concepts define, construct and challenge the way in which we experience reality and our own place within societies. As societies change, concepts transform as well. By investigating the intertwined nature of concepts, it is possible to examine shifts of meaning and the manners in which they create divisions between, for example, belonging and otherness.

The workshop addresses concepts and conceptual change above all in the context of identity politics and cultural belonging. The presentations, however, may approach this subject both on international as well as national, communal and individual level. Besides including presentations by the organisers, the workshop is also open to external presentations. The presentations in this workshop approach conceptual shifts from a variety of angles, but they should share an interest in the reality building and reality mirroring potential of concepts. The language of the workshop is English.

Käsitteillä on keskeinen rooli siinä kuinka hahmotamme ympärillämme olevaa yhteiskuntaa, sekä omaa paikkaamme siinä. Käsitteet määrittelevät, rakentavat ja haastavat kokemaamme todellisuutta. Samalla kuin ympäröivä yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa, myös käsitteet muuttuvat ajan saatossa. Tutkimalla näiden muutosten yhteenkietoutumia, voimme kartoittaa käsitteiden merkitysten siirtymiä, sekä niiden luomia uusia kuulumisen ja toiseuden välisiä rajanvetoja.

Tässä työryhmässä käsitteitä ja niiden muutoksia tarkastellaan eritoten identiteettipolitiikan ja kulttuurisen kuulumisen yhteydessä. Esityksissä näitä käsitteellisiä rajanvetoja ja uudelleen määritelmiä voidaan lähestyä niin kansainvälisellä, kansallisella, yhteisöllisellä kuin yksilöiden väliselläkin tasolla. Järjestäjien projekteihin perustuvien esitysten lisäksi työryhmä on avoin myös ulkopuolisille esityksille. Esitelmät voivat keskittyä käsitteisiin hyvin erilaisista näkökulmista, mutta niitä tulee yhdistää kiinnostus käsitteiden todellisuutta heijastavaan ja rakentavaan potentiaaliin. Työryhmän ensisijaisena kielenä on englanti.

METSÄSUHTEET YHTEISKUNNALLISESSA MUUTOKSESSA
Työryhmän puheenjohtaja:
Jaana Laine, Helsingin yliopisto (jaana.laine@helsinki.fi)

Metsien merkitys ja asema suomalaisessa yhteiskunnassa on muutoksessa. Globaalit megatrendit vaikuttavat suomalaisiin arvoihin ja asenteisiin, ja muokkaavat ja uusintavat metsien käyttötapoja ja suhtautumista niihin.

Metsiin liitetään enenevässä määrin virkistyksellisiä ja luontokeskeisiä arvoja ja asenteita, mikä on lisännyt kriittistä suhtautumista metsien taloudellista käyttöä kohtaan. Asennemuutokset näkyvät yhteiskunnallisessa keskustelussa, televisio-ohjelmissa ja erilaisissa julkaisuissa, joissa esimerkiksi puita on tarkasteltu kommunikoivina ja tuntevina olentoina. Toisaalta metsien merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä on tunnistettu ja mm. Kansallisen metsästrategian lähtökohtana on, että metsien aktiivinen, monipuolinen hoito ja käyttö hillitsevät ilmastonmuutosta.

Metsien käyttöön vaikuttavat arvot, asenteet ja tavoitteet elävät metsäsuhteissa. Vuonna 2017 suomalainen metsäsuhde hyväksyttiin Unescon elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Elävä perintö on yhteisöille merkityksellistä ja läsnä ihmisten arjessa; viimeaikaisten selvitysten mukaan suomalaisista 83 prosenttia pitää metsiä henkilökohtaisesti melko tai erittäin tärkeinä itselleen.

Metsäsuhteet ilmentävät metsäkulttuuria eli sitä, miten yhteisömme jäseninä arvotamme metsiä ja suhtaudumme metsien käyttöön, suojeluun tai metsien rooliin esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kansallisessa metsästrategiassa metsäsuhde määritellään yksilön tai yhteisön suoraksi tai välillisesti eläväksi suhteeksi metsään. Se on osa yksilön laajempaa ympäristösuhdetta ja identiteettiä.

Metsäsuhteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Työryhmässä avaamme erilaisia näkymiä siihen, millaisia suomalaiset metsäsuhteet ovat, miten metsäsuhteita voi tutkia ja tallentaa ja mitä metsäsuhteet voivat viestiä tulevaisuudesta.

CULTURE, CONSUMPTION AND PARTICIPATION / KULTTUURI, KULUTUS JA OSALLISTUMINEN
Työryhmän puheenjohtajat:
Riie Heikkilä, Tampereen yliopisto (riie.heikkila@tuni.fi)
Carlos J. Fernández Rodríguez, Universidad Autónoma de Madrid (carlos.fernandez@uam.es)

Anthony Giddens has famously formulated that in post-traditional late modernity, “we have no choice but to choose”. According to this view, lifestyles and consumption have become essential for our everyday self-identity formations. Our session – that hosts papers in both English and Finnish – focuses on culture, consumption and participation from a wide multidisciplinary angle, welcoming scholars and students of both social sciences and humanities and even further presenting either empirical or theoretical papers. We are especially interested in contributions that discuss what has changed regarding culture, consumption and participation.
Possible topics include but are not limited to: Is popular culture slowly replacing traditional highbrow culture, and if so, at what pace and through which mediums? Has the content of cultural capital witnessed changes? Is (cultural) consumption in general altered by changing dynamics of work and employment? How have the rapidly transforming mediatic landscape and new forms of cultural production, mediation and gatekeeping affected cultural practices? Have new digital technologies and platforms changed or challenged traditional physical cultural participation? What will be the role of (cultural) consumption and the formation of self-identity, in an era of environmental risk? Are there signs of a new consumer culture once concepts such as de-growth or downshifting seem to be gaining space in public debates about consumption? Are existing cultural inequalities diminishing or widening, and why is that? Has cultural policy witnessed significant changes, either in Finland or abroad?
Presentations can be held in Finnish or English. Esitysten kieli voi olla suomi tai englanti.

MUUTTUVAT YLIOPISTOT
Työryhmän puheenjohtajat:
Hanna Kuusela, Tampereen yliopisto (hanna.kuusela@tuni.fi)
Mikko Poutanen

Suomalaiset yliopistot ja korkeakoulupolitiikka ovat olleet rajussa muutoksessa koko 2000-luvun. Näkyvimpiä merkkejä muutoksesta ovat olleet yliopistolain uudistus vuonna 2009, uudet säätiöyliopisto ja yliopistofuusiot, mutta muutoksilla on ollut myös arkisia ulottuvuuksia. Tutkimuksessa on puhuttu esimerkiksi akateemisesta kapitalismista, vallan keskittymisestä, managerialismin lisääntymisestä ja akateemisen työn muutoksista. Työryhmässä kysytään, mihin suuntaan ja minkä ohjaamana yliopistokentän ja yliopistolliset työn muutokset ovat viime vuosikymmeninä Suomessa tapahtuneet ja miten yliopistolaiset ovat muutokset kokeneet. Heijastelevatko yliopiston muutokset laajempia muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa? Millaiseen kansainväliseen kontekstiin suomalaisen korkeakoulutsektorin muutokset asettuvat?
Tervetulleita ovat kaikki yliopistopolitiikan – ja pedagogiikan parissa työskentelevät ja sitä tutkivat.

