Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivien ohjelman keskiössä on työryhmätyöskentely, jossa tutkijat esittelevät ja keskustelevat ajankohtaisesta tutkimuksestaan. Tiedepäivillä kokoontuvat sekä vakiintuneet jaokset että vuosittain haettavat työryhmät. Lisää jaoksista Hallinnon tutkimuksen seuran sivuilla täällä.

ABSTRAKTIHAKU ON NYT AUKI.
Abstraktihaku sulkeutuu 5.10.2026, ja hyväksynnästä ilmoitetaan viimeistään 19.10.2026.

Tänä vuonna työryhmiin ja jaoksiin osallistutaan lähettämällä abstrakti yhteisen hakulomakkeen kautta (ei sähköpostitse). Hakuajan päätyttyä jaosten ja työryhmien vetäjät saavat kaikki abstraktit kerralla yhteen koottuna. Jaoksen ja työryhmien perässä lukee kielet, joilla työryhmään voi lähettää abstrakteja (FI / EN / SV).

Abstraktin enimmäispituus on max 250 sanaa.

Huomioithan, että pelkkä abstraktin lähettäminen ei vielä riitä osallistumiseen, vaan ilmoittautuminen itse konferenssiin tulee tehdä erikseen. Ilmoittautumislinkki aukeaa pian.

 

Jaokset:

1. Jaos: Digitalisaatio ja tieto palveluissa, hallinnossa ja johtamisessa (FI / EN)
2. Jaos: Hyvinvointipalvelujen ja -johtamisen tutkimus (FI / EN / SV)
3. Jaos: Julkisen hallinnon muutos ja johtamisen uudistaminen. Kohti onnellista julkishallintoa? Tieto, johtaminen ja päätöksenteko (FI)
4. Jaos: Kokemus, suhteet ja toimijuus työelämässä (FI)
5. Jaos: Systeemiajattelu ja kompleksisuus hallinnon tutkimuksessa (FI)
6. Jaos: Julkinen johtaminen, kunnat ja alueet (FI / EN / SV)
7. Jaos: Julkisen hallinnon oikeus (uusi jaos 2026) (FI / EN)

 

1. Jaos: Digitalisaatio ja tieto palveluissa, hallinnossa ja johtamisessa (FI / EN)

Jaoksen työryhmässä tarkastellaan tiedon hyödyntämistä ja digitalisaatiota palveluissa hallinnossa ja johtamisessa. Erityisenä tutkimuksellisena kiinnostuksen kohteena ovat digitaalinen transformaatio, tiedonhallinta, eettiset kysymykset ja uudistuvien palvelujen organisointi. Jaos tuo yhteen monitieteisiä tutkijoita ja asiantuntijoita, jotka haluavat ymmärtää ja uudistaa hallinnon ja palvelujen rakenteita ja toimintatapoja ICT-teknologian aikakaudella ihmiskeskeisesti ja tietoon perustuen. Jaos kokoontuu vuosittain Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivillä ja toimii alan tutkijoiden yhdyspintana.

Yhteyshenkilöt:

Marjo Suhonen (marjo.suhonen@ulapland.fi)
Ville Kivivirta (ville.kivivirta@uef.fi)

 

2. Jaos: Hyvinvointipalvelujen ja -johtamisen tutkimus (FI / EN / SV)

Tutkimusjaos kokoaa yhteen tutkijoita ja käytännön asiantuntijoita, jotka tarkastelevat hyvinvoinnin, hyvinvointipalvelujen ja arjen turvallisuuden kysymyksiä erityisesti hallinnon, johtamisen, päätöksenteon ja palvelurakenteiden näkökulmista. Jaoksen tavoitteena on vahvistaa monitieteistä, tutkimusperustaista keskustelua ja yhteistyötä tilanteessa, jossa julkisen sektorin toimijat, erityisesti hyvinvointialueet ja kunnat, hakevat vaikuttavia ratkaisuja uudistuneiden rakenteiden ja toimintakulttuurien sekä niukkenevien resurssien ja monimuotoistuvien palvelutarpeiden keskellä. Tavoitteena on vahvistaa tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä rakentaa vakiintunut tutkimusverkosto jaoston teemaan liittyen.

Jaos toimii tutkimusyhteistyön foorumina, jossa tuetaan uusien tutkimusavausten syntymistä, jaetaan tietoa käynnissä olevista tutkimushankkeista sekä kehitetään uusia yhteisiä tutkimuskysymyksiä tutkijoiden ja käytännön toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa.

Tutkimuksellisesta näkökulmasta kiinnostuksen kohteita ovat muun muassa strategiatyö ja strateginen johtaminen, poikkihallinnolliset ja monitoimijaiset yhteistyörakenteet, digitaalisuus ja tietoperusteinen johtaminen, osallisuus sekä palvelujen arviointi ja vaikuttavuus. Jaos edistää monitieteistä tutkimusta, joka tuottaa sekä teoreettisesti että käytännön kannalta relevanttia tietoa hyvinvointipalveluiden kehittämiseen ja hyvinvointijohtamisen tueksi. Jaos tukee tutkimusyhteistyötä, joka rakentuu aidosti yhteiskehittämisen periaatteille. Jaos kokoontuu vuosittain Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivillä. Tämän vuoden Hallinnon ja kuntatutkimuksen päivien yhteydessä jaos julkaisee Hallinnon tutkimus-lehden teemanumeron ”Hyvinvointipalvelujen ja -johtamisen tutkimus”.

Yhteyshenkilöt:

Johanna Lammintakanen (johanna.lammintakanen@uef.fi)

Jaana Leinonen (jaana.leinonen@lapha.fi)

 

3. Jaos: Julkisen hallinnon muutos ja johtamisen uudistaminen

Kohti onnellista julkishallintoa? Tieto, johtaminen ja päätöksenteko (FI)

Julkinen hallinto toimii murroksessa, jossa kestävä kehitys, demokratian toimivuus, kansalaisten luottamus ja kokemus turvallisuudesta ovat jatkuvan tarkastelun kohteena. Samalla vähenevät inhimilliset ja taloudelliset resurssit, kasvavat ja monimutkaistuvat palvelutarpeet, tiedon pirstaloituminen, uudet analytiikan ja tekoälyn mahdollisuudet haastavat perinteisiä päätöksenteon ja johtamisen käytäntöjä. Yhteiskunnalliset ja poliittishallinnolliset ongelmat ovat monisyisiä ja kietoutuvat toisiinsa, joten muutoksen tueksi ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua tai tietoa.

