Tampere Kuplii Goes Academic -seminaari
11.00-12.00 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto
Tampere Kuplii Goes Academic -seminaarin aluksi jaetaan vuoden 2019 Sarjakuva-Finlandia-palkinto. Palkinnon jakaa 11.00 alkaen valokuvaaja ja toimittaja Meeri Koutaniemi.
12.15-12.30 Olli Löytty: Seminaarin avaus
Seminaarin avauksessa johdatetaan päivän teemaan: sarjakuvan aktivismiin ja sarjakuva-aktivismiin.
Olli Löytty
Olli Löytty (FT) työskentelee Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa Sarjakuva ja siirtolaisuus: kuuluminen, kerronta, aktivismi. Kovin harva asia on hänen mielestään yhtä mielenkiintoista kuin kulttuurien sekoittuminen ja eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten välinen kanssakäyminen. Ne ovat myös asioita, joita sarjakuvassa käsitellään monivivahteisesti.
12.30-13.00 Jiipu Uusitalo: Queerfeministinen vallankumous sarjakuvassa
Esitelmässä luodaan silmäys suomalaiseen sarjakuvaan queerfeministisestä kulmasta. Erityisesti tarkastellaan heteronormatiivisen patriarkaatin vallan kumoutumista ja uusia, raikkaita queer-tuulia sarjakuvakentällä. Missä meneillään olevan vallankumouksen juuret ovat ja kuinka laajasta ilmiöstä on kyse?
Jiipu Uusitalo
Jiipu Uusitalo on tamperelainen sarjakuvabloggaaja ja -piirtäjä, joka on Tajukankaankutoja-blogissaan käsitellyt yhteiskunnallisia aiheita feministisestä ja anarkistisesta näkökulmasta. Tänä vuonna Täysi Käsi Oy julkaisi hänen Kapinallisen sydämen huokauksia -sarjakuvansa.
13.00-13.30 Ralf Kauranen: Siirtolaisuus, sarjakuva ja aktivismi
Esitelmässä tarkastellaan siirtolaisuuden ja sarjakuvan välisiä suhteita. Sen lisäksi, että siirtolaisuudesta ja pakolaisuudesta on muodostunut merkittävä aihepiiri nykysarjakuvaan, on siirtolaisuus liikuttanut sarjakuvantekijöitä suoranaiseen aktivismiin. Erityisesti esitelmässä keskitytään suomalaisen sarjakuvakentän reaktioihin syksyllä 2015, kun turvapaikanhakijoiden määrä hetkellisesti kasvoi.
Ralf Kauranen
Ralf Kauranen on sosiologi ja sarjakuvatutkija. Tällä hetkellä hän johtaa Sarjakuva ja siirtolaisuus: kuuluminen, kerronta, aktivismi -hanketta, jota Koneen Säätiö rahoittaa. Kaurasen aikaisemmat tutkimukset ovat käsitelleet esimerkiksi sarjakuvakulttuurin ylirajaisuutta ja monikielisiä julkaisukäytäntöjä sarjakuvassa, 1950-luvun sarjakuvakeskustelua, Suomen sisällissotaa sarjakuvassa sekä sarjakuvapropagandaa.
13.30-14.00 Sanna Hukkanen: Sarjakuva vähemmistökieliaktivismissa
Elävä kieli – sarjakuvia suomalaisugrilaisilla vähemmistökielillä -hankkeen tarkoituksena on tukea uhanalaisia kieliä sarjakuvan avulla. Hankkeessa on järjestetty sarjakuvatyöpajoja kieliaktivisteille Venäjällä, Suomessa, Virossa ja Norjassa vuosina 2015–2018. Työpajoissa piirretyistä sarjakuvista rakentuu kiinnostava kuva pienten kieliryhmien historiasta, perinteistä ja nykypäivästä valtakulttuurin puristuksessa. Vähemmistökielisiä sarjakuvia on julkaistu lehdissä, sosiaalisessa mediassa ja pienlehtinä. Hankkeessa on tekeillä myös kirja ja nettisivu. Sarjakuvista on koottu näyttely, joka jatkaa kiertuettaan vuoden 2019 aikana.
Sanna Hukkanen
Sanna Hukkanen on joensuulainen sarjakuvataiteilija, joka toimii vastuuhenkilönä Elävä kieli – sarjakuvia suomalaisugrilaisilla vähemmistökielillä -hankkeessa. Hukkanen on järjestänyt sarjakuvatyöpajoja erilaisille vähemmistöryhmille muun muassa Suomessa, Tansaniassa ja Venäjällä. Hän on kiinnostunut sarjakuvasta vaikuttamisen välineenä, ja hänen omat työnsäkin ottavat kantaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten rasismiin ja metsien hävittämiseen.
14.00-14.30 Tauko
14.30-15.00 Kaisa Ahvenjärvi: Aktivismi ja ironia saamelaisessa sarjakuvassa
Esitelmässä käsitellään Maren Uthaugin sarjakuvateoksia Ságer somá leat sápmelažžan (2010, Saakelin hauskaa olla saamelainen) ja Ságeris ságat (2011, Saakelinmoisia juttuja). Tarkastelunäkökulmana on (itse)ironian käyttö saamelaisaktivismin ja -politiikan kuvauksissa.
Kaisa Ahvenjärvi
Kaisa Ahvenjärvi (FT) työskentelee kirjallisuuden yliopistonopettajana Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkinut ja kääntänyt saamelaista nykyrunoutta.
15.00-15.30 Leena Romu: Nauravat nartut: Huumori ja feministinen sarjakuva Suomessa 1990-2000-luvuilla
Esitelmässä luodaan katsaus suomalaiseen 1990-2000-luvun feministiseen sarjakuvaan ja kysytään, millaista huumoria sarjakuvissa esiintyi. 1990-luvulla naiset alkoivat järjestäytyä kotimaisen sarjakuvan kentällä esimerkiksi perustamalla naisten sarjakuviin keskittyneen pienlehden Naarassarjat. 2000-luvulla lehti muuttui digitaaliseksi ja sai nimen Nettinarttu. Ajanjakson sarjakuvia tarkastellaan esitelmässä erilaisten huumorin määritelmien ja teorioiden valossa ja kysytään, voiko huumori toimia vaikuttamisen keinona. Samalla esitelmä pohtii yhteisöllistä sarjakuvatoimintaa suhteessa aktivismiin.
Leena Romu
Leena Romu (FT) työskentelee vuonna 2019 Södertörnin yliopiston tutkimushankkeessa A multidisciplinary study of feminist comic art ja apurahatutkijana Koneen säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa Synkistyvät tulevaisuudenkuvat – Dystooppinen fiktio nykykirjallisuudessa (Tampereen yliopisto). Romun Kati Kovácsin sarjakuvia käsittelevä väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistossa lokakuussa 2018. Romun väitöskirja on ensimmäinen suomalaiseen sarjakuvaan keskittyvä tutkimusmonografia.
15.30-16:30 Markus Galla: The story of two different comic-countries: The difference of the comic history in East and West Germany
In both sides of Germany the real comic history starts in the 50th of the last century. The beginning was affected by political and public developments. And it had the same effect in the perception of comics. Till the reunion of Germany. Markus Galla explains with words and pictures why the German comic way is a special in the European Comic history.
Markus Galla
Markus Galla is a fan-boy of comics since the early 70ties. He was an ambassador for this graphic medium and connected to a lot of German comic artist and editors. In his “real” life he works mostly for the paper branch and connected industries.