STUART HALL NYT
Työryhmän puheenjohtajat:
Mikko Lehtonen, Tampereen yliopisto (mikko.lehtonen@tuni.fi)
Olli Löytty, Turun yliopisto (olli.loytty@utu.fi)

Sessiossa pohditaan, mitä annettavaa Hallin ajattelulla voisi olla sen analysoimiseksi, mitä Suomessa on tekeillä vuonna 2019. Lähtökohtana keskustelulle on vastikään ilmestynyt Hallin uusi suomennosvalikoima.
Sessio rakentuu Olli Löytyn ja Mikko Lehtosen lyhyille alustuksille, joita kommentoi Taija Roiha. (Muut halukkaat kommentoijat voivat ilmoittautua työryhmän puheenjohtajille.) Tämän jälkeen keskustelu on kaikille osallistujille avoin.

MUUTTUVA ISÄNMAALLISUUS
Työryhmän puheenjohtajat:
FT Aila Mustamo, Oulun yliopisto (aila.mustamo@oulu.fi)
Dosentti Timo Ylimaunu, Oulun yliopisto (timo.ylimaunu@oulu.fi)

Kylmän sodan, suomettumisen aikana viime sodista puhuminen ja veteraanit olivat vertauskuvainnollisesti pannassa, kuten myös isänmaallisuus. Rautaesiripun ja Neuvostoliiton romahdettua veteraaneja ja lottia alettiin taas arvostaa, ja nykyään kaikki ovat tavalla tai toisella isänmaallisia, ainakin jääkiekon maailmanmestaruuskisojen ja linnanjuhlien aikaan.
Niin kutsuttu uusisänmaallinen käänne on osa suomalaisten lähihistoriallista itseymmärrystä. Tässä työryhmässä kysytään, onko asenteiden muutos mahdollista nähdä myös toisessa valossa. Miten isänmaallisuus on muuttunut viimeisen vuosisadan aikana vai onko se? Millä tavalla kansainvälinen oikeistopopulismin nousu haastaa perinteisen isänmaallisuuden? Miten digitalisoituminen ja uusmedia muuttavat keskustelua isänmaallisuudesta? Miten uusisänmaallisuus on vaikuttanut menneisyyden muistamiseen ja arvottamiseen?
Työryhmään toivotaan isänmaallisuutta käsitteleviä esityksiä eri tieteenaloilta.

TEKNOARJEN KOKEMUKSELLISET JA AFFEKTIIVISET MAISEMAT
Työryhmän puheenjohtajat:
Minna Saariketo, Aalto-yliopisto (minna.saariketo@aalto.fi)
Anna Rantasila, Tampereen yliopisto

2020-luvulle tultaessa verkottunut ja mobiili mediateknologia on kutoutunut tiiviiksi osaksi useimpien ihmisten elämää läntisissä maissa. Näistä muutoksista ja kehityskuluista on pyritty saamaan tutkimuksellista otetta esimerkiksi ohjelmistoitumisen (Manovich 2013), dataistumisen (esim. Mayer-Schönberger & Cukier 2013; van Dijck 2014), koodi/tila(-ajan) (Kitchin & Dodge 2011; Kitchin 2017) ja anturiyhteiskunnan (Andrejevic & Burdon 2015) käsitteiden avulla. Näissä tarkasteluissa ihmisten arkisten kokemusten ja affektien näkökulmat ovat kuitenkin olleet vain niukasti läsnä (ks. kuitenkin esim. Paasonen 2015; Pybus 2015; Gregg 2015; Saariketo 2018).
Lähtökohtana tässä työryhmässä on, että teknologisten rakenteiden ja ihmisten toiminnan sosioteknisen vastavuoroisuuden takia teknisten toimintamekanismien tunteminen on riittämätön lähestymistapa teknovallan prosessien ja niiden tuottaman sosiaalisen ja kulttuurillisen muutoksen ymmärtämiseen. Riittämättömyys liittyy siihen, että digitalisoitumisen myötä arkiset infrastruktuurit eivät ole ihmistoiminnan ulkoisia kehyksiä tai vain taustaa sille, vaan ihmiset osallistuvat – tai tulevat osallistuneeksi – omalla toiminnallaan näiden rakenteiden tuottamiseen, ylläpitämiseen ja legitimoimiseen.
Työryhmässä tarkastelun painopistettä siirretään yhtälailla tärkeään kysymykseen ihmisten arkisista kokemuksista ohjelmistoituneesta ympäristöstään. Affektien ja kokemuksen näkökulman kautta on mahdollista osaltaan tehdä näkyväksi niitä moninaisia vuorovaikutussuhteita, joihin ihmiset ja teknologia 2020-luvun arjessa asettuvat. Affekti käsitteenä viittaa kehojen (minkä tahansa kehojen) kykyyn vaikuttaa ja vaikuttua toinen toisiinsa tavoilla, jotka eivät aina täysin avaudu tietoisen järkeilyn kautta, vaan tarrautuvat kehoon enemmän ja vähemmän selkeinä tuntemuksina tai tulevat sanoitetuksi tunteina (Ahmed 2004; Massumi 2010; Paasonen 2015; Oikkonen 2017; Wetherell 2012).
Kutsumme työryhmään niin teoreettisia, empiirisiä kuin metodologisiakin esityksiä, jotka avaavat eri näkökulmista teknologisoituneen arkemme kokemuksellisia ja affektiivisia ulottuvuuksia. Esitysehdotukset voivat olla niin tutkimusideoita kuin valmiiden tutkimustulosten esityksiä.

