Puhujat ja esiintyjät

Harri Melin työskentelee sosiologian professorina Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut suomalaisen yhteiskunnan muutoksia 1980-luvun alusta lähtien. Tiedon valoa -tapahtumassa Melin keskusteluttaa kansalaisyhteiskunnan tilasta.

Mikko Lahtisen keskeisiä tutkimuskohteita ovat poliittisen filosofian historia Platonista ja Aristoteleestä Machiavelliin ja Marxiin. Lahtinen on tutkinut myös suomalaisen nationalismin historiaa sekä Antonio Gramscin ja Louis Althusserin ajattelua.

Veera Kaleva tutkii yliopistodemokratiaa ja sen nykytilaa yliopistoilla. Hän on mukana Kohti parempaa yliopistomaailmaa -hankkeessa. Lisäksi hän on toiminut vuosia opiskelijapolitiikassa sekä erilaisissa kansalaisverkostoissa.

Katri Saarikivi on suomalainen aivotutkija ja tieteen popularisoija. Saarikivi johtaa Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeja selvittävää HUMEX-projektia. Saarikiven vetämä NEMO – Natural Emotionality in Digital Interaction -joukkue voitti Helsinki Challenge -kilpailun vuonna 2015. Ryhmä tutki keinoja mitata ja välittää tunteita verkossa.

Taru Pilvi vastaa innovaatiokulttuurin kehittämisen ohella kestävän kehityksen teeman ja kansainvälistymisen koordinoinnista Tampereen yliopistossa. Oman lentomatkailun vähentämisen ohella Taru pohtii kuinka yliopisto kansainvälistyy kestävästi, ilman lentokilometrien merkittävää nousua.

Meeri Koutaniemi, 32, on kuusamolaissyntyinen vapaa valokuvaaja, toimittaja ja dokumentaristi. Hänen työnsä valokuvaajana ja journalistina ulottuu yli 50 maahan.

Professori Jorma Mäntynen on toiminut vuodesta 2016 lähtien johtajana WSP Finland Oy:ssä. WSP on globaali suunnittelu- ja konsultointiyhtiö. Vuosina 1991 – 2015 hän oli liikenne- ja kuljetustekniikan professorina Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Oras Tynkkynen on työskennellyt eri tehtävissä ilmastokriisin ratkaisemisen parissa noin neljännesvuosisadan ajan. Hän on matkustanut junalla 36 maassa 5 maanosassa.

Lea Saarni on Terveystieteiden tohtori ja fysioterapeutti, ja työskentelee hyvinvointiteknologian yliopettajana TAMKissa. Saarnin asiantuntijuuteen kuuluvat sekä hyvinvointi- että terveysteknologiset ratkaisut ja palvelut, joita voidaan hyödyntää yksilön terveyden ja hyvinvoinnin sekä työyhteisöjen työhyvinvoinnin edistämisessä.

Mari Laaksonen ja Elisa Airikkala ovat mukana TAMKin profiloitumishankkeessa, PROFITUssa. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään genomitiedon hyödyntämistä terveydenhuollossa sekä lisätään genomitiedon osaamista terveydenhuollon koulutuksessa. Genomitiedon avulla terveydenhuollossa suunnataan aikaisempaa enemmän yksilöllisempään terveyden edistämiseen.

Niina Venho on diplomi-insinööri ja yrittäjä hyvinvointiteknologia-alalla. Hän on tutustunut laajasti eri tapoihin ja laitteisiin mitata fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Moodmetric on keskittynyt erityisesti ennakoivaan datalähtöiseen stressinhallintaan.

Mikael Rinnetmäki on startup-yrittäjä, MyData-aktiivi, biohakkeri ja kansalaiskeskeisen innovaation puolestapuhuja. Hän uskoo, että digitalisaatio mullistaa terveydenhuollon, ja että tämä tulee suurelta osin tapahtumaan kansalaisten voimaantumisen ja kasvaneiden kyvykkyyksien myötä. Jo nyt laaja kehittäjäyhteisö luo elämää helpottavia ja hoitotuloksia parantavia sovelluksia avoimen lähdekoodin avulla.

Petri Pommelin on tekniikan lisensiaatti, jolla on usean vuoden kokemus lääkinnällisten laitteiden suunnittelun, valmistuksen ja käytön riskienhallinnasta sekä terveydenhuollon toiminta- ja turvallisuuskulttuurista.

Liisa Häikiö on sosiaalipolitiikan professori yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa (TAU). Hän on perehtynyt kansalaisosallistumisen ja paikallisen hallinnan kysymyksiin. Tärkänä lähtökohtana hänen työssään on asukkaiden arjen ja politiikkakäytäntöjen välinen suhde. Häikiö toimii OMAgroup -tutkimusryhmässä ja johtaa kansallista konsortiota, joka tutkii ja luo toimintatapoja ympäristön kantokyvyssä toimivalle hyvinvointivaltiolle (www.ecowelfare.fi).

