Puhujat

Johnanna Kantola on sukupuolentutkimuksen professori Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa keskittyy sukupuoleen, valtaan ja politiikkaan: poliittiset puolueet ja instituutiot, tasa-arvopolitiikka Suomessa ja EU:ssa, sekä teoreettiset kysymykset liittyen valtioon, representaatioon ja intersektionaalisuuteen.

Professori Kantola johtaa ERC Consolidator Grant (2018-2023) rahoittamaa tutkimusprojektia Gender, party politics and democracy in Europe: A study of European Parliament’s party groups (EUGenDem), sekä Suomen Akatemian (2016-2020) ja Helsingin yliopiston tutkimusrahastojen (2015-2017) rahoittamaa tutkimusprojektia Gender and Power in Reconfigured Corporatist Finland (GePoCo).

http://blogs.uta.fi/johannakantola/

Raimo Antila toimii sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osaston osastopäällikkönä. Osaston tehtäviin kuuluu hallituksen tasa-arvopolitiikan ja tasa-arvolainsäädännön valmistelu ja kehittäminen sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Työ- ja tasa-arvo-osasto vastaa mm. myös työsuojeluvalvonnan ja –hallinnon ohjauksesta, työsuojelun lainsäädännön valmistelusta ja kehittämisestä sekä työsuojelupolitiikasta ja työterveyshuoltoasioista.

Gabriele Griffin on sukupuolentutkimuksen professori Uppsalan yliopistossa. Hän johtaa NordForskin rahoittamaa Nordwit-huippuyksikköä: Women’s Careers in Technology-Driven Professions in the Nordic Context (2017-2022). Vuonna 2018 hän osallistui Vinnovan rahoittamaan pilottihankkeeseen ‘Female Entrepreneurship and Decent Work’.

Professori Griffin toimittaa Edinburgh University Pressin  ‘Research Methods in the Arts and Humanities’ -sarjaa. Hän oli perustamassa kansaivälistä Feminist Theory -journaalia ja toimi sen päätoimittajana. Hänen viimeaikaisiin julkaisuihinsa kuuluu Challenging the Myth of Gender Equality in Sweden (Bristol: Policy Press, 2016, co-ed.), Cross-cultural Interviewing (London: Routledge, 2016), The Dictionary of Gender Studies for Oxford University Press (2017), ja Body, Migration, Re/constructive Surgeries: Making the Gendered Body in a Globalized World (London: Routledge, 2019, co-ed.).

https://nordwit.com

Tiina Suopajärvi työskentelee pohjoismaisen huippututkimusyksikön Nordwit:n yliopistotutkijana Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksessa. Hänen tutkimusalojaan ovat työn ja työelämän sekä ikääntymisen, paikka- ja teknologiasuhteen feministinen tutkimus ja antropologia.

http://www.uta.fi/yky/yhteystiedot/henkilokunta/tiinasuopajarvi/index.html

Anne Pépin on senior policy officer Euroopan komission pääosaston tutkimus– ja innovaatiotoiminnan osaston sukupuolisektorissa (Directorate E–PEOPLE, Unit E5–Democracy and European Values). Hänellä on fysiikan ja elektroniikan tohtorintutkinto Pierre ja Marie Curien yliopistosta Ranskasta ja Ranskan kansallinen tieteellisen tutkimuksen keskus CNRS rekrytoi hänet tutkijaksi vuonna 1996. Vuonna 2006 hänestä tuli tieteellinen neuvonantaja CNRS:n strategiselle yksikölle, joka vastaa sukupuolten tasa-arvon edistämisestä organisaatiossa (Mission pour la place des femmes au CNRS), missä hän aloitti keskeisiä kumppanuuksia Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Anne Pépin valittiin Mission pour la place des femmes au CNRS -yksikön johtajaksi vuonna 2012. Hän muun muassa koordinoi EU:n rahoittamat INTEGER (2011-2015) ja GENDER-NET (2013-2016) -projektit. Hän on ollut virkavapaalla CNRS-tehtävästään kesäkuusta 2017 lähtien liittyäkseen pääosaston tutkimus- ja innovaatiotoiminnan osaston sukupuolisektoriin.  