Työryhmä tarkastelee julkisen johtamisen ja päätöksenteon uudistumista erityisesti tiedon ja tietämisen näkökulmista: Miten hallinto voi edistää demokratiaa, vahvistaa luottamusta ja turvata yhteiskunnan toimivuutta erilaisissa muutoksissa ja kriiseissä?

Keskeisiä teemoja ovat tiedonmuodostus, vuorovaikutus, vaikuttavuus, kestävyys ja talous. Tutkimuksellinen kiinnostus kohdistuu erityisesti tiedon hyödyntämiseen, toimijuuteen sekä muutoksen ja johtamisen mekanismeihin. Työryhmään toivotaan esityksiä eri hallinnon tasoilta ja sektoreilta sekä niiden rajapinnoilta. Erityisen tervetulleita ovat tutkimukset, jotka tarkastelevat, miten julkisen hallinnon ideaalit käytännössä muuttuvat toiminnaksi ja miten tietoa rakennetaan toimijoiden vuorovaikutuksessa.

Työryhmän vetäjät: Lotta-Maria Sinervo (lotta-maria.sinervo@uwasa.fi), Anna-Aurora Kork (anna.kork@uwasa.fi), Harri Laihonen (harri.laihonen@uef.fi

 

4. Jaos: Kokemus, suhteet ja toimijuus työelämässä (FI)

Jaos tarkastelee kokemusta ihmisten, yhteisöjen, teknologioiden, materiaalisten ympäristöjen ja yhteiskunnallisten käytäntöjen välille rakentuvina suhteina. Jaoksessa huomio ei kohdistu ensisijaisesti kokemusten mittaamiseen tai luokitteluun, vaan kokemuksen rakentumisen logiikkaan, merkityssuhteisiin ja välittymisen muotoihin.

Jaokseen toivotetaan tervetulleeksi tutkimukset, jotka tarkastelevat kokemusta käsitteellisenä, metodologisena tai teoreettisena kysymyksenä ja pyrkivät avaamaan kokemuksen monimuotoisuutta, kerroksellisuutta ja suhteissa rakentuvaa luonnetta.

Analyyttisia lähestymistapoja voivat olla esimerkiksi fenomenologiset, hermeneuttiset, narratiiviset, etnografiset, autoetnografiset, metaforiset, poeettiset, relationaaliset sekä käytäntö- ja verkostolähtöiset tutkimusotteet. Erityisen kiinnostavia ovat tutkimukset, jotka tarkastelevat ihmisten, teknologioiden, materiaalisten ympäristöjen ja organisatoristen käytäntöjen välisten suhteiden rakentumista sekä niiden vaikutusta toimijuuteen.

Jaos kokoontuu vuosittain Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivillä.

Yhteyshenkilö: Ville Pietiläinen (ville.pietilainen@ulapland.fi)

 

5. Jaos: Systeemiajattelu ja kompleksisuus hallinnon tutkimuksessa (FI)

Jaos työryhmineen keskittyy systeemiajattelun, kompleksisuusteorian ja ekosysteemisten lähestymistapojen soveltamiseen hallinnon tutkimuksessa. Tarkoituksena on edistää kokonaisvaltaista ymmärrystä hallinnon ilmiöistä, kytköksistä ja toimintaympäristöistä. Jaos rohkaisee monitieteisyyteen ja metodologiseen moninaisuuteen, ja se toimii alustana teoreettiselle keskustelulle sekä käytännön sovelluksille.

Toivomme työryhmään erityisesti papereita, jotka tarkastelevat systeemisyys- tai kompleksisuusnäkökulmasta yhteiskunnan viheliäisiä ongelmia kuten, ilmastomuutosta, turvallisuutta sekä demokraattisen järjestelmän uhkia.

Yhteyshenkilöt: Harri Jalonen (harri.jalonen@uwasa.fi) ja Petri Uusikylä (petri.uusikyla@uwasa.fi)

 

6. Jaos: Julkinen johtaminen, kunnat ja alueet (FI / EN / SV)

Jaos kokoaa yhteen julkisen johtamisen, kuntien ja alueiden hallinnon tutkijat ja kehittäjät. Painopisteenä ovat kestävän ja innovatiivisen johtamisen käytännöt, hallinnon muutosvoimat ja strateginen suunnittelu. Jaos toimii foorumina ajankohtaiselle keskustelulle siitä, miten kuntien ja alueiden johtamista voidaan kehittää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Kuntien ja alueiden johtamiseen kohdistuu samanaikaisesti useita muutospaineita, kuten digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen, väestörakenteen ja muuttoliikkeen vaikutukset, ilmastonmuutoksen haasteet, taloudelliset resurssipaineet sekä hallinnon ja palveluiden uudistukset. Näiden rinnalla julkisen johtamisen avoimuus, vuorovaikutteisuus ja yhteisöllisyys korostuvat. Tässä työryhmässä keskustellaan ja arvioidaan, millaisin käytännöin kuntien ja alueiden johtamista voidaan kehittää, jotta se tukee esimerkiksi kestävää kehitystä, luottamusta ja paikallista resilienssiä.

Mahdollisia teemoja ovat esimerkiksi:

• Julkisen hallinnon ja johtamisen muutosvoimat: digitalisaatio, tekoäly, väestömuutokset, ilmastokysymykset ja alueiden eriytyminen.
• Strateginen johtaminen: kuntien ja alueiden elinvoima, kestävän kehityksen edistäminen sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä.
• Johtamisen käytännöt: hyvät (ja huonot) käytännöt, luottamushenkilötyön ja viranhaltijajohtamisen kehittäminen, osallisuus ja vuorovaikutus.
• Palveluiden johtaminen ja innovaatiot: uudet ratkaisut, palvelumallit ja kokeilut vastaamassa asukkaiden muuttuviin tarpeisiin.
• Monitasoinen hallinta ja aluekehitys: kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion välinen yhteistyö sekä resurssien kohdentamisen ja vastuunjaon kysymykset.
• Kunta- tai aluepolitiikan arki: paikalliset vaalit ja edustuksellisen demokratian edut ja haitat.

Työryhmään toivotaan eri tieteenalojen tutkijoiden ja käytännön toimijoiden esityksiä, jotka käsittelevät esimerkiksi kuntien ja alueiden johtamista, hallintoa, yhteistyörakenteita ja tulevaisuuden haasteita. Esitykset voivat olla teoreettisia tai empiirisiä tutkimuksia, ja toivotamme tervetulleiksi sekä jo päättyneet että käynnissä olevat tutkimukset. Myös työn alla olevat tekstit ovat tervetulleita.

