Call for papers

Information about the acceptance of the abstracts will be given by 20 March 2023.

Working groups:

1.Populism and emotions (full)

Contact person: Eemeli Hakoköngäs (Eemeli.hakokongas@helsinki.fi), University Lecturer, University of Helsinki

Coordinator: Inari Sakki (inari.sakki@helsinki.fi), Professor, University of Helsinki

There is no end to the victory of populist parties, in Finland, in Europe and globally. Despite the enormous interest in social scientific research in the 21st century, little is known about how populist rhetoric persuades and mobilises voters. This working group “Populism and emotions” aims to increase understanding of how populist rhetoric attracts and mobilises its voters.

The topic of the working group is closely related to the theme of the conference “Critical Interactions”. Previous social scientific study of populism reveals that the populism is based on affective confrontations between “us” and “them”. Basically, populism is about representations, emotions and identities. The presentations of the working group aim to increase understanding about the attraction of the populism, i.e. how it appeals and mobilises supporters in the light of social psychological theory.

The individual presentations examine populism from different perspectives. First, through written and in-depth interview material the aim is to discover how those who voted or opposed populist parties explain the attraction or the repulsion of the party. Among other things, we are interested in the images of past, present and future in which people rely on while discussing about their decision about voting. Furthermore, we are interested in the emotions these images evoke and how people negotiate their identities. In addition, we will utilize a variety of materials produced by populist parties and movements to examine how the populist communication is constructed in a dialogue of images, emotions and identities, and how the audience receives the populist message.

 

2. Who is fit? Analysing the gatekeeping function of institutional interactions and the negotiation of the ideal fit (full)

Coordinator: Federica Previtali, Faculty of Social Sciences, Tampere University, Tampere, Finland

Social interactions where individuals are negotiating access to organisations or services are inherently critical as the stakes for the participants involved are particularly high. In these encounters, the function of gatekeeping is accomplished in and through the interactions between a person with an institutional role, the gatekeeper, and a person that wants to access the institution or services provided, the applicant. Individual possibilities to gain access to, for example, job positions depend on whether a person is matching a range of pre-defined criteria listed by the organisations. These admission criteria are often considered objective and able to ensure equal participation and access. However, inside organisations, the negotiation of the ideal“fit” between the applicant and thepre-defined selection criteria is performed through social interaction, where the “objectivity” of instruments and assessments is negotiated by participants. This session will focus on a variety of institutional interactions from diverse countries and organisations with a gatekeeping function. The social interactions analysed are job interviews from Italy, Belgium and Finland, and selection interviews for vocational rehabilitation in Finland. We aim to show how gatekeeping is discursively and interactionally accomplished through the collaboration of the co-present participants. The presentations will show that gatekeeping processes involve an active negotiation of social identities, including age, gender, culture, and features, such as personality and functional capacity. Moreover, the session will discuss how inclusivity is achievedin encounters where access to certain position is granted and will highlight how expectations of the ideal fit are shaping the encounters.

 

3.Tarinat vuorovaikutuksessa ja vuorovaikutuksesta (open for spontaneous submissions)

Coordinators: Melisa Stevanovic (melisa.stevanovic@tuni.fi), Tampereen yliopisto

Tarinat ja tarinankerronta ovat yksi keskeinen sosiaalipsykologian tutkimuskohde. Tarinaa kerrottaessa, kertojat joutuvat usein tukeutumaan erilaisiin keinoihin – kuten esimerkiksi valitsemaan tarinan sisällön ja tavan sen kerronnalle –, jotta tarina nähtäisiin kiinnostavana ja kertomisen arvoisena. Tämän työryhmän tavoitteena on ymmärtää, mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu tarinankerronnan keskittyessä aiempiin keskusteluihin ja vuorovaikutustilanteisiin. Yhtäältä tavoitteena on ymmärtää, millaiset aiemmat kokemukset voidaan mieltää siinä määrin merkittävinä, että niiden tuominen keskusteluun ja pukeminen tarinan muotoon voidaan nähdä perusteltuna. Toisaalta tavoitteena on myös ymmärtää metavuorovaikutusta (vuorovaikutusta käsittelevää vuorovaikutusta) ilmiönä. Mitä tapahtuu, kun aikaisempia vuorovaikutustilanteita koskevat puetaan jälkikäteen sanoiksi? Millaiset aiempiin vuorovaikutuskokemuksiin liittyvät ilmiöt, tilanteet tai kokemukset on ylipäätään mahdollista nostaa keskustelussa julkilausutusti esiin? Entä jäävätkö jotkin vuorovaikutuksen – mahdollisesti kriittisetkin – osatekijät vuorovaikutuksen ulkopuolelle? Työryhmässä voidaan käsitellä monenlaisia aineistoja ja metodologisia lähestymistapoja vuorovaikutusilmiöiden, metavuorovaikutuksen ja tarinankerronnan analyysiin.