https://ec.europa.eu/research/swafs/index.cfm?pg=policy&lib=gender 

Liisa Husu on suomalainen sosiologi, joka toimii sukupuolentutkimuksen professorina Örebron yliopistossa sekä affilioituneena tutkijana Hankenin johtamisen ja organisaatiotutkimuksen laitoksella. Hän on yksi GEXcel International Collegium for Advanced Transdisciplinary Gender Studiesin johtajista. Hänen tutkimuksensa keskittyy sukupuolen merkitykseen tieteessä, akateemisessa maailmassa ja tiedontuotannossa, erityisesti sukupuolidynamiikkaan ja epätasa-arvoon tutkijanuralla, tiede-organisaatioissa ja tiedepolitiikassa. Hän on toiminut laajalti asiantuntijana tieteen tasa-arvokysymyksiin liittyen Pohjoismaissa, Euroopassa ja kansainvälisesti, kansainvälisten järjestöjen, ministeriöiden, tutkimusrahoittajien, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja tieteellisten verkostojen toimeksiannosta.

Husu on osallistunut aktiivisesti eurooppalaiseen yhteistyöhön sukupuolen tasa-arvon edistämiseksi tieteessä EU:n asiantuntijaryhmissä, useissa EU-tutkimushankkeissa (PROMETEA, ADVANCE, GENSET, GENPORT, GEDII, GRANTeD) ja alan kansainvälisissä verkostoissa. Hän on Euroopan yliopistojen naisrehtorien verkoston EWORAn tieteellinen neuvonantaja, kansainvälisen sosiologiliiton ISA:n tieteen ja teknologian sosiologian tutkimuskomitean hallituksen jäsen sekä toimii neuvonantajana Chalmersin teknillisen yliopiston kymmenvuotisessa tasa-arvohankkeessa Gender Initiative for Excellence.

https://www.oru.se/english/employee/liisa_husu

Valokuvaaja: Ulla-Carin Ekblom

Sophia Ivarsson johtaa Ruotsin innovaatiotoimisto Vinnovan ohjelmaa, jonka tehtävänä on edistää monimuotoisuutta sekä sukupuolten tasa-arvoa. Hänellä on tohtorintutkinto psykologiasta ja sukupuolentutkimuksesta. Seminaarissa hän tulee esittelemään miten Vinnova on valtavirtaistanut sukupuolinäkökulman tutkimus- ja innovaatiorahoitusprosessissaan.

Monimuotoisuus on onnistuneen liiketoiminnan edellytys nykypäivän globaalissa taloudessa. Monimuotoisuus ei ole ainoastaan sukupuolikysymys, vaan tarkoittaa myös kulttuurien ja kansalaisuuksien monimuotoisuutta. Monikulttuuriset, monikansalliset ja moniosaavat ryhmät pärjäävät paremmin, oli kyse tutkimusryhmistä, innovaatioyrityksistä tai startupeista – tai vaikka sinfoniaorkestereista. Edellisen hallituksen vuonna 2017 aloittama Talent Boost (Kasvua kansainvälisistä osaajista / Työ- ja elinkeinoministeriö) pyrkii houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia Suomeen ja parantamaan yritysten kapasiteettia rekrytoida ja johtaa monikulttuurisia ja monimuotoisia organisaatioita.

Kirsi Siltanen toimii asiantuntijana aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ssä. Hän on erikoistunut alueellisiin kysymyksiin: aluekehityspolitiikkaan, alueelliseen innovaatiopolitiikkaan ja alueelliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Hänen tavoitteensa on valtavirtaistaa sukupuolinäkökulmaa näillä aloilla. Hän on aiemmin toiminut tutkijana Tampereen yliopistossa, verkostokoordinaattorina Taideyliopistossa sekä projektipäällikkönä Pirkanmaan maakuntauudistuksen valmistelussa, jossa hän muun muassa suunnitteli mallin sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi maakunnan hallinnossa.

