Ihmistieteiden infrastruktuurit: Vertailevan tutkimuksen metodeja ja aineistoja

Keskiviikko 28.8.2019

klo 10.00 – 11.30 ja klo 12.30 – 14.00 (2×90 minuuttia)

Sali: D10B (Päätalo)

 

Koordinaattori Helena Laaksonen, CESSDA ERICin Suomen yleiskokousedustaja, Tietoarkiston johtaja, Tampereen yliopisto (helena.laaksonen@tuni.fi)

Session abstrakti:

Suomalaiset kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien edustajat esittelevät vertailevan tutkimuksen keruu- ja analyysimetodeja kahdessa peräkkäisessä kokonaisuudessa. Yhteisenä teemana esityksissä on työttömyyden tutkimus ja miten ilmiötä voi näillä aineistoilla tutkia. Koska kyse on sisällöltään monipuolisista laajoista poikittais- ja pitkittäisvertailun mahdollistavista aineistoista, esitykset tarjoavat tietoa myös muista tutkimusaiheista kiinnostuneille. Esillä ovat pääasiassa kvantitatiivista aineistoa tuottavat International Social Survey Programme (ISSP) ja European Value Study (EVS), joissa molemmissa Tietoarkisto on keskeisesti mukana, sekä Väestöntutkimuslaitoksen vetämä Survey of Health and Retirement (SHARE) ja Turun yliopiston koordinoima European Social Survey (ESS). Kvantitatiivisten aineistojen lisäksi mukana on kaksi tekstiaineistojen analyysimahdollisuuksia käsittelevää esitystä: Helsingin yliopiston Kielipankin (FIN-CLARINin) edustajat ”mylläävät” Kansalliskirjaston lehtiaineistoja ja Tietoarkiston edustaja kertoo Poliittisten ohjelmien tietovarannon POHTIVAn analyysimahdollisuuksista.

 

Keskiviikko 28.8.2019
klo 10.00 – 11.30

 

Esitykset

Työttömien hyvinvointi ESS (European Social Survey) -aineiston valossa

Professori Heikki Ervasti, ESS Finland National Coordinator, Turun yliopisto

ESS-aineisto sisältää kattavasti elinoloja sekä koetun hyvinvoinnin mittareita. Aineisto kattaa yli 30 Euroopan ja lähialueiden maata, ja sitä on kerätty kahden vuoden välein vuodesta 2002 lähtien. Aineisto on kerätty kaikissa maissa käyntihaastatteluin koko väestöä edustavalta satunnaisotokselta. Esityksessäni tarkastelen, kuinka aineistoa voidaan hyödyntää erityisryhmien, kuten työttömien, hyvinvoinnin tarkasteluun. Aineiston pohjalta on mahdollista analysoida niin maiden välisiä eroja kuin työttömien hyvinvoinnin ajallista kehitystä. Itse analyysissä testataan kolmea teoreettista lähestymistapaa, insentiiviteoriaa, deprivaatioteoriaa sekä elämänhallintateoriaa. Tulokset osoittavat, että työttömien keskuudessa havaittuja selviä hyvinvointivajeita selittää vahvimmin toimeentulon heikentyminen, joten elämänhallintateoria saa vahvimmin empiiristä tukea.

Vertailevan tutkimuksen mahdollisuus – Esimerkkinä ISSP

Professori Harri Melin, ISSP-tutkimus PI, Suomen edustajaTampereen ylipisto & yliopistonlehtori Sami Borg, ISSP-tutkimus PI, Suomen edustaja Tampereen ylipisto

International Social Survey Programme (ISSP) on kansainvälisesti kaikkein laajin ja kattavin vertailevan yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen verkosto. Siinä on mukana 45 maata eri puolilta maailmaa (www.issp.org). Euroopan maita on joukossa eniten, mutta ohjelmaan osallistuvat myös sellaiset maat kuten Kiina, Intia, Thaimaa, Tunisia, Surinam, Chile ja Meksiko.