Myllyoja toimii teatterin kentällä monissa tehtävissä: Ohjaajana, näyttelijänä ja kouluttajana. Hän opiskelee Taideyliopistossa soveltavan ja osallistavan taiteen erikoistumiskoulutuksessa. Teatteriin liittyvien tehtävien ohella Myllyoja toimii tutkijana ennakoinnin osa-alueella, miltä osin hänen osaamisensa koostuu tulevaisuustiedon tuottamiseen liittyvien laadullisten menetelmien ja työkalujen soveltamisesta sekä kehittämisestä.

Sanna-Kaisa Patrikainen on työskennellyt mm. Espoon Kaupunginteatterissa, Ahaa Teatterissa sekä lukuisissa vapaan kentän produktioissa. Hänen tärkeimpiä kiinnostuksenkohteitaan on ollut teatterista sovellettujen työtapojen (osallistavien ja esittävien) hyödyntäminen yhteisöjen tiedon ja ymmärryksen luomisessa. Hän on suunnitellut ja vetänyt työpajoja sekä kirjoittanut ja esiintynyt  mm. VTT:n, palvelumuotoilufirma Passi&Ripatin, Merimieskirkon sekä Metalliliiton projekteissa.

Antti Wallin on kaupunkitutkimukseen perehtynyt sosiologi, jonka väitöskirja käsitteli eläkeläisten kaupunkia. Tapaustutkimukset käsittelivät eläkeläismiesten toriporukkoita, väestöltään ikääntynyttä kerrostalolähiötä ja espanjan suomalaiseläkeläisiä. Wallin on tutkinut myös Tammelan täydennysrakentamista sekä sosiaalisesti kestävää kaupunkielämää.

Ennen siirtymistään Tampereen kaupungin palvelukseen Teppo Rantanen työskenteli Deloitten palveluksessa: viimeiset kaksi vuotta Deloitten teknologia-, media ja telekommunikaatioalan johtoryhmässä ja sitä ennen Suomen Deloitten toimitusjohtajana 12 vuoden ajan. Ennen Deloittea hän toimi Arthur Andersenin  palveluksessa Tukholmassa, Helsingissä ja Lontoossa.

Helena Leino on ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa keskittyy kaupunkisuunnitteluun ja ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään kaupungistumiseen. Leino on kiinnostunut siitä, millaiset intressit ja ajurit ovat rakentamassa kaupunkiemme tulevaisuutta ja miten keskenään erilaisia näkökulmia on mahdollista saattaa yhteen.

Kaisa Väänänen edistää työssään ihmisen ja teknologian yhteistyön kehittämistä. Hänen taustansa on tietotekniikassa, ja monialaisen tutkimusryhmänsä kanssa pyrkii edistämään ihmisten hyvinvointia innovatiivisen vuorovaikutteisen teknologian avulla. Tällä hetkellä tutkimuksen aiheina ovat mm. nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen sosiaalisten robottien kautta (https://projects.tuni.fi/robocivics/) sekä kaupunkilaisten tekoälysovellusten ihmiskeskeinen suunnittelu (https://projects.tuni.fi/kite/).

Pertti Huuskonen toimii kätilönä – hän suunnittelee uusia tutkimusprojekteja, rakentaa niille tutkimuskonsortioita ja hakee rahoitusta. Tampereen yliopiston TAUCHI-tutkimusryhmässä  (https://research.tuni.fi/tauchi/) hän etsii uusia tapoja ihmisen ja koneen monimuotoiseen vuorovaikutukseen. Tällä hetkellä keskeisinä aiheina ovat virtuaalitodellisuus (VR), lisätty todellisuus (AR) ja tekoäly (AI).

Tampereen perusopetuksessa jo toista vuotta käytössä olleet sosiaaliset robotit ovat uudenlaisen robottipedagogiikan suunnannäyttäjiä. Elias-robotti on puhekäyttöliittymään ja tekoälyyn perustuva oppimisratkaisu, joka auttaa harjoittelemaan vieraiden kielten puhumista ja viestintätaitoja hauskalla, turvallisella ja motivoivalla tavalla.

Provad tuottaa robotiikkaan ja koneoppimiseen perustuvia asiakaspalvelun työkaluja, jotka vapauttavat aikaa ja mahdollistavat henkilökohtaisen palvelun. Provad on perustettu vuonna 2003 ja se työllistää noin 40 henkilöä. Provad on osa Visma-konsernia.

Airo Island (Airo = Artificial Intelligence and Robotics) edistää robotiikkaa ja tekoälyä suomessa ja tavoitteena on edistää Suomen kehitystä uusien teknologioiden avulla. Työtä Airo tekee verkostojen avulla, järjestämällä tilaisuuksia ja olemalla mukana tilaisuuksissa. Airo Island on mm. järjestänyt Robottiviikko tapahtumaa sekä on vahvasti mukana Sosiaali- ja Terveysministeriön Hyteairo-työssä.

Roosa Rentola on koulutukseltaan äidinkielen opettaja ja poliisi. Hän on kirjoittanut forensista lingvistiikkaa käsittelevän kirjan Kielestä kiinni. Kirjassa kerrotaan todellisista rikostapauksista, joiden yhteydessä näyttöä rikoksesta on hankittu kielentutkimuksen avulla.