Kaisa-Leena Lintilä toimii työ- ja elinkeinoministeriössä aluekehitysjohtajana. Hänellä on monipuolinen kokemus ohjelmallisesta aluekehittämisestä ja rakennerahastoista sekä tasa-arvo- ja naisnäkökulmasta eri politiikkalohkoilla. Hän on erityisen kiinnostunut siitä, miten sukupuolitietoisuus kytketään kehittämistyöhön ja hankkeisiin niiden sisällöllisiä tavoitteita tukien. Lintilä on Vaasan yliopiston hallituksen jäsen ja hänellä on kokemusta kumppanuudesta julkisen hallinnon, yliopistojen ja elinkeinoelämän välillä.

Kalevi Pölönen toimii Etelä-Savon ELY-keskuksen rakennerahastopalvelut -yksikön päällikkönä. Rakennerahastopalvelut -yksikön päällikkö vastaa Itä-Suomen alueella (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankehakujen  järjestämisestä, rahoituspäätösten tekemisestä sekä yhteistyöstä ja kumppanuuksista eri toimijoiden kesken liittyen rakennerahasto-ohjelmien vaikuttavaan suunnitteluun ja toteutukseen. Rahoituksen piiriin kuuluvat niin yrityksille myönnettävät avustukset kuin myös ns. yleiset  EAKR- ja ESR kehittämishankkeet. Myönnettävällä rahoituksella tavoitellaan vaikuttavuutta kasvuun, vientiin, osaamiseen, osallisuuteen ja työllisyyden parantumiseen – siis hyvinvointiin.

Kalevi Pölöselle on pitkä ja monipuolinen osaaminen ja kokemus innovaatiotoiminnasta, yritysrahoituksesta ja tutkimusrahoituksesta. Hän on toiminut aiemmissa työtehtävissään useissa eri Tekesin tehtävissä niin yritysrahoituksessa, tutkimusrahoituksessa kuin teknologiaohjelmissakin, kuten Liito – Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen, Toiminnalliset materiaalit ja FinNano ohjelma. Sukupuolten tasa-arvo on äärimmäisen tärkeä tekijä Suomen kansainvälisessä menestyksessä.

Tiina Rajala toimii kehitysjohtajana Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitossa. Hän on aloittanut tehtävässään 1.4.2014.  Kehitysjohtaja  vastaa aluekehittämisestä, maakunnan  kansallisesta rahoituksesta  ja alueellisesta EU-tason EAKR  rahoituksesta. Rahoituksella tavoitellaan sekä vahvaa  kilpailukykyistä elinkeinopolitiikkaa, että innovaatiopolitiikkaa euroopassa. Hankerahoituksessa arvioidaan mm sukupuolten tasa-arvoa yhtenä  indikatiivisena mittarina, samoin mm naisten työpaikkojen syntymista.  Lisäksi hän toimii mm Oulun Innovaatioallianssin operatiivisen johtoryhmän asiantuntija jäsenenä. Hän on aloittanut nykyisessä tehtävässä yli viisi vuotta. Aikaisemmassa työtehtävässä hän oli viisi vuotta (2008-2014) aluejohtajana Työterveyslaitoksen Oulun yksikössä vastuulla mm työelämän kehittämisasiat. Lisäksi hän on toiminut TEKESin Työelämän kehittämisohjelman teknologia-asiantuntijana.  Tiina Rajala opiskeli Vaasan yliopistossa, pääaineenaan julkisoikeus ja julkishallinto.

Petri Räsäsellä (s. 1966) on maisterintutkinto sosiologiasta, liiketaloustieteestä ja kansainvälisestä politiikasta, sekä lisensiaatti sosiologiasta. Hänellä on pitkä kokemus innovaatiotoimintaan liittyvistä johtotehtävistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, mukaan lukien VTT, Secgo Group ja Hermia Group. Vuonna 2011 hänet nimitettiin innovaatio- ja tulevaisuustyön johtajaksi Pirkanmaan liitossa. Tässä tehtävässä hän vastasi maakunnan innovaatiokäytäntöjen kehittämisestä ja strategisesta suunnittelusta. Tällä hetkellä Petri työskentelee työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkönä, keskittyen yritysten digitalisaatioon.

Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen johtaa opetus- ja kulttuuriministeriön toimintaa ministerien lähimpänä apuna.

Kansliapäällikön tehtäviin kuuluu mm. valvoa asioiden valmistelua ministeriössä sekä huolehtia sisäisestä toiminnasta.