ISSP on toiminut vuodesta 1984 alkaen. Sen tavoitteena on tuottaa kansainvälistä vertailutietoa ihmisten asenteista, mielipiteistä ja toiminnasta. Tutkimuksen teemat vaihtelevat vuosittain. Tämän vuoden tutkimus käsittelee sosiaalista eriarvoisuutta. Viime vuonna aiheena oli uskonto ja ensi vuonna ympäristö. Suomessa ISSP toteutetaan Tampereen yliopiston (Tietoarkisto) ja Tilastokeskuksen yhteistyönä. Monissa maissa aineistot kootaan henkilökohtaisilla haastatteluilla. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tutkimukset toteutetaan postikyselyinä. Tutkimuksiin osallistuu vuosittain noin 1 500 vastaajaa.

Vuoden 2015 tutkimus käsitteli työorientaatioita. Aineisto koottiin edellisen kerran vuonna 2005. Työtä käsittelevä aineisto mahdollistaa monipuoliset työtä, työttömyyttä ja työtä koskevia asenteita käsittelevät vertailevat analyysit ja tutkimusasetelmat.

 

Yksilöiden ja puolisoiden työhistoriat SHARE (Survey of Health and Retirement) -aineiston valossa

Tutkija Miika Mäki, SHARE Finland Country Operator, Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto

Tutkimusprofessori Anna Rotkirch, SHARE Finland Country Team Leader, Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto

SHARE -aineisto kerätään EU-maissa joka toinen vuosi yli 50-v. ja heidän puolisoiden haastatteluista.

Työhistoriaa kysytään tarkasti erityisesti SHARE LIFE-aalloissa, johon Suomi osallistui 2017.

Aineisto antaa tarkan kuvan niin yksilöiden kuin heidän puolisoiden elämänkulusta, mukaan lukien työttömyysjaksoista.

Esitämme ensin lyhyesti työhistoriaa, työasemaa ja hyvinvointia kuvaavia muuttujia SHAREsta ja esimerkkejä niistä tehdyistä lukuisista eurooppalaisista tutkimuksista.

Sen jälkeen esitämme vertailevia tuloksia aviopuolisoiden työhistoriasta Suomessa ja Saksassa. Sekvenssianalyysin avulla löydämme eri sukupuolille, sukupolville ja maille tyypillisiä klustereita. Muutamissa ryhmissä jommallakummalla tai molemmilla puolisoilla on heikko työmarkkinakiinnittyminen. Analysoimme tarkemmin miten tämä liittyy koulutukseen, työttömyyteen, lapsilukuun ja hoivatyön jaksoihin elämänkulussa.

 

Keskiviikko 28.8.2019
klo 12.30 – 14.00

 

Työttömyys, arvot ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin European Values Study -aineistojen perusteella

FT Kimmo Ketola, tutkija, Kirkon tutkimuskeskus, Suomen ohjelmajohtaja (EVS Council of directors)

Esitelmässä analysoidaan kuinka oma, puolison tai vanhempien kokemus työttömyydestä vaikuttaa suomalaisten arvoihin ja suhtautumiseen yhteiskunnan instituutioihin eri elämänalueilla. Analyysi perustuu European Values Studyn (EVS) viidennen keruuaallon (2017-2018) Suomen aineistoon. Esitelmässä tarkastellaan lisäksi aineistonkeruun metodologiaa ja muita EVS-aineistojen erityispiirteitä. EVS on laaja arvoihin keskittyvä kysely, joka on kerätty useissa Euroopan maissa yhdeksän vuoden välein vuodesta 1981. Siinä kartoitetaan laajasti ihmisten arkielämään vaikuttavia arvoja ja uskomuksia useiden elämänalueiden piiristä, kuten perheen ja työn merkitystä, moraalikäsityksiä, uskonnollisuutta, kansallisylpeyttä, ympäristöasenteita, kiinnostusta politiikkaan, talouspoliittisia asenteita sekä luottamusta erilaisiin ihmisryhmiin ja instituutioihin. Aineisto mahdollistaa siten hyvin kokonaisvaltaisesti eri elämänpiirejä huomioivan tarkastelun tutkittavana olevasta aihepiiristä.

