Kasvatustieteen päivät 2026
17-18.8.2026
Tampere
Haku on avoinna – LÄHETÄ EHDOTUS TÄÄLTÄ
Ehdotusten jättäminen 30.4.2026 mennessä
(Päätökset ilmoitetaan 15.5 mennessä)
Kasvatustieteen päivien 2026 teema – Kasvatustieteellinen tieto ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus – onko meillä valtaa? – kutsuu pohtimaan kasvatustieteellisen tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutusta. Erityisesti Suomessa olemme luottaneet siihen, että päätöksentekijöillä on ainakin halu tehdä päätöksiä tutkimustietoon perustuen. Mutta mikä kasvatustieteellisen tutkimuksen vaikutus lopulta on? Onko se muuttumassa? Tulemmeko kuulluiksi, miten ja milloin? Mitä voimme yhdessä ajatella kasvatuksen haasteista?
Teema kutsuu tarkastelemaan tutkimustamme, teoreettista kehitystä ja käytäntöjämme kriittisesti sekä pohtimaan tapoja tehdä niistä näkyvämpiä ja vaikuttavampia päättäjille, koulutusyhteisölle ja sidosryhmille niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Samalla se kutsuu yhteiseen toimintaan ja pohtimaan miten voimme olla yhdessä vahvempia. Keskustelusessioita järjestetään yhteistyössä yhdistyksen monien tieteellisten teemaryhmien kanssa.
Keskusteluiden teemat ja niistä vastaavat ryhmät/vetäjät ovat seuraavat:
Kasvatussosiologia
· Moniparadigmaattinen koulutussosiologinen tutkimus.
Hyvinvointi ja koulutus
· Miten hyvinvointia tulisi määritellä ja mitata? Kutsu käsitteelliselle ja metodologiselle vuoropuhelulle.
Feministinen tutkimus
· Tiedon ja vallan kysymykset feministisessä tutkimuksessa.
Interkulttuurinen ja globaalikasvatus
·Kasvatus kohti sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta monikriisin ajassa: näkökulmia sosiaalisen, kulttuurisen ja ekologisen kestävyyden risteyksiin.
Koulutus ja yhteiskunnallinen muutos
· Koulutus yhteiskunnallisen muutoksen ajurina: minkä pitää säilyä ja minkä uudistua, jotta hyvän tulevaisuuden toivoa voidaan lisätä?
· Kasvatuksen käsitteet ja teoriat tukemassa kestävyyskasvatuksen tavoitetta täydestä ihmisyydestä, kukoistavasta yhteiskunnasta ja hyvästä tulevaisuudesta.
Kulttuurihistoriallisen toiminnanteorian tutkimus
· KHT-tutkimuksen tulevat suunnat.
Sosiaalinen vuorovaikutus
· Vuorovaikutuksessa rakentuva osallisuus: mitä sillä voidaan tarkoittaa ja miten sitä voidaan tutkia?
· Vuorovaikutusaineistojen yhteinen tarkastelu – mahdollisuus tuoda omaa aineistoa datasessioon.
Yliopistopedagogiikan tutkimus
· Yliopistopedagogiikan tutkimus ja opetuksen kehittäminen.
Taidekasvatus
· Kysymyksiä taiteen taidosta ja tiedosta.
Kasvatuksen historia ja filosofia
· Olemassaolon arvoituksia: lapsuus, kasvatus ja merkityksellinen elämä?
Ohjausalan tutkimus
· Millä tavoin ohjausta koskeva tutkimus vaikuttaa yhteiskunnassa? Miten voimme vahvistaa tutkimuksemme yhteiskunnallista vaikuttavuutta?
· Millaisia uusia painotuksia ja kehityssuuntia ohjausalan tutkimuksen tulisi tai voisi tulevaisuudessa ottaa – myös tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi?
Digitaalinen ja mediakasvatus
· Onko digitaalisen pedagogiikan aika jo ohi – pitäisikö puhua post-digitaalisesta pedagogiikasta?
· Miten digitaalista oppimista ja mediakasvatusta pitäisi tarkastella aikana, jolloin keskustelu pyörii kännykkäkielloissa, somerajoissa ja ruutuajassa?
Varhaiskasvatus
· Lapsen oikeus tukeen, tuen järjestäminen ja inkluusion moninaisuus.
· Tiimityö päiväkodissa: uhka vai mahdollisuus?
· Johtamisosaamisen kehittäminen varhaiskasvatuksessa.
