Keskiviikko 28.8.2019
klo 16.30 – 18.00
Sali: D10A (Päätalo)
Puheenjohtaja Jaakko Kuorikoski (Tampereen yliopisto)
Sosiaalisten ilmiöiden kuvailemisen ja niitä koskevien tulkintojen esittämisen lisäksi haluamme tietää miksi ja miten nämä ilmiöt ovat syntyneet. Kausaaliset kysymyksenasettelut nousevat erityisen tärkeään asemaan etsittäessä soveltamiskelpoista tutkimustietoa: jos haluamme vaikuttaa yhteiskuntaan, tarvitsemme tietoa syistä ja seurauksista. Onneksi tieteellistä selittämistä, kausaalista päättelyä ja mekanismipohjaista ajattelua koskeva metodologinen ja tieteenfilosofinen teoretisointi on edennyt merkittävin harppauksin kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Syistä selityksiin: Kausaalisuus ja selittäminen yhteiskuntatieteissä (2018, Gaudeamus) kokoaa yhteen näitä ajankohtaisia keskusteluja ja teorioita kausaalisesta järkeilystä ja selittämisestä yhteiskuntatieteissä.
Sessiomme avaa erityisesti seuraavia teemoja:
Jaakko Kuorikoski (Tampereen yliopisto)
Selittäminen, ymmärtäminen ja kausaaliset mekanismit
Mekanismi-pohjainen teoretisointi ja selittäminen ovat tärkeällä sijalla nykyaikaisissa yhteiskuntatieteissä. Mutta kuinka mekanismit liittyvät kausaliteettiin, selittämiseen ja viime kädessä tieteelliseen ymmärrykseen yhteiskunnallisista ilmiöistä? Millaisia vaaroja löysään mekanismi-tarinointiin voi sisältyä?
Tuukka Kaidesoja (yliopistotutkija, Helsingin yliopisto):
Sosiaalisilla mekanismeilla selittäminen historiallisessa sosiologiassa
Historiallisessa sosiologiassa ja politiikan tutkimuksessa tutkimus kohdistuu usein yhteen historiallisesti kiinnostavaan tapaukseen tai pieneen määrään tapauksia. Tällöin tilastollisiin menetelmiin pohjautuvia kausaalipäättelyn menetelmiä pitää täydentää tapaustutkimuksiin ja pienten tapausmäärien vertailuun keskittyvillä kausaalianalyysin menetelmillä. Monia kausaaliseen järkeilyyn ja mekanismeilla selittämiseen liittyviä ideoita voidaan kuitenkin soveltaa myös tässä yhteydessä.
Samuli Reijula (tutkijatohtori, Tampereen yliopisto):
Kokeellinen yhteiskuntatiede
Arvioimme kokeellisen menetelmän mahdollisuuksia ja rajoituksia yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kontekstissa, jossa luonnontieteille ominaisia yleispäteviä teorioita harvoin on saatavilla, ja joissa suoraviivaisiin kausaaliväitteisiin suhtaudutaan usein epäillen. Emme niinkään tarjoa menetelmäopasta, joka kädestä pitäen opastaisi kuinka yhteiskuntatieteellisiä kokeita tulisi rakentaa, vaan katsauksen niihin perustaviin metodologisiin kysymyksiin ja periaatteisiin, joihin varsinaiset menetelmät nojaavat.