 

4.Technologically-mediated interaction (open for spontaneous submissions)

Coordinators: Sakari Ilomäki (sakari.ilomaki@tuni.fi), Tampereen yliopisto

Since at least the 1976 book The Social Psychology of Telecommunication, interaction through various technological channels has been the subject of social psychological scrutiny. During the last couple of decades, the spectrum of channels has expanded and interaction through technology channels has increasingly been accompanied by interaction with various technology actors, robots and bots. These changing relationships between people and technology have been examined from the perspectives of, for example, the acceptance of technologies, the efficiency of technology-mediated operations, and the dynamics of interaction. In this working group, the subject is approached from different theoretical and methodological angles, in an effort to form an overall picture of the dimensions of the human-technology-relationship and the future directions of research.

 

5.Technology and society: A social psychological approach to technology studies (open for spontaneous submissions)

Coordinators: Reetta Oksa, Tampere University & Iina Savolainen, Tampere University

Language: FI / ENG

The modern society is characterized by efficiency, ease, and fast-paced lifestyle that involves an influx of information, activities, and communication. All this is largely enabled by digital technology that, over the past decades, has significantly changed the way humans interact and carry out their daily tasks. Many of the changes brought by digital technology into social interaction have been beneficial, such as allowing people to reach others across distances, create friendships and communities among similar-minded others, share ideas, and receive support. At the same time, technology has reduced the need for human-to-human and face-to-face interaction, increasing isolation and loneliness, and potentially contributing to mental health issues like depression. As concerns related to its influence are already emerging, the ever-evolving modern technology and its multitude of applications, including artificial intelligence and robots, are likely to further impact social interactions and relationships. This working group is focused on social psychological approaches to technology studies and highlights social psychology’s pivotal role in understanding technology-mediated interaction and its effects on people and society at large. The working group provides participants the opportunity to discuss and develop the prospects and implications of social psychology in technology studies. A call for contributions and abstracts is preferred to seek attendees. This working group proceeds in sessions in which participants can present their research and findings on these themes and topics. The working group gives students and researchers new insights into timely topics and helps them assess their interests and research needs.

 

6. Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien ryhmärajojen tekeminen ja purkaminen/Doing and undoing group divisions based on gender and sexuality (open for spontaneous submissions)

Coordinators: Päivi Berg, THL; Marko Salonen, Tampereen yliopisto & Satu Venäläinen, Itä-Suomen yliopisto

Language: FI / ENG

Työryhmässä tarkastellaan, miten sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä ryhmärajoja vahvistetaan tai haastetaan nykypäivän polarisoituneessa kontekstissa, johon liittyy yhtäältä vahvoja pyrkimyksiä yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon sekä toisaalta voimakasta vastustusta näitä pyrkimyksiä kohtaan. Tämä dynamiikka tulee esiin internetin ja sosiaalisen median konteksteissa, mutta liittyy moniin muihinkin arjen kohtaamisiin. Työryhmään ovat tervetulleita esitykset, jotka hyödyntävät sosiaalipsykologisia näkökulmia ja metodologioita sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien ryhmärajojen dynamiikan tarkastelussa. Kuinka erilaisia sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä positioita omaksutaan ja eletään? Kuinka näihin positioihin tapaistutaan tai kuinka niitä muokataan? Millaiset kielelliset tai muut arkiset käytännöt ylläpitävät tai haastavat sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja muihin toisiaan läpileikkaaviin sosiaalisiin erontekoihin liittyviä jakolinjoja? Kuinka identiteettejä neuvotellaan ja rakennetaan suhteessa näihin ”rajoihin”? Miten sukupuolittuneita ja seksualisoituneita elämän osa-alueita tehdään ymmärrettäviksi? Millaisia edellytyksiä esimerkiksi sosiaalinen media tai eri maiden kontekstit tarjoavat sukupuolen ja seksuaalisuuden haastamiselle tai ylläpitämiselle sosiaalisina erontekoina ja millaisia eriarvoisuuksia niihin liittyy?