Työryhmän esitysten kieli on suomi, abstraktit voivat olla myös ruotsin- tai englanninkielisiä. Työryhmän esiintyjiltä toivotaan abstrakti (enintään 300 sanaa) ja esitys.

Yhteyshenkilöt: Minna Joensuu (minna.joensuu@espoo.fi) ja Linnéa Henriksson (linnea.henriksson@abo.fi).

 

7. Jaos: Julkisen hallinnon oikeus (uusi jaos 2026) (FI / EN)

Julkinen hallinto tekee joka päivä työtä ihmisten arjen ja yhteiskunnan toimivuuden eteen. Se järjestää varhaiskasvatusta, koulutusta, hoivaa ja terveyspalveluja, ratkaisee oleskelulupia ja toimeentu lotukihakemuksia, kaavoittaa ja myöntää rakennuslupia, valvoo ympäristöä ja elintarvikkeita, huo lehtii turvallisuudesta ja varautumisesta, kilpailuttaa hankintoja, johtaa henkilöstöä ja päättää yhteisten varojen käytöstä. Tätä toimintaa ohjaa oikeudellinen sääntely, joka asettaa julkisen hallinnon toiminnalle reunaehdot, menettelyt ja tavoitteet, minkä ohella se turvaa ihmisten oikeuksia suh teessa julkiseen valtaan. Sääntely on perinteisesti jaoteltu eri oikeudenaloihin, mutta arjessa oikeu denalat kietoutuvat erottamattomasti monisyiseksi kokonaisuudeksi. Julkisen hallinnon oikeudella tarkoitetaan tätä kokonaisuutta – oikeudellista jäsennystä, joka kohdistuu hallinnon toimintaan toi mintaympäristönsä kautta. Julkisen hallinnon oikeutta tarkastellaan kaikilla hallinnon tasoilla ja eri laisissa institutionaalisissa toimintaympäristöissä. Julkisen hallinnon oikeuden työryhmä tarjoaa keskustelufoorumin julkisen hallinnon oikeuden tutki mukselle laajasti ymmärrettynä.

Toivomme mukaan esityksiä, jotka käsittelevät esimerkiksi sitä, mi ten sääntely ohjaa ja kehystää:

• hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja saatavuutta
• varhaiskasvatusta, koulutusta ja sivistystoimea
• maahanmuuttoa, kotoutumista ja ulkomaalaisten asemaa
• ympäristöstä, maankäytöstä, rakentamisesta ja luonnonvaroista huolehtimista
• turvallisuutta, varautumista ja kriisinhallintaa
• elinkeinotoimintaa, kilpailua ja julkisia hankintoja
• kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoa, demokratiaa ja taloutta
• julkisen sektorin johtamista ja palvelussuhteita
• hallinnon menettelyjä, oikeusturvaa ja hyvää hallintoa
• valvontaa, vastuuta ja viranomaisten välistä yhteistyötä
• digitalisaatiota, tiedonhallintaa ja tekoälyn käyttöä hallinnossa
• julkisen ja yksityisen rajapintaa palvelutuotannossa
• julkisen hallinnon tasoja ja niiden välisiä suhteita ja yhteistyörakenteita

Lähestymistavat voivat olla lainopillisia, empiirisiä, vertailevia, oikeushistoriallisia tai oikeusteoreettisia. Erityisesti toivotamme tervetulleiksi sellaiset empiiriset avaukset, jotka tunnistavat sääntely aukkoja tai sääntelyn ja käytännön välisiä jännitteitä. Työryhmä on avoin pitkän linjan tutkijoille, väitöskirjatutkijoille ja muille uransa alkuvaiheessa oleville.

Vetäjät:

Matti Muukkonen, HTT, OTT, dosentti, julkisoikeuden yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto (matti.muukkonen@uef.fi)
Saanareetta Virikko, OTT, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto (saanareetta.virikko@uef.fi)

Hanna Hämäläinen, HT, julkisoikeuden yliopistonlehtori, Turun yliopisto (hanna.hamalainen@utu.fi)

 

Työryhmät:

• 1. Alueellinen eriytyminen ja demokratian haasteet (FI / EN / SV)
• 2. Demokratian, luottamuksen ja legitimiteetin rakentuminen julkisten palveluiden keskittämisen aikakaudella (FI / EN / SV)
• 3. Kuntien rooli energiasiirtymässä – mahdollisuudet, jännitteet ja strateginen ohjaus (FI / EN / SV)
• 4. Yhteisöt hyvinvoinnin ja turvallisuuden perustana (FI / EN)
• 5. Julkisen työn arvo ja tiedolla johtaminen palvelujen arjessa (FI / EN / SV)
• 6. Liikunta, urheilu ja onnellisuuden infrastruktuuri (FI / EN)
• 7. Uudistumisen paradoksi: kriisit yhteistyön ja johtamisen ajureina (FI / EN)
• 8. Public Policy and Administration, Open English-Language Panel (EN)
• 9. Hallinnon haavoittuvuus ja onnellisuuden infrastruktuuri (FI / EN)
• 10. Kokonaisturvallisuus, hallinta ja varautuminen (FI / EN)
• 11. Turvallisuuden johtaminen ja arviointi sosiaali- ja terveysalalla (FI /EN)

 

 

1. Alueellinen eriytyminen ja demokratian haasteet (FI / EN / SV)

Alueellinen epätasa-arvo on kiihtynyt viime vuosikymmeninä eri puolilla maailmaa. Yhteiskuntarakenteen muutos on keskittänyt taloudellisia voimia ja palveluita yksille alueille, kun taas toisilla alueilla on koettu, että valtiovalta on lakannut välittämästä elämisen edellytyksien ylläpitämisestä ja luomisesta. Samalla varsinkin eri puolilla Eurooppaa on toteutettu laajamittaista säästöpolitiikkaa tiukentuneessa taloustilanteessa. Sen vaikutukset ovat olleet havahduttavimpia niillä alueilla, joissa ihmiset ovat kaikkein eniten riippuvaisia julkisista palveluista, infrastruktuurin ylläpidosta ja valtion tuesta. Alueellisesti kattavan hyvinvointivaltion haurastuminen, julkisen sektorin leikkaukset ja epätasainen elinvoiman jakautuminen kuntien kesken ovat trendejä, jotka osaltaan kytkevät Suomen alueellisen eriytymisen kehykseen.

