Kuulluksi-hankkeen järjestämä seminaari pidettiin Tampereella joulukuun alussa Nokia Arenan Paidia-tilassa. Tapahtuma houkutteli laajan osallistujajoukon, joka koostui muun muassa sosionomeista, toimintaterapeuteista, opiskelijoista, psykologeista, sairaanhoitajista, taiteilijoista ja tutkijoista.
Seminaarissa käsiteltiin taidelähtöisiä menetelmiä, joita hyödynnetään monin tavoin tuettaessa lasten ja nuorten hyvinvointia. Taiteen rooli kasvaa lastensuojelussa ja sijaishuollossa.
– Taidelähtöisten menetelmien avulla voidaan tukea lasten turvallisuutta ja hyvinvointia. Esimerkiksi draamaa, kuvataidetta, musiikkia ja sanataidetta voidaan soveltaa eri ammattialojen ja organisaatioiden työskentelyssä, kertoo Kuulluksi-hankkeen johtaja, yliopistotutkija Antti Malinen.
Osallistujat kuulivat Malisen esityksen taidelähtöisten menetelmien historiasta ja merkityksestä.
– Historiallisesti tarkasteltuna taiteen hyödyntämisellä on pitkät juuret esimerkiksi settlementtityön, laitoshoidon ja lasten psykologisen ja psykiatrisen hoidon ja diagnostiikan alueilla. Mutta vasta 1980–90-luvun vaihde näyttäytyy ajankohtana, jolloin taiteen moninaisia mahdollisuuksia alettiin tutkia systemaattisemmin sotepalveluiden ja lastensuojelun piirissä, Malinen kertoo.
Dosentti Anna-Kaisa Kuusisto Tampereen yliopistosta kertoi TRUST-kärkihankkeesta (2016–2018), jossa työskenneltiin Suomeen tulleiden turvapaikanhakijanuorten kanssa ja kerättiin monipuolista kokemustietoa taidelähtöisin menetelmin. Projektipäällikkö Mari-Anne Arpiainen (Lasten ja nuorten säätiö) jakoi kokemuksiaan sanataiteen käytöstä lastensuojelulaitosten nuorten kanssa.
Kuvanveistäjä Tiina Vehkaperä ohjasi yhteisen taideteoksen rakentamista, johon paikan päällä osallistujat ottivat osaa koko seminaaripäivän ajan.
Iltapäivällä esitykset syventyivät käytännön kokemuksiin. Yhtenä esimerkkinä toimi Kuulluksi-foorumit, joissa työskenneltiin lapsuudessaan sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeiden aikuisten kanssa tarinateatteri-menetelmän avulla. Foorumit olivat osa Koneen säätiön rahoittamaa tutkimusta ja niissä kerätyt havainnot muodostavat keskeisen pohjan myös hankepartneri Tarinateatteri Storian toteuttamille lyhytelokuville, jotka saivat ensi-iltansa seminaarissa. Lyhytelokuvat on suunniteltu koulutus- ja vaikuttamiskäyttöön, ja niiden avulla pyritään lisäämään tietoisuutta sijaishuollossa eläneiden kokemuksista.
Johanna Barkman Pesäpuu ry:stä korostaa taiteen kuuluvan kaikille.
– Erityisesti se on vietävä sellaisten henkilöiden luokse, jotka eivät itse pääsee se äärelle, kuten lastensuojelulaitoksiin. Seminaarissa tuotiin esimerkkejä taidelähtöisistä toiminnoista, jotka saavat lapset ja nuoret kukoistamaan ja loistamaan. Tätä meidän tulee yhteiskunnassamme vaalia, Barkman muistuttaa.
Merkittävä haaste, joka puhututti seminaarin osallistujia, koskee menetelmien käytön määräaikaisuutta ja satunnaisuutta. Käyttöä määrittävät silloin projektien tai muun rahoituksen kesto ja muut reunaehdot.
Kuulluksi-hanke palkittiin yhteiskunnassa vaikuttamisesta
Kuulluksi-hankkeen monialainen yhteistyö näkyi seminaarissa. Yhteistyökumppaneina toimivat sijaishuollon palveluita tuottava Hoivatie Oy, lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry sekä taideosaamista tuovat Kulttuuriosuuskunta ILME ja Tarinateatteri Storia.
Hankkeessa on toimijoiden yhteistyön tuloksena järjestetty esimerkiksi taidetyöpajoja Hoivatien erityisyksikössä Muhoksella, joissa Kulttuuriosuuskunta ILME:n taiteilijat ovat työskennelleet tiiviisti lasten ja nuorten kanssa.
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta (SOC) palkitsi marraskuussa Kuuluuksi-hankkeen SOC yhteiskunnassa -palkinnolla.
Kuulluksi-hanke tutkii pitkällä aikavälillä (1950–2025) lasten sosiaali- ja hyvinvointivaltion kokemusta ja tilanteita, joissa lapset ja nuoret ovat turvan ja hoivan sijaan kohdanneet sijaishuollossa kaltoinkohtelua.
Hankkeen lähtökohtana on ajatus siitä, että kaltoinkohtelu ja sen kohtaaminen tuottavat usein hiljaisuutta. Kuulluksi-hanke tuottaa tieteen ja taiteen menetelmin tietoa siitä, mistä on vaikeata puhua.
Hiljaisuuksia murretaan yhdessä lastensuojelun asiakkaiden, kokemusasiantuntijoiden sekä sote-ammattilaisten kanssa. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Tampereen yliopisto, Hoivatie Oy, Kulttuuriosuuskunta ILME, Pesäpuu ry sekä Tarinateatteri Storia.
Antti Malinen työskentelee yliopistotutkijana Kokemuksen historian huippuyksikössä. Tekstissä mainitut lyhytelokuvat löytyvät Kuulluksi-hankkeen verkkosivuilta ja Youtubesta:
- Arvottomuuden heijastuksia, kesto 3:11 min.
- Nyt olemme tässä, kesto 6:57 min.
- Huljuttelut: Selviytyminen ja hyvä elämä, kesto 2:46 min.