The working group focuses on how group divisions based on gender and sexuality are enforced and challenged at the current contradictory moment, characterized by significant developments toward increased equality and undermining the legitimacy of such divisions on the one hand, and polarized or aggressive resistance toward such changes on the other. These dynamics are at play in the contexts of the internet and social media but are perceptible also in other areas of everyday life and social encounters. The working group welcomes presentations that explore and illustrate various ways in which social-psychological perspectives or methodologies can be employed in examining these dynamics. The presentations may address quesstions such as: How are different social positions in relation to sexuality and/or gender adopted, lived, habitualized or customized in different contexts of everyday life? What kinds of discursive or other routinised practices work to sustain or challenge divisions based on gender, sexuality or other intersecting social distinctions? How are identities negotiated and constructed in relation to these divisions? What forms of intelligibility are available in for making sense of gendered and sexualized aspects of people’s lives? What kinds of affordances do different contexts, such as the social media or different country contexts, provide for challenging or maintaining these social divisions and the various inequalities they are bound up with?

 

7. Käyttäytymistiedon hyödyntäminen julkishallinnossa (full)

Coordinators: Nelli Hankonen, Tampereen Yliopisto

Language: FI

Tässä työryhmässä pohditaan mahdollisuuksia niin sosiaalipsykologisen, kuin myös muun yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisen tiedon hyödyntämiseen politiikkatoimien suunnittelussa. Viime aikoina on esitetty, että sosiaalipsykologista tutkimusta leimaa “käytännöllisyyskriisi”: vaikka aiemmin juuri sosiaalipsykologiaa pidettiin työkaluna löytää ratkaisuja yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin, viimeaikainen sosiaalipsykologinen tutkimus on usein lähinnä akateemisesti relevanttia, kommunikoidaan suurelle yleisölle huonosti ja ei juurikaan sisällä ehdotuksia toteutuskelpoisista käytännön toimista (Berkman & Wilson, 2021). Kuitenkin esimerkiksi ilmastonmuutokseen, kroonisiin sairauksiin, etniseen syrjintään sekä työ- ja kouluhyvinvointiin tarvitaan konkreettisia, tutkimusperustaisia, vaikuttavia ratkaisuja, jotka tavoittavat yhteiskunnalliset päättäjät.

Viime vuosina eri maiden julkishallinnossa on perustettu yksiköitä tai verkostoja tukemaan käyttäytymistieteellisen (mukaan lukien sosiaalipsykologisen) ymmärryksen parempaan kytkemiseen osaksi julkishallinnon toimenpiteitä. Vaikka alkuaikoina yksiköt fokusoivat tuuppauslähestymistapaan, nykyään katsotaan, että käyttäytymisnäkökulman pitäisi läpäistä koko politiikkaprosessi ja tarkastella ongelmia systeemisesti.

Tässä työryhmässä keskustellaan siitä, miten sosiaalipsykologisen tiedon ja menetelmien avulla voimme auttaa politiikkatoimien suunnittelijoita hahmottamaan paitsi yhteiskuntamme ongelmia, myös ratkaisuvaihtoehtoja – unohtamatta epävarmuustekijöitä tai kompleksisuusnäkökulmaa.