Kielipankin analyysityökalut ja aineistot: Työmarkkinatilanteen tutkiminen lehtiaineiston avulla

Krister Lindén tutkimusjohtaja, digitaalisten ihmistieteiden osasto, FIN-CLARIN-kosortion johtoryhmän puheenjohtaja Helsingin yliopisto, Mietta Lennes projektisuunnittelija, digitaalisten ihmistieteiden osasto, FIN-CLARIN, Helsingin yliopisto

Esityksessä tutkitaan muun muassa työttömyyden sanaston esiintyvyyttä Kansalliskirjaston lehtiaineistossa Kielipankin analyysityökaluilla. Pohditaan miten luotettavia yhteiskunnallisen tilanteen kuvaajia ovat tällaiset aineistosta lasketut luvut, etenkin kun kokoelmassa ei ole kattavasti kaikkia lehtiä. Esimerkiksi sana “työvoimapula” esiintyy lehtiaineistossa enemmän kuin “työttömyys” ainoastaan vuonna 1974. Sitä ennen työttömyydestä puhuttiin lehdissä erityisen paljon vuosina 1967–1968. Oletuksena on, että sanomalehdistä lasketut luvut kuvaavat vähintäänkin silloista yhteiskunnan ilmapiiriä. Muista session aineistoinfrastruktuureista vain POHTIVAssa on aineistoa yhtä kaukaa historiasta. Esityksessä pohditaan myös, kuinka luotettavia ovat lehdistä tai blogeista lasketut luvut yhteiskunnallisen ilmiön tutkimuksessa ja kulkevatko ne virallisten lukujen edellä vai jäljessä. FIN-CLARINin aineistoista eri aikakausilta voi muodostaa indikaattoreita ja löytää trendejä, joiden avulla voi yrittää ulottaa yhteiskuntatieteiden tutkimusta ajanjaksoille, joilta ei vielä ole järjestelmällisesti kerättyä dataa kyselytutkimusten puolella.

Pohtiva – Poliittisten ohjelmien tietovaranto – Tietoarkiston erillispalvelu

Tuomas J. Alaterä IT-palveluasiantuntija, Tietoarkisto, Tampereen yliopisto

Pohtivaan on koottu yli kahdeksankymmenen eri suomalaisen puolueen ohjelmia sekä muita keskeisiä poliittisia tekstejä vuosilta 1880–2019. Varannossa on vapaasti saatavilla lähes 1400 yksittäistä poliittista tekstiä. Ohjelmien tekstisisällöt on yksinkertaisesti rakenteistettu, siten että niistä on saatavilla tekstisisällöt ja keskeiset korostus- ja otsikkorakenteet.

Ohjelmatekstit lähdeaineistona mahdollistavat erilaiset tyypittelyt, luokittelut ja teemoittelut sekä laadullisten analyysimenetelmien käytön.

Tekstit tarjoavat mahdollisuuden vertailla puolueiden välisiä eroja ja yhdenmukaisuuksia eri ajanjaksoilla, sekä ajallisen vertailun erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden suhteen. Esimerkiksi työttömyyden tutkimiseen ne tarjoavat puolueiden vaali- tai tavoiteohjelmia ja erityisiä työttömyyttä ja sen ratkaisuja käsiteleviä linjauksia. Ajallisesti on mahdollista vertailla myös kielen kehittymistä sekä erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä kuvaavien diskurssien kehittymistä.

Aineistoja on erityisesti käytetty kandidaatti- ja pro gradu -töiden tekemiseen mm. politiikan tutkimuksessa, sosiologiassa, sekä kulttuurin- ja kielentutkimuksessa.

Pohtivan sisältöjä voi analysoida mm. diskurssianalyysin keinoin tai tyypitellen ja kvantifioiden sisältöjä. Aineistoja on käytetty esimerkiksi populismin ilmenemisen tutkimukseen ja verotusta koskevan yhteiskunnallisen keskustelun analysointiin. Metodifestivaalisessiossa esitetään session teemaan soveltuvasti työttömyyden käsittelyä poliittisissa ohjelmissa.