Keskustakampuksen alumnitarinat

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän valmistui maisteriksi vuonna 2001 ja väitteli tohtoriksi 2009 Tampereen yliopistosta.

Ikosella on pitkä kunta- ja aluepolitiikan kokemus. Hän on kahteen otteeseen johtanut yhtä Suomen suurimmista kaupungeista, Tamperetta, pormestarina. Aiemmin hän on toiminut kaupungissa myös sotesta vastaavana apulaispormestarina ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Ikonen on toiminut lisäksi KEVAn puheenjohtajana, Kuntaliiton varapuheenjohtajana ja Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuuston varapuheenjohtajana.

Valtakunnallisessa päätöksenteossa Ikonen on nyt toista kauttaan kansanedustajana. Tätä ennen hän on toiminut Kataisen ja Sipilän hallituksissa valtiosihteerinä valtiovarainministeriössä ja sijaistanut niiden ministereitä ministerityöryhmissä ja kansainvälisissä ministerikokouksissa. Ikonen kuuluu Kokoomuksen puoluejohtoon puolueen varapuheenjohtajana.

Tiedemaailmassa Ikonen on toiminut työelämäprofessorina sekä tehnyt tutkimusta ja lukuisia julkaisuja niin kaupunkien ja kuntien johtamisesta, sote-uudistuksesta kuin pääministerien poliittisesta johtamisesta.

Uransa alkuvuosina ennen politiikkaan lähtöä Ikonen työskenteli kansalaisjärjestöissä, projektijohtajana konsulttiyrityksessä ja valtion aluehallinnossa kehittämispäällikkönä.

Mikael Uusi-Mäkelä (FM) toimii digitalisaatiojohtajana Laurea-ammattikorkeakoulussa, missä hän vastaa oppimisen ja organisaation kehittämisen digitalisaatiosta. Englantilaista filologiaa ja kirjallisuustieteitä opiskellut Mikael vannoi, ettei koskaan ryhdy opettajaksi. Nykyisin takana on kuitenkin satoja opettajan koulutuksia ja muutama oppimisteknologia-alan yritys.

Lopulta siis opettajaksi opiskellut Mikael on urallaan kulkenut monivaiheisen matkan tutkimushankkeista startup-yrittäjyyden kautta korkeakoulun johtotehtäviin ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen. Hän yhdistää pedagogisen taustansa strategiseen muutosjohtamiseen ja haluaa puheenvuorossaan rohkaista opiskelijoita ja alumneja etsimään oman polkunsa myös siellä, missä sitä ei vielä ole. 

Uusi-Mäkelä puhuu alumnipuheenvuorossaan aiheella: Kielten ja koodin rajapinnalla – oppiminen uran punaisena lankana.

Leena Kostiainen on toiminut rehtorina useassa tamperelaisessa perusopetuksen koulussa vuodesta 2002 alkaen. Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksesta valmistuttuaan (1991) hän työskenteli luokanopettajana noin kymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä Kostiainen on opintovapaaalla ja valmistelee väitöskirjaansa. Väitöskirjatyössään Kostiainen tutkii sitä, mitkä tekijät koulussa edistävät oppimista ja hyvinvointia. On tärkeää, että koulua kehitetään tutkittuun tietoon perustuen. 

Kostiainen on ollut kaupunginvaltuutettuna Tampereella vuodesta 2009 alkaen ja aluevaltuutettuna vuodesta 2022 alkaen. Hänellä on ollut lukuisia tärkeitä luottamustehtäviä, mm. lasten ja nuorten palveluista vastaava apulaispormestari ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja sekä tällä hetkellä aluehallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja. 

Leena Kostiaisen alumnipuheenvuoro käsittelee opettajaa yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Paras tapa parantaa maailmaa on luoda lapsille ja nuorille hyvät kasvuolosuhteet. Tätä työtä tehdään monella tasolla niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla. Vaativin ja vaikuttavin työ tehdään koulun arjessa. On tärkeää, että jokainen lapsi saisi koulussa onnistumisen kokemuksia. Opettajan rooli on keskeinen sekä oppilaan hyvinvoinnin että oppimisen edistämisessä. Rehtorin vastuulla taas on huolehtia siitä, että henkilökunnalla on mahdollisuus onnistua vaativassa työssään.  

Koululla voi olla ratkaiseva vaikutus yksilön elämään, mutta sillä on myös tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Opettaja voi olla se, joka katkaisee syrjäytymisen kierteen, joka antaa toivoa ja uskoa tulevaan.  

Koulu on yhteiskunta pienoiskoossa, siellä on lapsia monenlaisista taustoista. Poliittisissa luottamustehtävissä on hyötyä siitä, että tuntee laaja-alaisesti ihmisten elämää. Koulutyössä taas on ollut hyötyä siitä, että tuntee hyvin koko palvelujärjestelmän, myös lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää, jotta lapset, nuoret ja perheet saavat ajoissa tarvitsemansa avun ja tuen.

”Child is both a promise and hope for mankind.” (Maria Montessori) 

Pasi Toivonen toimii tällä hetkellä Tampereen yliopiston työelämäprofessorina (2025-2026). Hän on tullut tunnetuksi muun muassa Ajankohtaisen kakkosen toimittajana, juontajana ja tuottajana sekä Yle Perjantain ja Perjantai-dokkarien tuottajana. Vuosina 2022–2024 hän työskenteli Ylen Afrikan-kirjeenvaihtajana.

Pasi Toivonen kertoo alumnipuheenvuorossaan ihmisen kohtaamisesta journalistisessa työssä. Toivosen mielestä
tärkeintä näinä myllerryksen aikoina on journalistin kyky kohdata ihminen, luoda luottamuksellisia suhteita haastateltaviin ja tehdä journalismia yli ideologisten ja kulttuuristen rajojen.

Ritva Koukku-Ronde työskenteli lähes 40 vuotta ulkoministeriössä, mm. suurlähettiläänä Yhdysvalloissa, Saksassa ja Intiassa, kehityspolitiikasta vastaavana alivaltiosihteerinä, osastopäällikkönä ja Euroopasta vastaavana apulaisosastopäällikkönä.

Hän on toiminut myös usean johtokunnan puheenjohtajana (mm. Finnfund,  Finnish Water Forum, Institute for African Leadership for Sustainable Development) sekä kuvernöörinä Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kehityspankeissa.

Koukku-Ronde valmistui Tampereen yliopistosta vuonna 1982 pääaineena yleinen historia, sivuaineina tiedotusoppi, kansainvälinen politiikka, Suomen historia ja kunnallispolitiikka.