Esityksissä kuvataan “Käyttäytymistieto käyttöön julkishallinnossa: Ihmislähtöisyys kompleksisessa yhteiskunnassa”-koulutusta, joka näki päivänvalon pilottitutkimuksessa vuonna 2022 Akatemia-rahoitteisessa hankkeessa. Esityksissä kuvataan koulutuksen sisältöjä, sekä sen arviointitutkimuksen tuloksia, niin määrällisessä kyselytutkimuksesta (n=106) kuin laadullisessa haastattelututkimuksessa (n=32).

Kuvailemme, millaista käyttäytymistiedon hyödyntäminen julkishallinnossa tähän asti on ollut, ja hahmottelemme, millaista se voisi jatkossa olla.

Työryhmässä pohditaan mm.:

• Miten voimme tehostaa sosiaalipsykologisen tutkimuksen hyödyntämistä politiikkatoimien suunnittelussa sekä parantaa julkishallinnon edellytyksiä kohentaa toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta?
• Millaisia asioita on huomioitava, kun tieteellistä tietoa hyödynnetään vaativissa käytännön sovellustilanteissa – haittavaikutusten minimoimiseksi ja vaikuttavuuden maksimomiseksi?
• Miten sosiaalipsykologian teorialähtöisyydestä voitaisiin siirtyä ratkaisuhakuisuuteen – entä miten teoria- ja ratkaisuhakuisuus voitaisiin jalostaa parhaimpaan yhteistyöhön?

 

8. Kohtaamisia ja kohtaamattomuuksia arjessa/Encounters and avoidances in everyday life (open for spontaneous submissions).

Coordinators: Eerika Finell, Itä-Suomen yliopisto; Jari Martikainen, Itä-Suomen yliopisto; Paula Paajanen, Itä-Suomen yliopisto

Language: FI / ENG

Työpaja käsittelee arjen kohtaamisia ja kohtaamattomuuksia ymmärtäen arjen laajassa mielessä. Arjen kohtaamisia voi tapahtua päivittäisissä ympäristöissä kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa, työpaikoilla, kouluissa, asuinalueilla ja sosiaalisessa mediassa, mutta myös poikkeavan kuormittavissa ympäristöissä kuten pakolaisleireillä ja ympäristöongelmista kärsivissä yhteisöissä. Työpajassa tarkastellaan kasvokkaisten kohtaamisten merkitystä voimavarana ja toisaalta riskinä, pohditaan, mitkä tekijät tekevät kohtaamisista merkityksellisiä sekä reflektoidaan, miksi kohtaamisen sijaan usein mieluummin valitaan kohtaamattomuus. Näiden aiheiden lisäksi toivotamme työpajaan lämpimästi tervetulleiksi esityksiä, joissa pohditaan millaisia kokemuseroja kasvokkain ja etänä tapahtuvat kohtaamiset tuottavat sekä sitä, millaisia kohtaamisia ja kohtaamattomuuksia sosiaalinen media mahdollistaa. Esitykset voivat olla sekä suomeksi että englanniksi.

This working group focuses on everyday encounters and avoidance of them, understanding everyday encounters in a broad sense. They can take place in daily environments such as social and health care services, workplaces, schools, residential areas and social media, but also in unusually stressful environments such as refugee camps and communities with environmental problems. The workshop examines face-to-face encounters as a resource and as a risk, considers which factors make encounters meaningful and why people sometimes choose avoidance instead of socializing with one another. In addition to these topics, we warmly welcome presentations reflecting on the experiences of face-to-face and online encounters, as well as considering how the social media elicits encounters or lack of them.

 

9. Kosketus ja affektit (open for spontaneous submissions)

Coordinators: Aija Logren, Tampereen yliopisto

Language: FI / ENG

Työryhmässä käsitellään kosketusta ja affekteja sosiaalisina ilmiöinä ja tutkitaan muun muassa niiden muotoutumista vuorovaikutuksessa, niiden sosiaalista merkitystä ja niiden tarkastelukulmia sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa. Kutsumme työryhmään laajasti eri näkökulmista kosketusta ja affekteja käsitteleviä esityksiä, joiden näkökulma voi olla empiirinen tai teoreettinen.

