WEDNESDAY 11.5.
09:00-17:00 Dissertation Workshop
THURSDAY 12.5.
09:30 Registration opens (Päätalo main lobby, 2. floor)
10:15–11.45 Opening of the Conference & Plenary I (Päätalo A1)
Opening ceremony led by the Chair of the Finnish Literary Research Society Ilmari Leppihalme
Naming an Honorary Member of the Finnish Literary Research Society
Plenary I: Mari Hatavara (Tampere University): Kirjallinen kieli ja mieli
Chair: Ilmari Leppihalme
11.45–13:15 Lunch
12.00-13.00 Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikokous (Pinni B1029-30, Olkkari, Kanslerinrinne 1)
13:15–14:45 Sessions 1
1a. Kertomusteorian popularisointi & soveltaminen 1 (Päätalo A3)
(Chair: Maria Mäkelä)
Juha Raipola & Ville Hämäläinen: Tykätyimmät ja jaetuimmat: tulkintaa Kertomuksen vaarat –projektin suosituimmista Facebook-päivityksistä
Maria Mäkelä: Narratologiaa oman elämänsä toimitusjohtajille: kertomusteoria liike-elämässä ja menestys-selfhelpissä
Samuli Björninen: Kertomustieteellinen tekstianalyysi monitieteisellä kentällä – ja mitä se tarjoaa 2000-luvun kirjallisuustieteelle
1b. Modernismit ja modernismin perintö 1 (Päätalo A2a)
(Chair: Iida Pöllänen)
Leena Romu: Toistoa vai lisämerkityksiä? – Sanallinen kerronta 1900-luvun alun suomalaisessa sarjakuvassa
Maarit Soukka: “Oppia vertaukset, ja sekoittaa ne ruumiillisiin asioihin”. Merkityksen kriisi sotienjälkeisessä modernismissa
Carita Roivas: Puhuja Paavo Haavikon 1950-luvun runoudessa
1c. Digitaalisuuden merkitykset kirjallisuudentutkimuksessa 1: Digitaaliset menetelmät (Päätalo A4)
(Chairs: Hanna-Riikka Roine & Laura Piippo)
Viola Capkova: Tekstit liikkeessä – digitaaliset arkistot, tietokannat, virtuaaliset tutkimusympäristöt
Hanne Juntunen: Määrällistäminen, laadullinen tutkimus ja tutkimustulosten merkityksellisyys kirjallisuudentutkimuksessa
Mika Pylsy: V. A. Koskenniemen venäläisen kirjallisuuden kritiikki sortovuosien Suomessa
1d. Kirjailijapoetiikat (Päätalo A2b)
(Chair: Nanny Jolma)
Kaisu Rättyä: Hannele Huovin merkitys kotimaisen nuortenromaanin kehittäjänä
Riikka Pirinen: Kirjallisen tajunnankuvauksen ja novellimuodon merkitykset Alice Munron poetiikassa
Minna Hagman: Koomisuuden poetiikka Molièren komedia-baleteissa
1e. Ilmastofiktio ja kriittinen eläintutkimus (Päätalo C8)
(Chair: Lotta Luhtala, Marianna Lammi & Helinä Ääri)
Mika Perkiömäki: Venäläinen ilmastofiktio, mitä se on?
Helinä Ääri: Kanojen tunteet ja puheet Hanna Järven Töyhtöpään tarinassa (1915)
Marianna Lammi: Syötäväksi kasvatetut eläimet fiktiivisissä ruokapöydissä
14:45–15:15 Coffee (Päätalo main lobby, 2. floor)
15:15–16:45 Sessions 2
2a. Kertomusteorian popularisointi & soveltaminen 2 (Päätalo A3)
(Chair: Maria Mäkelä)
Paula Rossi: Kokemuskertomukset organisaatiomuutosten tarkastelun apuna
Pasi Raatikainen: Suuret tietojärjestelmähankkeet, niiden kerrottavuus ja mallitarinat
Laura Karttunen: Moniäänisyys potilastietojärjestelmän kehittämisessä: suora puheen esitys sosiaalisesti jaetun tiedon lähteenä
2b. Modernismit ja modernismin perintö 2 (Päätalo A2a)
(Chair: Anna Kuutsa)
Iida Pöllänen: Modernismi, rasismi ja ylirajaisuus: esittelyssä Musta renessanssi ja sen pohjoiset kytkökset -projekti
Jan Dlask: Postkolonialismi ja postmodernismi Christer Kihlmanin 1980-luvun tuotannossa
Jarkko Oraharju: Kirjallisuus perintönä – menneisyyden kirjat nykyajassa: Mirkka Rekolaa Runokävelyillä
2c. Digitaalisuuden merkitykset kirjallisuudentutkimuksessa 2: Digitaaliset tutkimuskohteet (Päätalo A4)
(Chairs: Hanna-Riikka Roine & Laura Piippo)
Veera Valta: Taustalta parrasvaloihin: Rutiineja käsittelevä kerronta sosiaalisessa mediassa
Markus Laukkanen: Game of Thrones ja sen merkityksellistäminen internetissä – paratekstuaalinen tarinankerronta
Anna Biström: Kirjailijoiden tietokantanäkyvyys
2d. Kirjallisuudentutkimuksen pedagogiset ja yhteiskunnalliset merkitykset (Päätalo A2b)
(Chair: Elsi Hyttinen)
Kaisa Ahvenjärvi: Miten kasvattaa kirjallisuuden rakastajia?