Työryhmämme käsittelee alueellista eriytymistä yhteiskuntatieteellisestä, erityisesti poliittisen toiminnan, hallinnan ja demokratian näkökulmasta ja toivottaa tervetulleeksi paperit, jotka tarkastelevat esimerkiksi Suomen yleistä aluekehitystä, kuntakehitystä, julkisia palveluita, kuntataloutta ja poliittista edustusta. Tarkastelukulmana voi olla myös kuntien sisäinen eriytymiskehitys. Toivomme työryhmään menetelmällisiä, teoreettisia ja analyyttisiä papereita, jotka käsittelevät edellä mainittuja teemoja ja myös haastavat niitä. Tutkimukset voivat olla suomen tai ruotsin kielellä kirjoitettuja. Työryhmään on mahdollistua osallistua myös pelkällä esityksellä.

Työryhmän vetäjät:

Jussi Westinen, tutkijatohtori (valtio-oppi), johtamisen ja talouden tiedekunta, Tampereen yliopisto jussi.westinen@tuni.fi

Josefina Sipinen, yliopistonlehtori (valtio-oppi), johtamisen ja talouden tiedekunta, Tampereen yliopisto josefina.sipinen@tuni.fi

 

2. Demokratian, luottamuksen ja legitimiteetin rakentuminen julkisten palveluiden keskittämisen aikakaudella (FI / EN / SV)

Työryhmä tarkastelee, miten demokratia, luottamus ja poliittisen päätöksenteon legitimiteetti rakentuvat tilanteessa, jossa julkisia palveluita keskitetään kiihtyvään tahtiin. Viime vuosikymmeninä Suomessa on tapahtunut merkittävä palveluverkon harveneminen: kouluja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita julkisia toimintoja on keskitetty suurempiin yksiköihin taloudellisen tehokkuuden nimissä. Samalla demokraattiset käytännöt ja kansalaisten kokemukset vaikutusmahdollisuuksista ovat joutuneet koetukselle. Työryhmässä kysytään, miten palvelujen keskittäminen muuttaa kansalaisten suhdetta valtioon ja paikallishallintoon. Millä tavoin päätöksenteko koetaan oikeudenmukaisena tai epäoikeudenmukaisena? Miten luottamus rakentuu tai rapautuu tilanteessa, jossa poliittiset ratkaisut koetaan etäisiksi arjen kokemuksista? Entä millaisia uusia osallistumisen muotoja tai vastarinnan tapoja syntyy? Erityistä huomiota kiinnitetään koettuun kansalaisuuteen sekä koettuun etäisyyteen julkiseen valtaan. Tämän kautta analysoidaan, miten legitimiteettiä rakennetaan tai haastetaan paikallisella, alueellisella tai valtakunnallisella tasolla. Työryhmä toivottaa tervetulleiksi teoreettiset, empiiriset ja metodologiset kontribuutiot, jotka käsittelevät esimerkiksi paikallisdemokratiaa, hyvinvointivaltion muutosta, alueellista eriarvoisuutta, osallistumista, luottamusta tai poliittista vastarintaa.

Työryhmän vetäjät:

Johanna Vuorelma, valtio-opin dosentti, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, johanna.vuorelma@tuni.fi

Mattias Lehtinen, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, mattias.lehtinen@tuni.fi

 

3. Kuntien rooli energiasiirtymässä – mahdollisuudet, jännitteet ja strateginen ohjaus (FI / EN / SV)

Tuuli- ja aurinkovoima ovat nopeasti nousseet keskeiseksi osaksi Suomen energiajärjestelmää. Tuulivoimaa tuotetaan jo noin sadassa kunnassa, vastaten noin neljännestä sähköntuotannosta. Aurinkovoiman merkitys kasvaa voimakkaasti lähivuosina.

Erityisesti maaseutukunnissa uusiutuva energia tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, elinkeinopolitiikan vahvistamiseen ja tulopohjan kasvattamiseen. Hajautettu energiantuotanto tuo kiinteistöverotuloja, voi lisätä työllisyyttä sekä houkutella suuria investointeja, kuten sähköintensiivistä teollisuutta, datakeskuksia ja vetytalouden toimijoita. Toisaalta laajoja maa-alueita vaativiin hankkeisiin liittyy myös ristiriitoja: ne herättävät huolta luonnon monimuotoisuudesta, maisemasta ja paikallisyhteisöjen vaikutusmahdollisuuksista.

Uusiutuvan energian hankkeet ovat usein kehittäjävetoisia, yksittäisiä projekteja, joissa maanomistajilla, hankekehittäjillä ja investoijilla on tärkeä rooli. Kunnilla on kuitenkin mitä keskeisin asema näiden energiamuotojen mahdollistamisessa: itsehallinto ja kaavamonopoli tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa hankkeiden sijoittumiseen ja toteutumiseen – mutta tuovat myös vastuuta intressien yhteensovittamisesta ja kokonaiskestävyyden hallinnasta. Kunnat joutuvat arvioimaan hankkeiden hyötyjä suhteessa niiden ympäristö- ja maisemavaikutuksiin sekä asukkaiden tarpeisiin ja sosiaaliseen hyväksyttävyyteen, mikä kytkee energiasiirtymän tiiviisti demokratian toteutumiseen, arvoristiriitoihin ja luottamuksen rakentumiseen paikallisessa päätöksenteossa.

Työryhmässä tarkastellaan, miten kunnat voivat rakentaa kestävää ja strategista energiapolitiikkaa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat päätöksenteon käytännöt, hallinnan välineet sekä toimijoiden roolit ja valtasuhteet uusiutuvan energian hankkeissa ja maankäytössä. Työryhmä kutsuu esityksiä, jotka käsittelevät esimerkiksi:

• kuntien kaavoitus- ja ohjausroolia uusiutuvan energian hankkeissa
• paikallisen hyväksyttävyyden ja osallistumisen kysymyksiä
• taloudellisten hyötyjen ja ympäristövaikutusten tasapainottamista
• uusiutuvan energian vaikutuksia kuntien energia-, elinkeino- ja maankäyttöpolitiikkaan
• maanomistajien, hankekehittäjien, investoijien ja paikallisyhteisöjen rooleja ja vuorovaikutusta kunnan kanssa
• Kunnan ja/tai muiden hallintotasojen/toimijoiden roolitusta energiasiirtymässä osana laajempaa yhteiskunnallista kontekstia

Työryhmän tavoitteena on edistää monitieteistä keskustelua kuntien roolista energiasiirtymässä sekä tuottaa uutta ymmärrystä niistä haasteista ja mahdollisuuksista, joita uusiutuvan energian nopea kasvu kunnille tuo.