Opettajankoulutus
· Opettajankoulutus ajassamme: visioita ja rohkeita ajatuksia – ratkaisuja yhdessä ideoiden.
Katseenseuranta ja prosessitutkimus kasvatustieteellisessä tutkimuksessa
· Kuinka prosessitutkimuksen ja katseenseurannan menetelmillä voidaan saavuttaa vaikuttavaa tietoa kasvatustieteissä?
Tekoäly kasvatuksessa
· Opetus ja oppiminen tekoälyn aikakaudella: mitä tiedämme ja mitä emme vielä tiedä?
· Tekoäly ja demokratia: mikä on kasvatustieteen rooli?
FinEd-erikoiskutsu
· Yhdessä väitöspolulla – näkökulmia ohjaukseen, tukeen ja väitöskirjaprosessin haasteisiin.
Ehdotuksen lähettäminen Kasvatustieteen päiville ja työskentelytavat
Ohjelmassa painotetaan tänä vuonna vuorovaikutusta ja kasvatustieteellistä keskustelua kollegoiden kesken. Tutkimuspapereiden tai posteriesitysten sijaan päivät muodostuvat tutkimusperusteisista, aihealueittain rakentuvista keskusteluista. Osallistuaksesi keskustelusessioihin, sinua pyydetään lähettämään ehdotus keskustelun avaukseksi (katso ohjeet alla).
Kaikki ehdotukset arvioidaan seuran, erityisesti SIG-ryhmien edustajien toimesta. Kunkin keskusteluaiheen ehdotukset kootaan ja jaetaan etukäteen osallistujille luettavaksi keskustelun pohjaksi. (katso lisätietoja alla).
Keskustelunavausten lähettäminen
Keskustelunavaukset kirjoitetaan laajennetun abstraktin tai lyhyen esseen muodossa, ja niiden pituus on 1000 sanaa. Keskustelunavaus on tutkimukseen perustuva, argumentoiva teksti, joka perustuu kirjoittajan tai työryhmän empiiriseen työhön, teoreettiseen suuntautumiseen tai ammatilliseen toimintaan ja jonka ensisijaisena tarkoituksena on avata hedelmällinen vuoropuhelu muiden tutkijoiden kanssa valmiin tutkimuksen raportoinnin sijaan.
Keskustelunavausten rakenne on seuraava:
- Otsikko
Selkeä, merkityksellinen otsikko, joka ilmaisee ydinajatuksen tai provokaation. Sen tulisi ilmaista, mihin keskusteluun haluat muiden osallistuvan, ei pelkästään aihe.
Esimerkkejä:
Oppimisympäristöjen uudelleentarkastelu relationaalisen etiikan näkökulmasta
Mikä lasketaan näytöksi varhaiskasvatuksen käytännöissä?
- Itsesi, ryhmäsi ja työsi esitteleminen
Lyhyt esittely: Kuka olet tutkijana/ammattilaisena. Millainen työryhmä on esityksen taustalla? Mistä kontekstista ammennat (empiirinen tutkimus, teoria, käytännön ympäristö). Miksi tämä aihe on kasvatustieteellisesti tärkeä? Tämä auttaa lukijoita suuntautumaan aiheeseen ja tekee näkyväksi sen näkökulman, josta kysymykset nousevat, mikä on keskeistä merkityksellisen vuoropuhelun kannalta.
- Keskeinen oivallus ja jännite
Keskeinen idea, oivallus tai yllättävä havainto tai jännite, ristiriita tai ongelma omalla alalla tai oman alan käytännöissä. Idea voi perustua yhteen tai useampaan tutkimukseen, artikkeliin tai tutkimusraporttiin ja sen tulee olla ytimekäs, käsitteellisesti selkeä, teoreettisesti tai empiirisesti perusteltu. Sen tulisi olla myös tarkoituksellisesti keskeneräinen, jotta se voi tarjoaa merkityksellisen avauksen keskusteluun, jota muut voivat laajentaa, kiistää tai yhdistää omaan työhönsä.
- Vuoropuhelun herättäminen
Tavallisen ”pohdinta”-osion sijaan tässä osassa kirjoittaja rakentaa aktiivisesti siltoja muiden tutkijoiden ja näkökulmien välille. Tähän voi sisältyä:
(A) yhteyksien luominen omasta ideastasi/jännitteestäsi muihin teorioihin, kasvatustieteellisiin keskusteluihin, metodologisiin haasteisiin tai yhteisiin käytännön ongelmiin.