 

10. Institutionaalinen vuorovaikutus ja työelämän ideaalitoimijat (open for spontaneous submissions)

Coordinators: Miira Niska, Helsingin yliopisto & Minna Paanasalo, Helsingin yliopisto

Language: FI / ENG

Työelämässä toimii kasvava ryhmä ammattilaisia ja asiantuntijoita, kuten uraohjaajia, ura- ja työvalmentajia ja lähijohtajia, jotka pyrkivät edistämään asiakkaidensa työllistymistä, työhön palaamista, uralla etenemistä tai uuden työuran etsimistä. Eräänä keskeisenä keinona nämä ammattilaiset ja asiantuntijat tukevat asiakkaitaan minuuden ja toimijuuden muokkauksessa kuten itsetuntemuksen ja taitojen kehittämisessä sekä itsen brändäyksessä. Minuuden ja toimijuuden muokkauksen edistäminen on kuitenkin haastava tehtävä, jota on lisäksi mahdollista kritisoida muun muassa yksilökeskeisyydestä ja yksilön vastuuttamisesta sellaisten ongelmien edessä, jotka ovat luonteeltaan rakenteellisia eivätkä näin yksilön ratkaistavissa. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi monenlaiset syrjinnän muodot sekä alueellinen työmarkkinatilanne. Kritiikistä huolimatta minuuden ja toimijuuden muokkausta tukevien ammattilaisten palveluihin kohdistuu yhä enemmän odotuksia.

Työryhmä on tarkoitettu kaikille työllistymisen, työhön palaamisen, uralla etenemisen tai uuden työuran etsimisen tukemiseen keskittyvästä vuorovaikutuksesta kiinnostuneille. Työryhmässä voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, millaista ideaalia työelämän toimijaa erilaisissa organisaatioissa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa pyritään rakentamaan. Miten minuuden ja toimijuuden muokkausta käytännössä tuetaan ja edistetään? Minkälainen rooli erilaisilla arvioinneilla ja testeillä kuten persoonallisuustesteillä on tässä vuorovaikutuksessa? Miten yksilöön keskittyvää työllistyvyyden ideaa haastetaan tai miten siitä neuvotellaan? Miten instituutioiden intressit huomioidaan vuorovaikutuksessa? Työryhmään ovat tervetulleita sekä empiiriset esitykset että aihepiiriä teoreettisesti, metodologisesti tai kirjallisuuden kautta lähestyvät esitykset.

 

11. Arvot yhteiskunnallisessa kontekstissa

Coordinator: Martti Puohiniemi (martti@puohiniemi.fi), itsenäinen tutkija

Language: FI

Ajallisuus ja arkielämä muodostavat molemmat oleellisen osan yhteiskunnallista kontekstia, jossa inhimilliset perusarvot ohjaavat ihmisten valintoja eri tavoin. Työryhmässä esiteltävissä tutkimuksissa tehdyt arvomittaukset toteutettiin Schwartzin, alun perin kulttuurien välisiin vertailuihin kehitetyn arvoteorian viitekehyksessä suunnitelluilla arvomittareilla. Mittarit ovat osoittautuneet päteviksi myös tutkittaessa arvomuutosta yhdessä kulttuurissa. Kaikki aineistot on koottu Suomessa vuosina 1975-2022. Tutkimuksia yhdistää sekä analyysien ajallisuus että arkielämä, jotka molemmat ovat psykologisessa ja sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa jääneet vähemmälle huomiolle.

Arvoihin ja arvomuutokseen työryhmämme keskittyy yhteiskunnallisen kontekstin näkökulmasta. Ensimmäinen tutkimus analysoi poikkileikkaustutkimuksena yhteiskunnallisen kontekstin viime vuosina esiin nostamaa ilmiötä, täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja. Muut kolme tutkimusta analysoivat arvomuutosta tai prososiaalisuutta suhteessa yhteiskunnallisessa kontekstissa tapahtuneisiin muutoksiin. Arvoja tutkittaessa ne mitattiin yhteensä viidellä erilaisella Schwartzin teoriaan perustuvalla arvomittarilla tai mittaustavalla.