Työryhmän vetäjät: Yliopistotutkija Tuulia Puustinen, Itä-Suomen yliopisto, tuulia.puustinen@uef.fi Projektitutkija Jakob Donner-Amnell, Itä-Suomen yliopisto, jakob.donner-amnell@uef.fi

Työryhmään linkittyvät tutkimushankkeet:

Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittama hanke ”Tuuli- ja aurinkovoiman ohjaus kuntien maankäyttöpolitiikassa” (2026–2027)

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama PHOENIX-hanke (projektinumerot 358391, 358974), Pathways out of Energy Crises to a Resilient and Just Energy System) (2023–)

 

4. Yhteisöt hyvinvoinnin ja turvallisuuden perustana (FI / EN)

Julkisen politiikan näkökulmasta yksinäisyys on monitasoinen ilmiö, joka koskettaa sekä kansallista, paikallista että yksilötasoa. Vallitsevassa ajassa, ongelmien monikerroksisuudesta ja kompleksisuudesta johtuen, on tyypillistä, että julkiset organisaatiot eivät yksin pysty vastaamaan tai ratkaisemaan yksinäisyyden tai ulkopuolisuuden kokemusten kaltaisia ongelmia. Niihin puuttuminen vaatii eri toimialojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteisöjen vahvistamista.

Yksinäisyyden kokemukset aiheuttavat merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita ja kustannuksia. Aikaamme haastaa heikentynyt yhteisöllisyys ja individualistiset kehityskulut, vaikka yhteisöön kuulumisen tunne on ihmiselle biologisesti ja psykologisesti perustavanlaatuinen ydintarve. Hyvinvointia koskevassa keskustelussa painottuvat usein joko yksilölähtöiset tai viranomaistoiminnan ratkaisut, vaikka keskeiset hyvinvoinnin riskit ja suojaavat tekijät rakentuvat pitkälti sosiaalisissa suhteissa ja yhteisöissä.

Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat yhteydessä moniin kielteisiin kehityskulkuihin, kuten yksilöiden psyykkiseen pahoinvointiin, ongelmakäyttäytymiseen, turvallisuusuhkiin ja vakavimmillaan jopa radikalisoitumiseen sekä väkivaltaiseen ekstremismiin. Yksinäisyys ja ulkopuolisuus voivat olla piiloon jäävä juurisyy sekä hyvinvoinnin, yhteiskunnallisen turvallisuuden että kansantalouden kysymyksissä.

Toivomme työryhmään eri tieteenalojen tutkijoiden ja käytännön toimijoiden esityksiä, jotka käsittelevät esimerkiksi julkisen hallinnon merkitystä ja keinoja yhteisöllisyyden rakentumisessa ja yksinäisyyden sekä ulkopuolisuuden kokemuksen vähentämisessä. Esitykset voivat olla käynnissä olevia tai valmiita teoreettisia tai empiirisiä tutkimuksia sekä käytännön kehittämisesimerkkejä.

Työryhmän vetäjät: Erikoistutkija Anni Kyösti, anni.kyosti@utu.fi Tutkimuskoordinaattori Petra Heikkinen, petra.e.heikkinen@utu.fi

 

5. Julkisen työn arvo ja tiedolla johtaminen palvelujen arjessa (FI / EN / SV)

Julkisen hallinnon rooli onnellisuuden infrastruktuurin rakentajana konkretisoituu ihmisten arjessa julkisen työn kautta. Tässä työryhmässä tarkastellaan julkisen työn arvoa, näkyväksi tekemistä ja arvostusta tiedolla johtamisen, mittaamisen, viestinnän ja vaikuttavuustutkimuksen näkökulmista. Erityinen huomio kohdistuu siihen, miten tieto voi vahvistaa käsitystä julkisen työn arvosta sekä työntekijöiden ja lähijohdon mahdollisuuksia kehittää toimintaansa siellä, missä palvelut tosiasiallisesti tuotetaan.

Työryhmässä kysytään, millaisin tiedoin, mittarein ja käytännöin julkinen työ tehdään ymmärrettäväksi, perustelluksi ja arvostetuksi sekä organisaatioiden sisällä että laajemmin yhteiskunnassa. Miten vaikuttavuus, laatu ja työn tulokset voidaan kuvata tavalla, joka tukee ammatillista ylpeyttä, luottamusta ja kokemusta työn yhteiskunnallisesta arvosta ja puhuttelee paremmin kansalaisia ja päättäjiä?

Työryhmään toivotaan sekä tutkimukseen perustuvia että käytännön kokemuksiin pohjautuvia esityksiä tiedolla johtamisen käytännöistä työn arjessa: miten työntekijät, lähi- ja ylin johto voivat hyödyntää tietoa toiminnan arvioinnin, oppimisen ja uudistamisen tukena. Millaiset tunnusluvut, prosessit ja analyysit tukevat aidosti tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittymistä palvelujen etulinjassa?

Työryhmään voi lähettää abstrakteja suomeksi lisäksi myös ruotsiksi ja englanniksi. Työryhmän pääkieli on kuitenkin suomi, ja keskustelu käydään lähtökohtaisesti suomeksi.

Työryhmän vetäjät:

Niilo Hakonen, niilo.hakonen@kt.fi

Susanna Yliaho, susanna.yliaho@kt.fi

 

6. Liikunta, urheilu ja onnellisuuden infrastruktuuri (FI / EN)

Liikunta ja urheilu ovat osa sitä arjen infrastruktuuria, jonka varaan hyvinvointi, osallisuus, luottamus ja turvallisuuden kokemus rakentuvat. Ne eivät ole vain vapaa-ajan aktiviteetteja, vaan kytkeytyvät laajasti muiden muassa kuntien elinvoimaan, terveyteen, yhteisöllisyyteen ja demokraattiseen osallisuuteen. Samalla ne nivoutuvat siihen, miten julkisen (ja kolmannen) sektorin toiminta ymmärretään: miten palveluja järjestetään oikeudenmukaisesti, miten eri väestöryhmien tarpeet tunnistetaan ja miten päätöksenteossa turvataan pitkäjänteisyys muuttuvissa olosuhteissa.

Työryhmässä tarkastellaan miten liikunta- ja urheilusektorin johtaminen, hallinnolliset rakenteet ja poliittis-hallinnolliset suhteet rakentavat tai rapauttavat onnellisuuden infrastruktuuria. Kiinnostuksen kohteena ovat esimerkiksi päätöksenteon legitimiteetti, eri toimijoiden välinen luottamus, demokratia ja urheilujärjestelmä, palvelujen saavutettavuus, yhdenvertaisuus, turvallisuuden kokemukset sekä julkisen, yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö. Liikunta- ja urheiluhallinnon kysymykset kytkeytyvät myös laajempiin pohdintoihin siitä, miten yhteiskuntarauhaa, osallisuutta ja resilienssiä ylläpidetään.

Työryhmään toivotaan esityksiä esimerkiksi liikunta- ja urheilujohtamisen arvoperustasta, hallinnon ja poliittisen päätöksenteon suhteesta, hyvästä hallinnosta sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista liikunnan ja urheilun kentällä. Lisäksi kiinnostavia ovat esimerkiksi näkökulmat, jotka käsittelevät luottamuksen rakentumista organisaatioissa ja verkostoissa, turvallisuutta liikunta- ja urheiluympäristöissä sekä liikunnan- ja urheilun roolia turvallisuuden ja resilienssin rakentajana, liikunnan asemaa osana laajempaa hyvinvointi- ja kuntapolitiikkaa.

Työryhmässä voi esitellä teoreettisia ja käsitteellisiä avauksia, empiirisiä tutkimustuloksia sekä alustavia tutkimusideoita. Toivotamme tervetulleiksi tutkijat ja käytännön toimijat, jotka tarkastelevat liikunta- ja urheilujohtamista sekä -hallintaa eri näkökulmista. Työryhmä järjestetään paikan päällä Tampereen yliopistolla. Toivomme kutsun innostavan mukaan myös alan toimijoita ja yhteistyötahoja keskustelemaan liikunnan ja urheilun roolista onnellisuuden infrastruktuurissa.

Marjukka Mikkonen, HT, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto

marjukka.mikkonen@tuni.fi

Kati Lehtonen, dosentti, johtava tutkija, JAMK

kati.lehtonen@jamk.fi

 

7. Uudistumisen paradoksi: kriisit yhteistyön ja johtamisen ajureina (FI / EN)

Kuntien ja alueiden arjessa onnellisuus rakentuu kyvystä toimia kriiseissä ja haastavina aikoina uudistuvasti ja yhteisiä arvoja tasapainottaen. Tällaiset ajat voivat avata tilaa innovaatioille ja uuden julkisen arvon luomiselle, mutta samalla kärjistää jännitteitä elinvoiman, vastuullisuuden, kestävyyden ja muiden julkisten arvojen välillä. Kriisit haastavat vallitsevia toimintamalleja ja avaavat paradoksaalisesti tilaa uudistumiselle, innovaatioille ja uudenlaisen julkisen arvon luomiselle. Kuntien ja alueiden arjessa onnellisuus rakentuu kyvystä muuttua, oppia, sopeutua ja uudistaa toimintaa samalla, kun yhteisiä arvoja tasapainotetaan – myös haastavina aikoina.

Paradoksien hallinta edellyttää uudenlaista, kestävää inhimillistä johtamista, joka tukee uuden luomista ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Esimerkiksi elinvoima voidaan ymmärtää julkisena arvona, joka rakentuu erilaisten toimijoiden kyvystä yhdistää osaamista, kantaa vastuuta pitkän aikavälin vaikutuksista, vahvistaa kestävyyttä ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja.

Työryhmässä käsitellään muun muassa innovaatioiden ja uudistumiskyvyn edellytyksiä sekä sektorirajat ylittävää yhteistyötä erityisesti johtamisen kannalta tilanteissa, joissa julkiset arvot voivat olla keskenään jännitteisiä. Keskusteluun toivotaan näkökulmia esimerkiksi:

• arvoristiriitojen ja jännitteiden ilmenemiseen
• kriisien avaamiin mahdollisuuksiin
• luottamuksen rakentumiseen muuttuvissa toimintaympäristöissä
• kestävän uudistumisen ja innovoinnin edellytyksiin • johtamisen käytäntöjen ja niiden kehittämistarpeiden tarkasteluihin
• pohdintoihin julkisen arvon muotoutumisesta ja arvioinnista
• onnellisuuteen uudistumisen ajurina

Työryhmässä käsiteltävät teemat voivat kytkeytyä näihin kysymyksiin, mutta myös muihin aihetta käsitteleviin näkökulmiin kuntien ja alueiden muuttuvassa toimintaympäristössä.

Työryhmä tarjoaa foorumin empiirisille, teoreettisille ja käsitteellisille avauksille. Toivotamme tervetulleeksi niin tutkimuspaperit kuin esityksetkin. Työskentelytapamme on keskusteleva ja annamme tutkimuspapereista palautetta, jota voi hyödyntää jalostettaessa tekstiä artikkeliksi. Työryhmään voi osallistua myös pelkällä esityksellä, joka voi käsitellä esimerkiksi tutkimussuunnitelmaa, tutkimuksen tai hankkeen tuloksia, tai käytännön kehittämistyötä teemaan kytkeytyen.

Työryhmän vetäjät

Riikka Poikela, HTT, tutkijatohtori, riikka.poikela@lapinamk.fi

Hanna Vakkala, dosentti, HTT, yliopistonlehtori, hanna.vakkala@ulapland.fi

Henna Väätäinen, HTT, projektipäällikkö, henna.vaatainen@oulu.fi

 

8. Public Policy and Administration, Open English-Language Panel (EN)

 

This panel welcomes contributions from international scholars or scholars who wish to present in English working across the broad field of public policy and administration. We invite theoretical, empirical, and comparative papers addressing how public institutions are organised, governed, and experienced, from the design of welfare state arrangements to the everyday delivery of public services.

Contemporary public administration faces compounding pressures: fiscal constraints, increasing demand complexity, institutional fragmentation, and the growing role of non-state actors in service provision. Alongside these longstanding challenges, the rapid integration of artificial intelligence and algorithmic tools into public service delivery opens new questions about discretion, accountability, public trust and the changing nature of the public sector frontline work. These dynamics reshape both the formal architecture of public institutions and the practices of the professionals who implement policy on the ground.