Elli Lehikoinen: Keskiluokkaistuiko kotimainen kirjallisuus? Luokan lukemisesta 2020-luvun Suomessa
Tiina Vainio: Kirjallisen kulttuurin kivijalassa merkityksen ylijäämää opettamassa ja ihmettelemässä
2e. Kirjallisuudentutkimuksen merkitys ilmastokriisin aikakaudella (Päätalo C8)
(Chairs: Toni Lahtinen & Olli Löytty)
2f. Intersectional Reading, Social Justice, and Literary Activism (INTERACT) (Päätalo A05)
(Chair: Kaisa Ilmonen)
Kaisa Ilmonen: What is Intersectionality in Literary Studies?Marta Cenedese: Everyday Activism, Intersectionality, and the Medical HumanitiesKaiju Harinen: Intersectionality ad hoc: Towards a Toolkit against Discrimination
18:00–19:00 Interview with the Literary Guest Author: Pirkko Saisio (head library Metso)
19:30 Dinner (pre-registration required)
FRIDAY 13.5.
09:15–11:15 Sessions 3
3a. Valtioiden ja tekstien rajat ylittävät sukupuoli-identiteetit (Päätalo A3)
(Chair: Ilmari Leppihalme)
Anna Kuutsa: Puheen esitysten persoonamuodot ja yhteiskunnallinen tematiikka Maria Jotunin proosatuotannossa
Ada Schwanck: ”Itsensä voi koota kuin palapelin”: queerit pakolaiskertomukset avautuvat fiktion keinoin
Anna Tomi: Kuinka susi kesytetään? Aino Kallaksen Sudenmorsiamen englanninkielinen käännös
Hanna Samola: Satu- ja myytti-intertekstuaalisuus Anu Kaajan novellissa ”Palava sokeri”
3b. Metamodernismi kotimaisessa nykykirjallisuudessa ja -kulttuurissa (Päätalo A2a)
(Chairs: Mika Hallila & Heta Marttinen)
Kasimir Sandbacka: Modernismista postmodernismiin – ja takaisin? Metamodernismin teoreettinen konteksti
Mika Hallila: Kohti merkitystä: metamodernismi ja totaliteetti
Anna Helle: Uusi ympäristörunous ja kysymys metamodernismista
Salli Anttonen: ”Aurinko ei todellakaan tänne enää loista”: Maustetytöt ja metamodernismi
Heta Marttinen: Pikaviestikeskustelu metamodernina kaunokirjallisen dialogin muotona
3c. Kirjallisuuden merkitys kehollisuuden ja aistien kuvaajana (Päätalo A4)
(Chair: Leena Romu)
Nanny Jolma: Menetyksen metaforat. Keskenmenokertomuksia suomalaisessa nykykirjallisuudessa
Sanna Jääskeläinen: Humala suomalaisessa kirjallisuudessa – tieto ja todellisuus
Antti-Ville Kärjä: Digituoksujen dystopia: Piia Leinon romaani Taivas (2017) oppaana olfaktoriseen kulttuurintutkimukseen
Jani Ylönen: Lisääntymiskyvyttömyys ja geenimuokatut ihmiset nykytieteiskirjallisuudessa
3d. Luonnon ja inhimillisen kysymykset runoudessa (Päätalo A2b)
(Chair: Markku Lehtimäki)
Reeta Holopainen: Eila Kivikk’ahon tuotannon merkityksestä ekokriittisen luennan valossa
Miikka Laihinen: Siginifikaatiokriittinen kirjallisuuskäsitys runoanalyysin työkaluna
Tero Tähtinen: Wenxue – kiinalainen kirjallisuuskäsitys
3e. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden monet merkitykset ja tutkimuksen rooli (Päätalo C8)
(Chairs: Marianna Lammi & Kaisa Laaksonen)
Oiva Ristimäki: Tyhjän tallin arvoitus: semioottinen näkökulma merkityksen muodostumiseen George MacDonaldin At the Back of the North Wind -lastenkirjan reseptiossa
Rimma Erkko: Väkivalta ja groteski nauru uskomustarinassa ”Punainen hame” ja sen intermediaalisissa adaptaatioissa