(B) Yhteisen ajattelun kysymyksiä, jotka perustuvat aitoihin kysymyksiin, eivät retorisiin. Tämä osoittaa, missä vuoropuhelu on mahdollista.
(C) Ehdotuksia yhteiselle tutkimukselle; avauksia jotka herättävät mahdollisuuksia yhteistyöhön perustuviin käsitteellisiin laajennuksiin tai provokaatioihin, jotka kutsuvat moniin tulkintoihin.
- Reflektiivinen lopetus
Lyhyt pohdinta, joka tiivistää, miksi tämä panos on tärkeä alalle ja miten se kannustaa muita tuomaan esiin omia jännitteitään, oivalluksiaan tai epämukavuuksiaan.
Tekniset ohjeet keskustelunavauksen valmisteluun
Keskustelunavauksen voi lähettää suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Älä liitä taulukoita tai kuvioita dokumenttiin.
Lisää lähdeluettelo APA7-tyylin mukaisesti (lähdeluetteloa ei lasketa sanamäärään).
Oletamme, että ensimmäinen kirjoittaja on vastaava/esittelevä kirjoittaja. Jos näin ei ole, lähetä sähköpostia sille ryhmän vetäjälle, jonka temaattiseen keskusteluun teet esityksesi. Ensimmäisten kirjoittajien on rekisteröidyttävä konferenssiin 20.5.2026 mennessä.
Ensimmäinen kirjoittaja toimii yhteyshenkilönä.
Yksittäinen henkilö voi lähettää enintään kaksi keskustelunavausta ensimmäisenä kirjoittajana, mutta voi olla mukana ryhmässä muissa ehdotuksissa.
Löydät mallin keskustelunavauksen lähettämistä varten täältä.
Ohjeet keskustelutilaisuuksiin osallistumisesta
Keskustelutilaisuuksia johtaa yksi tai kaksi Kasvatustieteen päivien SIG-ryhmien edustajaa tai konferenssin järjestäjien kutsumaa tutkijaa. Puheenjohtaja esittelee kunkin keskustelutilaisuuden aiheet ja koordinoi keskustelua. Keskustelulle on hyvä sopia kirjaaja. Keskustelutilaisuudet kestävät 90 minuuttia ja ovat rakenteeltaan seuraavanlaisia:
Avaus (5 minuuttia)
Puheenjohtaja esittelee teeman, prosessin ja tavoitteen sekä käynnistää keskustelun. Hän voi tuoda esiin joitakin toistuvimpia argumentteja tai vaikuttavimpia kysymyksiä.
Kirjoittajien kierros: 1 minuutin puheenvuorot (yhteensä 5–10 minuuttia)
Kirjoittajat, jotka haluavat, voivat esittää yhden lauseen, jossa he kuvaavat keskeisiä kohtiaan, ja esittää aidon kysymyksen, johon he toivovat muiden vastaavan. Maksimissaan 10 puheenvuoroa.
Dialogin jäsentäminen (45 minuuttia)
Osallistujat käyvät keskustelua hyödyntäen materiaaleja, jotka on lähetetty etukäteen. Puheenjohtaja jäsentää keskustelua yhdistelemällä ajatuksia, asettamalla vastakkain jännitteitä tai laajentamalla argumentaatiota.
Yhteinen yhteenveto (20 minuuttia)
Puheenjohtaja esittää kysymyksiä, kuten:
– Mitä käsitteellisiä muutoksia tapahtui?
– Mikä yllätti meidät?
– Mitä uusia kysymyksiä nousi esiin?
Pohdinnat kirjataan valkotaululle tai jaettuun asiakirjaan, joka toimii ryhmän keskustelun muistiinpanona konferenssin ajan ja joka on kaikkien kyseisen istunnon osallistujien saatavilla.
Päätös (10 minuuttia)
Puheenjohtaja päättää istunnon tiivistämällä 2–3 oivallusta ja mainitsemalla mahdollisuuksia myöhemmille ryhmien välisille keskusteluille.
Keskustelusessiot ovat avoimia kaikille konferenssin osallistujille. Kuitenkin vain hyväksytyt ja keskusteluun valittujen tekstien kirjoittajat kutsutaan esittelemään ideoitaan. Keskustelusessiot noudattavat käänteistä oppimista, joten kaikki hyväksytyt kirjoitukset jaetaan konferenssin osallistujille ennen konferenssia, jotta heillä on aikaa tutustua materiaaleihin.