The panel encourages papers addressing questions such as but not limited to: How do public service systems adapt to shifting governance arrangements and social needs? What forms of discretion and accountability emerge at the frontlines of public service delivery? How are equity and legitimacy negotiated within complex, multi-actor settings? What does cross-national comparison reveal about institutional variation in policy implementation? And how are digital and AI-driven tools transforming the relationship between citizens and public organisations?

Papers drawing on diverse methodological traditions (qualitative, quantitative, ethnographic, or mixed methods) are equally welcome.

The panel is conducted in English and warmly welcomes submissions from early-career and experienced international researchers who wish to receive feedback on and discuss their papers.

Co-chairs:

Luiz Alonso de Andrade, postdoctoral researcher, Tampere University

Sorin Dan, associate professor, University of Vaasa

Motolani Peltola, university lecturer, Tampere University.

 

9. Hallinnon haavoittuvuus ja onnellisuuden infrastruktuuri – palveluperiaate, varautuminen ja luottamus teknologiariippuvaisessa yhteiskunnassa (FI / EN)

Suomen yhteiskunnallista luottamusta, turvallisuutta ja arjen toimivuutta voidaan pitää osana onnellisuuden infrastruktuuria. Se ei muodostu vain palveluista ja fyysisestä infrastruktuurista, vaan myös siitä, että julkinen hallinto kykenee toimimaan ennakoitavasti, saavutettavasti ja oikeuksia turvaavasti sekä normaalioloissa että häiriötilanteissa. Hallinnon palveluperiaate, neuvontavelvollisuus, yhdenvertaisuus ja avoimuus ovat tässä mielessä paitsi hyvän hallinnon vaatimuksia myös osa yhteiskunnan kriisinsietokykyä.

Digitalisoitunut hallinto rakentuu yhä vahvemmin tietojärjestelmien, pilvipalvelujen, viestintäkanavien ja ulkoistettujen palvelukokonaisuuksien varaan. Tämä on lisännyt tehokkuutta, mutta samalla synnyttänyt uudenlaisia haavoittuvuuksia. Keskeinen kysymys on, mitä tapahtuu, jos sähköiset asianhallinta-, kartta-, viestintä- tai johtamisjärjestelmät eivät ole käytettävissä. Onko hallinnolla paikallisesti kahdennettua välttämätöntä tietoa, manuaalisia toimintamalleja, vaihtoehtoisia viestintävälineitä ja henkilöstön osaamista toimia ilman tavanomaista digitaalista infrastruktuuria?

Työryhmässä tarkastellaan hallinnon palveluperiaatetta ja hyvän hallinnon vaatimuksia varautumisen näkökulmasta. Kansalaisen oikeuksien tosiasiallinen toteutuminen edellyttää hallinnolta muutakin kuin normien muodollista noudattamista. Hallinnon on kyettävä ylläpitämään vuorovaikutusta, neuvontaa, päätöksentekoa ja välttämättömiä palveluja myös silloin, kun tekniset, organisatoriset tai ulkoisiin toimittajiin liittyvät häiriöt horjuttavat tavanomaista toimintaympäristöä.

Työryhmän keskeisiä kysymyksiä ovat hallinnon teknologiariippuvuudet, kriittisen tiedon tunnistaminen ja kahdentaminen, analogiset ja manuaaliset varajärjestelmät, kuntien ja alueiden johtamisjärjestelmien haavoittuvuudet sekä se, miten palveluperiaate, yhdenvertaisuus ja luottamus toteutuvat tilanteissa, joissa digitaaliset palvelukanavat eivät toimi tai eivät tavoita kaikkia kansalaisia.

Kutsumme työryhmään tutkijoita ja asiantuntijoita, joita kiinnostavat hallinnon varautuminen, palveluperiaate, hyvä hallinto, kriittisen tiedon hallinta, johtamisjärjestelmät, teknologiariippuvuudet sekä kuntien ja alueiden kyky ylläpitää turvallisuutta, luottamusta ja yhteiskuntarauhaa myös häiriötilanteissa.

Työryhmän vetäjät:

Kari Telaranta, projektitutkija, Tampereen yliopisto, johtamisen ja talouden tiedekunta. 0447365776 kari.telaranta@tuni.fi

Joel Kauppinen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto. 0447268112 joel.kauppinen@sppl.fi

 

10. Kokonaisturvallisuus, hallinta ja varautuminen (FI / EN)

Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivien 2026 yleisteemana on Onnellisuuden infrastruktuuri – demokratia, luottamus ja turvallisuus. Tässä työryhmässä lähestytään teemaa turvallisuuden, varautumisen ja kokonaisturvallisuuden kysymyksiin. hallinnan näkökulmista keskittyen erityisesti Viime vuosina realisoituneet turvallisuusuhat ovat konkretisoineet sen, mitä on kuvattu poly ja permakriiseinä: kriisit ovat samanaikaisia, toisiinsa kytkeytyviä ja aiempaa vaikeammin hallittavia. Kansallisen, alueellisen ja paikallisen toiminnan kannalta keskeinen kysymys on, miten näitä ilmiöitä voidaan ymmärtää, ennakoida ja hallita sekä millaisia vaikutuksia niillä on yhteiskunnan toimintakykyyn, instituutioihin ja yhteiskuntarauhaan. Suomalaisessa keskustelussa turvallisuutta ja varautumista lähestytään usein kokonaisturvallisuuden mallin kautta. Malli korostaa eri toimijoiden, sektoreiden ja hallinnon tasojen välistä yhteistyötä, jossa turvallisuuden ylläpitäminen perustuu sekä varautumiseen että kriisien aikaiseen toimintaan. Samalla se nostaa esiin joukon hallinnan haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi kompleksisiin riippuvuussuhteisiin, tiedon jakamiseen, resurssien kohdentamiseen sekä hallinnon ja poliittisen päätöksenteon vuorovaikutukseen. Työryhmässä tarkastellaan näitä teemoja laajemmin yhteiskunnallisten rakenteiden, käytäntöjen ja vuorovaikutussuhteiden näkökulmasta: miten yhteiskunnallinen toimintakyky, vakaus ja arjen sujuvuus rakentuvat ja muotoutuvat eri hallinnon tasoilla sekä eri toimijoiden yhteistyössä – ja millaisia jännitteitä, katkoksia ja uudelleenmuotoutumisen prosesseja tähän liittyy muuttuvissa ja epävarmoissa olosuhteissa. Toivomme työryhmään esityksiä, joissa turvallisuutta, varautumista ja hallintaa tarkastellaan laajasti.

Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja:
– Kriisien kompleksinen luonne hallinnan haasteena
– Kokonaisturvallisuuden toteutuminen ja kehittäminen eri hallinnon tasoilla
– Kriisinhallintaan, varautumiseen ja turvallisuuden ylläpitämiseen liittyvät verkostot
– Hallinnon, politiikan ja instituutioiden rooli yhteiskunnallisen vakauden ja toimintakyvyn rakentumisessa
– Alueellinen ja paikallinen toiminta osana turvallisuutta ja kriisinhallintaa
– Resilienssi, sopeutumiskyky ja hallinnan käytännöt epävarmuuden oloissa
– Arvonluonnin ja arvonmuodostuksen prosessit sekä arvon heikentyminen tai tuhoutuminen turvallisuuden ja hallinnan konteksteissa
– Viranomaisten, organisaatioiden ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä (ml. sisäiset ja ulkoiset toimijat, poikkihallinnollinen ja monitoimijainen yhteistyö) sekä muut turvallisuuden, varautumisen ja hallinnan rajapintoja käsittelevät tutkimusavaukset

Työryhmän tarkoituksena on koota yhteen turvallisuushallinnosta, -politiikasta, varautumisesta, valmiudesta ja kriisijohtamisesta kiinnostuneita tutkijoita ja käytännön toimijoita. Työryhmä tarjoaa foorumin keskustelulle turvallisuuden, hallinnan ja institutionaalisten käytäntöjen dynamiikasta eri tasoilla ja eri konteksteissa. Toivomme esittäjiltä tiedepäiville laajennettuja abstrakteja tai eri vaiheissa olevia tutkimuspapereita ja vastaanotamme papereita myös englannin kielellä.

Elias Pekkola, turvallisuushallinnon apulaisprofessori, Tampereen yliopisto

Johanna Liljeroos-Cork, hallintotieteen yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto

Tapio Juntunen, yliopisto-opettaja, politiikan tutkimus, Tampereen yliopisto

Harri Jalonen, sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori, Vaasan yliopisto

Hanna Wass, apulaisprofessori, politiikan tutkimus, Helsingin yliopisto

Jari Eloranta, talous- ja sosiaalihistorian professori, Helsingin yliopisto

 

11. Turvallisuuden johtaminen ja arviointi sosiaali- ja terveysalalla (FI / EN)

Haasteet ja kriisit muovaavat yhteiskunnallista toimintaympäristöä, kehittyen enenevissä määrin toisiinsa kietoutuneiksi ja päällekkäisiksi ilmiöiksi. Tämän vuoksi myös turvallisuusjohtamiseen sosiaali- ja terveysalalla liittyy luontaisesti epävarmuutta sekä puutteellista ja epätäydellistä tietoa. Monimutkaisissa yhteiskunnallisissa tilanteissa, jotka muodostavat pikemminkin jatkumon kuin yksittäisen, ohimenevän tilan, korostuu resilienssin merkitys, kattaen paitsi kyvyn ennakoida tulevia häiriöitä ja selviytyä kriiseistä, myös mahdollisuuden oppia ja sopeutua sekä kriisin aikana että sen jälkeen. Tietoon liittyvä epävarmuus ja monitulkintaisuus korostavat tarvetta turvata sen eheys, luotettavuus ja saatavuus yhä verkottuneemmassa ja dataohjautuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Tiedollisten aukkojen kaventaminen ja toiminta epätäydellisen tiedon varassa eivät ole kuitenkaan ristiriidassa keskenään. Tämä näkökulma kytkeytyy myös ennakoivaan tulevaisuusajatteluun ja on keskeinen tietoperustaisessa turvallisuuden johtamisessa. Käytännössä tämä edellyttää sote-alalla, että valmiussuunnittelussa ei lukkiuduta yksittäisiin signaaleihin tai tulevaisuusskenaarioon, vaan oppiminen käynnistetään heti akuutin vaiheen hellittäessä, vaikka haaste tai kriisi itsessään jatkuisi. Turvallisuuden johtamisen näkökulmasta tämä tarkoittaa, että arviointi ja oppiminen eivät ole jälkikäteisiä, vaan rinnakkaisia ja jatkuvia prosesseja; Sen sijaan, että pyrittäisiin hallitsemaan epävarmuutta liiallisella kontrollilla, tulee toimintalinjausten voida joustaa ja tarkentua tiedon karttuessa. Turvallisuuden arviointi on siten jatkuvaa, adaptiivista ja avointa myös suunnanmuutoksille.

Lisäksi systeeminen oppiminen on keskeistä turvallisuuden johtamisen ja arvioinnin kehittämisessä. Tämä edellyttää siirtymistä kohti institutionaalista oppimista sekä opitun tiedon systemaattista jakamista, vaatien monipuolisia yhteistyöverkostoja, jotka mahdollistavat paitsi tiedon sujuvan välittymisen myös dialogin eri näkökulmien ja toimintatapojen yhteensovittamiseksi. Joustavat toimintamallit ovat keskeisiä oppimisen mahdollistajia sote-alan turvallisuuden johtamisessa ja esimerkiksi luovan ideoinnin hyödyntäminen ennakointi- ja skenaariotyössä voivat laajentaa näkökulmia ja vahvistaa oppimis- ja arviointiprosesseja.

Työryhmämme kutsuu monitieteisiä ja -näkökulmaisia tutkimuksia tarkastelemaan erilaisia tapoja, joilla turvallisuutta sosiaali- ja terveysalalla johdetaan, arvioidaan ja toteutetaan käytännön työssä. Empiiristen tutkimusten lisäksi tervetulleita ovat luonteeltaan teoreettiset tutkimukset sekä tutkimus-, kehittämis- ja arviointimenetelmiin keskittyvät esitykset sekä ideavaiheessa olevat tutkimusaihiot.

Ryhmästä kiinnostuneita pyydetään lähettämään lyhyt enintään 400 sanan abstrakti. Abstraktiin toivotaan lyhyt johdanto aiheeseen, tutkimusmenetelmän kuvaus ja (alustava) tulosasetelma.

Työryhmän mahdollisia esityskieliä ovat suomi ja englanti.

yhteyshenkilöt: Salla Maijala, Vaasan yliopisto (salla.maijala@uwasa.fi), Aino Rantamäki, Pirkanmaan hyvinvointialue ja Vaasan yliopisto (aino.rantamaki@uwasa.fi) ja Juha Lindell (Vaasan yliopisto) (juha.lindell@uwasa.fi).