Marianna Lammi: ”Toisessa on papua ja toisessa kuollutta nautaa” – ruokavaliot lapsille suunnatussa ilmastokirjallisuudessa
3f. Kaunokirjallisuuden vaihtoehtoisten tilojen ja todellisuuksien merkitykset (Päätalo A05)
(Chair: Jyrki Korpua)
Oskari Rantala: (Käsitteellinen) maailmanloppu ja tuhoutuva sarjakuvalehti Promethea-sarjakuvassa
Elise Kraatila: Spekulatiivisen fiktion merkityksestä kirjallisuudentutkimuksen kohteena
Sonja Mikkonen Epävakaiden tilojen hahmottaminen 2000-luvun nuorten aikuisten kirjallisuudessa
11:15–12:15 Lunch
12:15–13:45 Plenaries II & III:
Elina Druker (Stockholm University): Utopian visions of a modern existence. Literary representations of children and modernity
Chair: Hanna Samola
Olli Löytty (University of Turku): Kirjallisuudentutkimuksen yhteiskunnallisuudesta: traditioita, disipliinejä ja paradigmoja
Chair: Hanna Samola
13:45–14:15 Coffee (Päätalo main lobby, 2. floor)
14:15–15:45 Sessions 4
4a. Tunteiden kuvausten merkitykset (Päätalo A3)
(Chair: Jasmin Flinkman)
Tero Eljas Vanhanen: Mitä tunteet merkitsevät. Miten analysoida kaunokirjallisten tekstien affektiivisia rakenteita
Tuukka Salonen: Kulttuurisotaa korukansissa. Kirjallisuuden poliittiset ja affektiiviset merkitykset 1920–1930-lukujen vaihteen Suomessa
Tiia Kähärä: Sanomatonta sanoittamassa – merkitysten etsintä Eeva-Liisa Mannerin proosateoksessa Kävelymusiikkia pienille virtahevoille
4b. Kansallista identiteettiä rakentava ja kyseenalaistava kirjallisuus (Päätalo A2a)
(Chair: Hanna Samola)
Tanja Helminen: Kun tutkimuskohde pakenee – ”kaikille tuttu” sisu kirjallisuudentutkijan käsittelyssä
Anni Lappela: Venäläisen nykykirjallisuuden urheilukuvauksia tutkimassa
Flóra Várkonyi: Queeriys kulttuurisen ja kansallisen identiteetin muuttumisen syynä. Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavian ja Tiranan sydämen queer-luenta
4c. Kirjallisen elämän uudet työnkuvat osana humanistista koulutusta (Päätalo A4)
(Chair: Anna Logrén)
Anna Logrén, Risto Turunen ja Jukka Mäkisalo: Muuttuva työ ja kirjallisuudentutkijat
Katri Kivilaakso & Vesa Kyllönen: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran merkitys kirjallisuudentutkimuksen varantona
4d. Romaanin tieto: Kirjan ja kirjailijan muuttuvat roolit yhteiskunnassa (Päätalo A2b)
(Chair: Markku Lehtimäki)
Markku Lehtimäki: Tutkimushankkeen kuvaus ja esittely
Elina Arminen: Kirjailijaintellektuellit, vaikuttaminen ja muuttuva julkinen tila
Ralf Kauranen: Sarjakuvaromaani, sarjakuvataiteilijuus ja tieto
Lotta Luhtala: Kriittinen eläintutkimus, veganismi ja ei-inhimillinen tietäminen
Hanna-Leena Määttä: Vähemmistökirjailija kirjallisena ja yhteiskunnallisena vaikuttajana
Laura Piippo: Kokeellisen romaanin tieto digitaalisissa ympäristöissä
4e. Uudet lukijuudet, menetelmät ja aineistot: hanke-esittelyitä (Päätalo C8)
(Chair: Saija Isomaa)
Kati Launis: Digital History for Literature in Finland -konsortion esittely: Digitaaliset menetelmät ja aineistot Suomen kirjallisuushistorian uudistajina
Ilona Lindh & Roosa Suomalainen: Muuttuvan lukijuuden jäljillä