Puhujat

Pääseminaarin puhujat

Keijo Hämäläinen

Rehtori, Tampereen yliopisto

Keijo Hämäläinen toimii Tampereen yliopiston rehtorina. Ennen siirtymistään Tampereelle hän toimi Jyväskylän yliopiston rehtorina vuosina 2017–2023. Aiemmin hän on työskennellyt Helsingin yliopistossa muun muassa vararehtorina, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina sekä fysiikan professorina. Hämäläinen väitteli filosofian tohtoriksi fysiikan alalta Helsingin yliopistossa vuonna 1990. Hän on toiminut myös korkeakoulukentän keskeisissä luottamustehtävissä, kuten Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n puheenjohtajana vuosina 2020–2021 sekä hallituksen jäsenenä Sitrassa ja Suomen kulttuurirahastossa.

Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Henna Virkkunen, jolla on vaaleat, polkkamittaiset hiukset, katsoo kameraan ja hymyilee. Hänellä on yllään musta paita ja tummansininen jakkutakki.

Keynote: Henna Virkkunen

Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja ja komissaari

Henna Virkkunen toimii Euroopan komission johtavana varapuheenjohtajana sekä teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaavana komissaarina.

Virkkusen tehtävänä on torjua EU:hun kohdistuvia monimuotoisia turvallisuusuhkia ja vahvistaa ulkorajojen valvontaa ja sisäistä turvallisuutta. Lisäksi Virkkunen edistää vapauksien, oikeuksien ja demokratian vahvistumista EU:ssa.

Hän vastaa myös digi- ja kärkiteknologioista tehtävänään johtaa pyrkimyksiä rakentaa EU:lle digitaalisiin ratkaisuihin perustuva tulevaisuus unionin kilpailukyvyn, häiriönsietokyvyn ja osallistavuuden varmistamiseksi sekä säilyttää tai saavuttaa johtoasema strategisten digiteknologioiden alalla.

Virkkunen on toiminut Euroopan parlamentin jäsenenä vuosina 2014–2024 ja sitä ennen kansanedustajana vuosina 2007–2014. Hän on toiminut myös opetusministerinä, hallinto- ja kuntaministerinä sekä liikenneministerinä.

Virkkunen tunnetaan aktiivisena vaikuttajana eurooppalaisen yhteistyön, digitaalisen kilpailukyvyn ja demokratian puolustajana.

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Lasse Lehtonen

Pääjohtaja, Kela

Lasse Lehtonen aloitti Kelan pääjohtajana kesäkuun 2025 alussa. Hän siirtyi Kelan palvelukseen HUS-ryhmästä, jossa hän toimi Diagnostiikkajohtajan tehtävässä. Tehtävänsä ohella hän toimi terveysoikeuden professorina Helsingin yliopistossa. Aiemmin hän toimi johtotehtävissä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä sekä lääkeyhtiö Orion oyj:ssä. Lisäksi hän on toiminut Euroopan komission asiantuntijaryhmän ”Effective ways in investing in health” jäsenenä vuosina 2013–2022. Koulutukseltaan hän on lääketieteen ja oikeustieteen tohtori sekä kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri. Hän on ollut kliinisen farmakologian dosentti Tampereen yliopistossa vuodesta 2004 lähtien.

Kai Sauer

Suomen Saksan-suurlähettiläs

Kai Sauer on toiminut Suomen Saksan suurlähettiläänä Berliinissä vuodesta 2023. Ennen siirtymistä Berliiniin hän toimi ulkoministeriön alivaltiosihteerinä.

Monipuolisen uransa aikana hän on ollut myös Suomen YK-suurlähettiläänä New Yorkissa sekä suurlähettiläänä Indonesiassa. Vuosina 2003-2004 hän toimi Harri Holkerin avustajana YK:n siviilihallinnon UNMIK:ssä Kosovossa. Sauer on toiminut myös presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantajana tämän ollessa YK:n pääsihteerin Kosovo-prosessin (UNOSEK) erityislähettiläänä. Hän on tunnettu osaamisestaan monenkeskisessä diplomatiassa ja turvallisuuspolitiikassa.

Suomen Saksan suurlähettiläänä Sauerilla on kolme pääteemaa: turvallisuuspolitiikka, EU-yhteistyö sekä talous. Sauer on Tampereen yliopiston vuoden alumni 2014.

Ville Voipio

Vaisalan hallituksen puheenjohtaja, Teknologiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja

Ville Voipio on arvostettu hallitusammattilainen, jolla on vankka kokemus erilaisista kestävän teknologian kehitys- ja johtotehtävistä. Hän on toiminut sään ja teollisuuden mittauslaitteita ja -dataa kehittävän Vaisalan hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2021.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa Voipio painottaa mm. strategista kestävyysajattelua, uusiin teknologioihin pohjautuvia ratkaisuja sekä energiamurrosta. Pörssisäätiö on palkinnut Voipion Kestävän kasvun tekijä -palkinnolla vuonna 2024. Vuonna 2025 hän toimii myös Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtajana. Directors’ Institute Finlandin hallituksen jäsen Voipio on ollut vuodesta 2020. Lisäksi hän toimii Turun yliopiston työelämäprofessorina. Voipiolla on ollut perusterveydenhuollon digitalisaation dosentuurit Tampereen teknillisessä yliopistossa sekä Tampereen yliopistossa vuodesta 2013.