MUSIIKKI, MUUTOS JA TOIMIJUUS
Työryhmän puheenjohtajat:
Heikki Uimonen, Itä-Suomen yliopisto (heikki.uimonen@uef.fi)
Meri Kytö, Itä-Suomen yliopisto (meri.kyto@uef.fi)

Soitto ja laulu ovat musiikkiin liittyvän toimijuuden tulosta eri paikoissa ja tilanteissa.
Paikkojen, musiikin ja kuuntelijan välistä suhdetta tarkasteltaessa tulee tutkimukseen sisällyttää tilalliset ja ajalliset osatekijät sekä musiikkiin liittyvät kulttuuriset merkitykset. Näitä arkirutiineja ja juhlaa muokkaavia, merkityksellisiä musiikkiympäristöjä voidaan tehdä ymmärrettäväksi lähestymällä niitä musiikkikulttuureina, jotka rakentuvat soivasta todellisuudesta, ideoista, toimista, instituutioista ja materiaalisista objekteista. Lähestymistapa koskee elävän musiikin ohella erityisesti äänitteeksi mekanisoitua musiikkia, sen synkronisointia muun mediasisällön kanssa, musiikin välityskanavia ja niiden muutoksia sekä musiikin soveltamista eri käyttötarkoituksia varten.
Vuoden 2019 alusta käynnistynyt ACMESOCS-hanke tutkii urbaaneja äänikulttuureita, musiikin ja tilan kokemista ja musiikin kuuntelemista. Hanke tuottaa tietoa paikan, musiikin ja kuuntelijan välisestä suhteesta, tämän suhteen historiallisesta muutoksesta ja julkisten tilojen viihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa tarkastellaan taloudellisten, sosiaalisten, lainsäädännöllisten ja teknologisten tekijöiden vaikutusta suomalaisen taustamusiikkiteollisuuden historialliseen muodostumiseen, nykyaikaisen kaupunkiääniympäristön rakentumiseen, meditoituneen musiikin käyttöön ja julkisen tilan käyttäjien kokemuksiin. Hanke perustuu musiikkia ja ympäristöääntä koskeville musiikintutkimuksen, sosiaalihistorian ja äänentutkimuksen (sound studies) teorioille ja tutkimusmenetelmille. Työryhmässä tarkastellaan yksityiskohtaisesti kahta osatutkimusta, joiden kohteena ovat monimediaalisten musiikin hallintajärjestelmien ja suoratoistopalvelujen hyödyntäminen tilojen äänisuunnittelussa sekä sitä, kuinka julkisen ja puolijulkisen tilan käyttäjät kokevat musiikkimedioituneet ympäristönsä.

Kutsumme työryhmään esityksiä, joissa tarkastellaan edellä mainittujen teemojen lisäksi kulttuurisen äänen ja musiikintutkimuksen kysymyksiä laajasti ajateltuna. Tervetulleita ovat muiden muassa ääniantropologiset ja etnomusikologiset kysymyksenasettelut tallennetun ja elävän musiikin, kaupunkitilan, politiikan sekä arjen ja juhlan välisistä kytköksistä sekä valta-asetelmista ja erityisesti musiikkiin liittyvään toimijuuteen, toimijuuden luovuttamiseen tai sen takaisin ottamiseen liittyvät pohdinnat.

TYÖN MUUTOS JA MUUTOSPUHE
Työryhmän puheenjohtajat:
Juhana Venäläinen, Itä-Suomen yliopisto (juhana.venalainen@uef.fi)
Jaana Vuori, Itä-Suomen yliopisto (jaana.vuori@uef.fi)

Työn muutos – sen suunta, mittakaava ja yhteiskunnallinen merkitys – on ollut tieteellisten kiistojen kohteena jo kauan sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vaikka ajatushautomoiden raporteissa ja politiikkasuosituksissa povataan työelämän rajua ja yhtäkkistä mullistusta, tutkijat vaikuttavat edelleen olevan erimielisiä jopa peruskysymyksistä: mikä muuttuu ja mihin suuntaan, vai pysyykö kaikki pikemminkin ennallaan? Myös kokemukset työn muutoksista ovat ambivalentteja: työtä on toisilla liikaa ja toisilla liian vähän, toisia työ sitoo tiukasti paikalleen ja toisia se vapauttaa liikkumaan, toiset tekevät työtä kellon ja viikon ympäri, toisilla työ on sidottu tiukkarajaisiin pätkiin. Debatin kohteena on ollut, kuinka mittavasti muutokset koskevat koko työelämää, ja kuinka suurisuuntaisia väitteitä työn, kulttuurin, sosiaalisten suhteiden ja toimijoiden subjektiuden välisistä suhteista voidaan ylipäänsä esittää.
Kutsumme työryhmään esityksiä, jotka tarkastelevat työn muutosta ja työn muutospuhetta toisiinsa monimutkaisesti sekoittuneina ilmiöinä. Mitä ja miten me voimme tietää työn muutoksista? Vaatiiko työn kulttuurien tutkiminen uusia käsitteellisiä ja metodologisia välineitä? Miten ja mihin tarkoituksiin muutospuhetta (tai muuttumattomuuspuhetta) tuotetaan? Millaisia seurauksia tiettyjen käsitteiden käytöllä on työn muutoksen ymmärtämiseen? Miten muutoksen kuvailu ja sen ohjaaminen sekoittuvat? Millaisiin käsitepoliittisiin asetelmiin ja toimijaverkostoihin työn muutoksen tutkijat ja muutoksen parissa työskentelevät ammattilaiset tahtomattaankin joutuvat? Mitä uudenlaiset työtehtävät ja ammatit kertovat kulttuurista? Miten työn ja työkulttuurien muutoksen puolesta ja sitä vastaan puhutaan?
Työryhmään tervetulleita ovat kaikki työn ja työkulttuurien tutkimukseen liittyvät tutkimusten esittelyt, tutkimusideat sekä käsitteelliset ja menetelmälliset puheenvuorot. Mahdollisia teemoja ovat esimerkiksi:
• Uudet tai uusiksi käsitetyt työn muodot
• Työn muutoksen aineistot ja niiden rajat
• Jatkuvuudet ja katkokset työn muutoksen narratiiveissa
• Muuttuvan työelämän populaarit kuvaukset
• Työn muutoksen jäsentyminen konsultti- ja viranomaispuheessa
• Muutospuheen performatiivisuus ja poliittisuus
• Uudenlaisen työsubjektin tuottaminen
• Muutospuheen ja muutoksen kokemusten ristiriidat