Elina Kestilä-Kekkonen

Professori, valtio-oppi, politiikan tutkimuksen yksikön päällikkö, Tampereen yliopisto

Elina Kestilä-Kekkosen tutkimus keskittyy poliittiseen käyttäytymiseen ja luottamukseen, vaaleihin sekä poliittisiin arvoihin ja asenteisiin. Hän johtaa vuosina 2025–2029 Suomen kansallista vaalitutkimuskonsortiota.

Kestilä-Kekkonen on ollut vastuussa useista merkittävistä tutkimushankkeista, kuten Suomen Akatemian rahoittamista projekteista Pathways to Political Trust ja Education, Political Efficacy and Informed Citizenship. Hän on julkaissut laajasti politiikan tutkimuksen alalta ja toiminut päätoimittajana Scandinavian Political Studies -lehdessä 2017-2020. Vuosina 2023 ja 2024 hänet palkittiin Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelman Vuoden opettajana.

Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Rinna Kullaa

Apulaisprofessori, Globaalihistoria ja Globaalit Ukraina-opinnot, Tampereen yliopisto

Rinna Kullaa työskentelee globaalihistorian apulaisprofessorina Tampereen yliopistossa. Kullaa on yksi kansainvälisen Globaalit Ukraina opinnot -yhteisön perustajajäsenistä. Hän on ollut edelläkävijä merialueiden kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa toisen maailmansodan jälkeisenä aikana.

Kullaan tutkimus keskittyy vertailevaan diplomaattiseen historiaan Mustallamerellä, Itämerellä ja Jäämerellä. Hän on toiminut asiantuntijana muun muassa Iso-Britannian parlamentille ja Yhdysvaltojen State Departmentille. Kullaan kansainvälinen ura on tarjonnut mahdollisuuksia opettaa Välimeren historiaa Sciences Po- yliopistossa Pariisissa, Venäjän roolia Lähi-idässä Beirutin Amerikkalaisessa yliopistossa sekä Ukrainaa maailmanpolitiikassa Kiovan kansallisessa Taras Ševtšenko -yliopistossa.

Kullaa on johtanut useita Suomen Akatemian ja Suomen kulttuurirahaston rahoittamia tutkimusprojekteja. Hän kävi lukion Kööpenhaminassa, valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi Columbian yliopistosta, suoritti filosofian maisterin tutkinnon Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksesta Oxfordin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi modernin Euroopan historiasta Marylandin yliopistossa. Rinna syntyi tavalliseen itä-helsinkiläiseen suomalaiseen perheeseen ja on sukunsa ensimmäinen yliopistossa opiskellut jäsen.

Thomas Olsson

Professori, ihmiskeskeinen suunnittelu, Tampereen yliopisto

Thomas Olsson toimii ihmiskeskeisen suunnittelun professorina Tampereen yliopistossa. Hän johtaa tutkimusryhmää, joka tutkii sosiaalisen teknologian, digitaalisen etiikan ja kestävän ICT:n kysymyksiä. Työssään Olsson yhdistää käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteet teknologiaan, tavoitteenaan rakentaa kestävämpää ja osallistavampaa digitaalista tulevaisuutta.

Olsson toimii Digital and Sustainability Transitions in Society -tutkimusalustan akateemisena johtajana ja vastaa kansainvälisestä Computing Sciences and Electrical Engineering –maisteriohjelmasta. Olsson on ollut vastuussa useista tutkimushankkeista, jotka käsittelevät muun muassa tekoälyn vaikutuksia journalismiin, digitaalisten palveluiden saavutettavuutta maahanmuuttajille, sekä tunteita ja käyttäytymistä digitaalisessa mediassa.

Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Juho Saari

Professori, sosiaali- ja terveyspolitiikka, Tampereen yliopisto

Juho Saarella on pitkä tausta sosiaali- ja terveysministeriössä neuvonantajana sekä strategisten aloitteiden, EU-asioiden sekä tutkimus- ja kehittämispolitiikan vastuuhenkilönä. Hän on toiminut asiantuntijana useille ministereille ja päättäjille.

Saari on julkaissut yli 70 kirjaa ja 170 vertaisarvioitua artikkelia muun muassa sosiaalipolitiikasta, julkisesta taloudesta, hyvinvoinnista, eriarvoisuudesta ja yhteiskunnallisista innovaatioista. Hän on johtanut yli 90 tutkimushanketta ja toiminut asiantuntijana lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa. Saari on erikoistunut sosiaali- ja terveyspolitiikan, eriarvoisuuden ja huono-osaisuuden sekä Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden tutkimukseen.

Heli Skottman

Professori, StemSightin perustaja ja teknologiajohtaja

Heli Skottman on tutkinut ihmisen kantasoluja yli 20 vuoden ajan. Skottmanilla on laaja kokemus bioteknologian ratkaisujen kaupallisesta soveltamisesta, ja hän on ollut mukana perustamassa useita spin-off-yrityksiä.

StemSight on yritys, joka tuottaa Skottmanin silmätutkimusryhmässä kehitettyjen kansasolusiirteiden avulla hoitoratkaisuja sarveiskalvon sokeuteen. StemSight palkittiin Euroopan innovatiivisimpana biotieteiden start-up -yrityksenä BioFIT Startup Slam -kilpailussa vuonna 2020.

Skottman on palkittu muun muassa Suomen Akatemian tieteellisen rohkeuden palkinnolla (2010), Pirkanmaan palkinnolla lääketieteellisistä innovaatioista (2019), Scandinavian Society for Biomaterial Research -palkinnolla (2019) sekä Aamulehden Valo-palkinnolla (2021) merkittävästä hyvinvointia edistävästä tutkimustyöstä Pirkanmaan alueella.

Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto