Early Scholars Networkin työryhmästä (keskiviikkona 6.5.) kiinnostuneita pyydetään lähettämään esityksensä otsikko ja lyhyt abstrakti (max. 200) sanaa ESN-ryhmän vetäjille Aino Tiihoselle ja Venla Hannukselalle (aino.tiihonen@tuni.fi, venla.hannuksela@tuni.fi). ESN-työryhmässä pääset keskustelemaan työstäsi muiden varhaisen uravaiheen tutkijoiden kanssa ja saat palautetta kokeneemmilta kollegoilta. Voit esittää työryhmässä esimerkiksi tutkimussuunnitelman, jonkin osan tekeillä olevasta pro gradustasi/väitöskirjastasi tai artikkelikäsikirjoituksen. Otamme vastaan kaikkiin politiikan tutkimuksen osa-alueisiin liittyviä ehdotuksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ilmoitathan abstraktissasi, millä kielellä haluaisit esittää paperisi! ESN-työryhmään osallistuminen keskiviikkona ei estä osallistumasta samalla tai eri paperilla myös muihin työryhmiin torstaina ja perjantaina.
Konferenssin työryhmät:
1. The future of (Finnish) democracy
Héctor Bahamonde, Kaisa Herne, Salomo Hirvonen, Maarika Kujanen, Inga Saikkonen, Mikko Värttö
hector.bahamonde@utu.fi, kaisa.herne@tuni.fi, salomo.hirvonen@utu.fi, maarika.kujanen@abo.fi, inga.saikkonen@abo.fi, mikko.vartto@tuni.fi
There is a global worry about democratic backsliding, as the development during recent years has been towards authoritarian regimes rather than democratization. Many global trends can likewise threaten democratic regimes, such as armed conflicts, pandemics and environmental crises. Crises, as well as certain political developments such as polarization and the rise of right-wing populist parties with anti-democratic leanings, pose democratic regimes at risk. Because of these tendencies, democratic regimes need to be strengthened to become more resilient towards various threats. The workshop welcomes papers pertaining largely to the question of the future of democracy both globally and in Finland. Papers can be either empirical or theoretical, and they can use a variety of methods ranging from experimental and qualitative to quantitative research. We especially encourage submissions using (quasi-)experimental methods. Examples of research questions include: What are the main developments that threaten the Finnish democracy? What are the institutional solutions that would strengthen the Finnish democracy? How does the future of democracy look like from a global perspective?
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi, ruotsi ja englanti.
2. Monilajinen maailmanpolitiikka
Monica Tennberg, Sohvi Kangasluoma ja Sanna Kopra
monica.tennberg@ulapland.fi, sohvi.kangasluoma@ulapland.fi, sanna.kopra@ulapland.fi
Mikä tekee lohista poliittisia toimijoita, mitä luonnon oikeuksien tunnustaminen eurooppalaisessa lainsäädännössä merkitsisi, miten jää muuttaa arktisen politiikan kenttää ja miten myrskyt vaikuttavat vaalituloksiin? Siinä muutamia esimerkkejä monilajisen maailmanpolitiikan tutkimuksen kysymyksistä. Monilajinen maailmanpolitiikka laajentaa politiikan tutkimuksen huomiota ihmisiä pidemmälle kaikkien elävien olentojen – eläinten, kasvien, ekosysteemien – tarpeisiin ja etuihin. Luonto omalla toiminnallaan – kuten lohet, myrskyt ja jää – haastavat eri tavoin nykyisiä hallinnan, turvallisuuden ja toimijuuden valtiokeskeisiä ja territoriaalisia käytäntöjä. Hiljalleen yleistyvien myrskyjen tavoin, monilajinen maailmanpolitiikka on noussut kritisoimaan vallitsevia politiikan käytäntöjä ja tutkimuksen perinteitä, jotka kohtelevat luontoa resurssina ja ensisijaisesti hyödyntämisen kohteena. Monilajisen maailmanpolitiikan tavoitteena on edistää yhteiskunnallisia käytäntöjä, jotka aktiivisesti välittävät ja kunnioittavat kaikkea elämää, ei vain ihmisten hyvinvointia, ja niitä ylläpitäviä suhteita.
Toivomme työryhmään esityksiä, jotka käsittelevät monilajisen maailmanpolitiikan tutkimuksen kysymyksiä eri tavoin. Esitykset voivat olla teoreettisiin, eettisiin, empiirisiin tai metodisiin kysymyksiin keskittyviä.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi ja englanti.
3. Challenges of European integration: Internal Divisions and Turbulent World Politics
Johannes Lehtinen, Saila Heinikoski, Tyyne Karjalainen
johannes.lehtinen@tuni.fi, Saila.Heinikoski@fiia.fi, Tyyne.Karjalainen@fiia.fi, tyyne.r.karjalainen@utu.fi
The cliché that the European Union faces unprecedented challenges rings truer with every passing year. The change of administration in the United States has created massive tensions between Europe and its long-term ally. Co-operation and partnership in terms of security, trade and multilateral governance have been replaced by deepening crises and disputes. The EU is increasingly alone in addressing policy problems such as climate change or violations of the rules‑based order, including in Ukraine. It is no exaggeration to say that the Union faces existential challenges on many fronts.
Making matters worse is the increasing internal fragmentation of the European Union. Parties skeptical or even openly hostile to European integration and the principles of liberal democracy are now the mainstream of European politics. This combination of external and internal challenges puts the unity of the European Union to the test. Despite – or in response to – these pressures, the EU and its role in several policy sectors is evolving. Notably, the Commission is committed to the objective of accepting more member states, while the question of EU reform remains unresolved.
This working group calls for papers and presentations from multiple disciplinary backgrounds focusing on European integration, broadly defined. The aim of this panel is to bring together the varieties of research strands, including diverse methodological and theoretical perspectives and empirical studies on European integration. Do we see increasing fragmentation, differentiated integration or even disintegration? What are the key factors driving internal tensions within the EU and what future scenarios do we see for the Union? How do the internal divisions and external pressures materialize in different policy sectors?
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi ja englanti.
4. Turbulence in Political Theory?
Sergei Prozorov ja Mika Ojakangas
sergei.prozorov@jyu.fi, mika.ojakangas@jyu.fi
While we are certainly living through turbulent times in world politics, what about political theory? Is there any turbulence there that corresponds to the state of affairs in political practice? Political theory today seems to have abandoned great debates between contending traditions that have instead become entrenched and focused on internal development and debate. No new contenders to disciplinary supremacy appear to have arisen. This section welcomes diverse contributions from various strands of political theory and invites the contributors to reflect on pluralism, fragmentation and the state of debate in political theory today.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii englanti.
5. Moninainen kansalaisuus
Katja Mäkinen & Sigrid Kaasik-Krogerus
katja.a.p.makinen@jyu.fi, sigrid.kaasik@helsinki.fi
Maailmanjärjestyksen murroksessa kansallisvaltioiden asema ja sen myötä kansalaisuus muuttuvat. Demokratian peruselementtinä kansalaisuutta muokkaavat myös demokratian rapautuminen ja autorisoitumistendenssit. Työryhmä toivottaa tervetulleeksi esitelmät, jotka käsittelevät kansalaisuutta moninaisista näkökulmista ja eri tieteenalojen lähestymistavoin.
Ymmärrämme kansalaisuuden laajasti lukuisten, osittain päällekkäisten ulottuvuuksien suhdeverkostona. Virallinen kansalaisasema takaa poliittisen yhteisön jäsenyyden ja pitää sisällään jäsenyyteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Sen lisäksi toivomme esitelmiä, joissa tarkastellaan kansalaisuuden käytäntöjä arjessa sekä jokapäiväisiä tekoja, jotka liittyvät tavalla tai toisella kansalaisuuteen ja kansalaisena toimimiseen. Kansalaisuuteen liittyvät kysymykset yhteisöön kuulumisesta, identiteeteistä, osallisuudesta sekä osallistumisesta. Myös niiden puutetta tai mahdottomuutta käsittelevät esitelmät ovat tervetulleita ryhmään.
Kansalaisuus koostuu monensuuntaisista valtasuhteista, joiden kautta kansalaisia hallitaan ja joiden kautta kansalaiset itse voivat käyttää valtaa. Kansalaisuudesta ja kansalaisten monenlaisista subjektiasemista kumpuavat yhteiskunnalliset kytkökset ilmenevät usein virallista yhteisöä laajemmin. Esitelmissä voidaan käsitellä tähän liittyviä mahdollisuuksia ristiriitoja, epätasa-arvoa sekä sisään- ja ulossulkemista.
Globalisaatio ja migraatio asettavat kansalaisuudelle uusia konteksteja, muotoja ja merkityksiä. Esitelmät voivat tarkastella kansalaisuutta eri tasoilla paikallisesta globaaliin erilaisissa geopoliittisissa konteksteissa, mutta myös kansalaisuutta suhteessa ylirajaiseen toimintaan sekä ylirajaisiin yhteisöihin. Tervetulleita ovat myös esimerkiksi Europan unionin kansalaisuutta, kaksoiskansalaisuutta ja globaalia kansalaisuutta, samoin kansalaisuuteen kytkeytyvää kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta ja hybridisyyttä koskevat esitelmät.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi ja englanti.
6. Konfliktinhallinta ja rauhanrakennus moninapaistuvassa maailmassa
Katariina Mustasilta ja Marko Lehti
katariina.mustasilta@fiia.fi, marko.lehti@tuni.fi
Kansainvälinen järjestelmä liikkuu yksinapaisesta, Yhdysvaltojen johtamasta liberaalista järjestyksestä kohti moninapaista järjestystä. Tämä vaikuttaa myös konfliktinhallinnan ja rauhanrakennuksen normeihin ja toimintatapoihin. Kiihtynyt geopoliittinen kilpailu vaikeuttaa monenkeskistä toimintaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden takaamiseksi, mikä näkyy esimerkiksi YK:n rauhanturvaoperaatioiden määrän laskussa. Moni rauhanrakennusta perinteisesti tukenut kansainvälinen toimija, kuten EU, on yhä keskittyneempi omaan puolustukseensa ja turvallisuuteensa, samaan aikaan kun rauhanvälityksen ja -rakennuksen kenttä on yhä kilpaillumpi. Yleisesti rauhanpyrkimysten nähdään kehittyvän yhä kauemmaksi inklusiivisista ja laaja-alaisista rauhansopimuksista kohti transaktionaalisia diilejä, ad hoc-ryhmittymiä ja lyhytnäköisiä tulitaukosopimuksia.
Toisaalta systeemitason murros ja sen vaikutukset siihen, miten konflikteja hallitaan ja rauhaa rakennetaan, vaikuttavat eri tavoin eri konfliktitilanteissa. Euroopasta käsin muutoksen tarkastelussa on myös vaarana kylmän sodan jälkeisen liberaalin järjestyksen ja rauhanrakennuksen romantisointi. Kuten tutkijat ovat vuosia tuoneet esiin, juuri liberaalin rauhan vinoumat, kuten ulkoapäin asetetut suunnitelmat ja lyhytnäköisyys, ovat osaltaan johtaneet kestämättömiin rauhanprosesseihin. Monen ns. globaalin etelän maan näkökulmasta kansainvälisen politiikan transaktionaalisuudessa ei myös ole mitään uutta. Tätä taustaa vasten ja konfliktinhallinnan ja rauhanrakennuksen muutosten ymmärtämiseksi työryhmä pyrkii edistämään moniulotteista ja eri alueita ja toimijoita kattavaa tutkimusta. Työryhmä kutsuu yhteen tutkijoita ja asiantuntijoita, jotka tarkastelevat työssään konflikti- ja rauhanrakennusdynamiikkoja eri tilanteissa ja eri toimijoihin keskittyen. Tavoitteenamme on edistää nyanssista ymmärrystä konfliktinhallinnan ja rauhanrakennuksen muutoksista, haasteista ja mahdollisuuksista muuttuvassa maailmassa.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi ja englanti.
7. Suomalainen vaalitutkimus eri vaaleissa / Finnish electoral research across multiple elections / Finländsk valforskning i olika val
Janette Huttunen ja Theodora Helimäki
janette.huttunen@abo.fi, theodora.helimaki@helsinki.fiVuosi 2026 on vaalien näkökulmasta välivuosi, mutta vaalitutkimus on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Viime vuosina aineistoja on kerätty paitsi eduskuntavaaleista myös presidentin-, EU-, alue- ja kuntavaaleista, mikä tarjoaa harvinaisen monipuoliset mahdollisuudet vaaleihin ja poliittiseen käyttäytymiseen liittyvälle tutkimukselle. Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion järjestämä työryhmä kutsuu kaikki vaaliaineistojen parissa työskentelevät tutkijat esittelemään ideoitaan ja tuloksiaan. Työryhmä käsittelee laajasti vaaleihin, poliittiseen käyttäytymiseen ja poliittisiin puolueisiin liittyviä teemoja. Työryhmä voidaan toteuttaa monikielisenä. Ilmoitathan abstraktissa, millä kielellä haluat esittää paperisi.
År 2026 är ur ett valperspektiv ett mellanår, men valforskning är mer relevant än någonsin. Under de senaste åren har data samlats in från såväl riksdagsval som president-, EU-, välfärdsområdes- och kommunalval, vilket erbjuder ovanligt mångsidiga möjligheter för forskning om val och politiskt beteende. Arbetsgruppen som arrangeras av Finlands nationella valforskningskonsortium bjuder in alla forskare som arbetar med valdata att presentera sina idéer och resultat. Arbetsgruppen behandlar ett brett spektrum av teman som rör val, politiskt beteende och politiska partier. Arbetsgruppen är flerspråkig. Vänligen ange i abstraktet på vilket språk du önskar presentera ditt papper.
Electoral research is more relevant than ever. In recent years, data have been collected not only from parliamentary elections but also from presidential, European, county, and municipal elections, providing unusually diverse opportunities for research on elections and political behaviour. The workshop organised by the Finnish National Election Study Consortium invites all researchers working with electoral data to present their ideas and results. The working group can be organised multilingually. Please indicate in your abstract the language in which you want to present your paper.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi, ruotsi ja englanti.
8.Korkeakoulut, politiikka, akateeminen vapaus ja itsehallinto
Mikko Poutanen ja Tuomas Tervasmäki
mikko.poutanen@tuni.fi, tuomas.tervasmaki@tuni.fi
Suomalainen korkeakoulupolitiikka rakentuu entistä suoremmin talouspoliittisten kysymysten ja päämäärien kuten kilpailukyvyn ympärille. Korkeakoulutuksen taloudellinen välinearvo korostuu korkeakoulupoliittisissa visioissa ja korkeakoulutukseen tehtävät julkiset satsaukset oikeutetaan yhä useammin ”tuotoksien” – valmistuvien opiskelijoiden, innovaatioiden, yms. – kautta. Korkeakouluyhteisö kokee tuotannollisen tulosohjauksen akateemista työtä ja vapautta rajoittavaksi. Yliopistojen johtamiseen on vaikeampi vaikuttaa ja tulosohjaus pakottaa yliopistolaiset arvioimaan uudelleen ajankäyttönsä prioriteetteja. Kustannustehokkuutta ja virtaviivaisia hallinnollisia rakenteita korostava arki yliopistoissa jättävät vain vähän tilaa ja aikaa yhteisiin asioihin perehtymiseen ja niihin vaikuttamiseen – eli merkityksellisellä akateemiselle itsehallinnolle.
Työryhmässä pohditaan korkeakoulujen ja korkeakoulupolitiikan haasteita moninaista tulokulmista. Korkeakoulut kytkeytyvät myös geopoliittisiin haasteisiin ja siten muuttuviin maailmanpoliittisiin toimintaympäristöihin; pitkä kansainvälisen yhteistyön kausi on kääntymässä turvallisuusuhkien kehystämäksi taloudellisen turvallisuuden varjeluksi. Politiikkatason ohjaus vaatii yliopistoilta enemmän, mutta asettaa myös aiempaa kattavampia rajaehtoja.
Työryhmä toivottaa tervetulleeksi niin nykytilan ongelmia käsitteleviä kuin korkeakoulujen ja korkeakoulutuksen tehtävää sekä akateemista työtä rohkeasti uudelleen kuvittelevia esityksiä. Työryhmän ohjaava ajatus on pohtia miten korkeakoulupolitiikka voi yhä tarjota, muiden odotusten ristipaineessa, sitä vahvistuvaa sivistystä, korkeatasoista koulutusta, vapaata tieteellistä tutkimusta ja yhteiskuntakriittistä demokratiakasvatusta, mitä demokraattinen yhteiskunta edellyttää säilyäkseen ja kehittyäkseen.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi ja englanti.
9. United Nations in the time of crises
Miia Huttunen ja Mari Huttunen
miia.j.huttunen@jyu.fi, mari.j.huttunen@jyu.fi
We live in an era with a previously unprecedented array of crises facing humanity. Global population growth, the aggressive expansion of market economies, and over-consumption depleting the planet’s limited resources loom ominously over our collective future, the foundations of which are further eroded by the adverse effects of climate change, the spread of authoritarianism, and indiscriminate warfare. These global challenges have become the main context in which international norms and their relationship with the precarious multilateral world order are reaffirmed, disputed, and shaped. Amid these challenges, the United Nations (UN) has sought to maintain its role as a cornerstone of the post-World War II international order, and as the main institutional arena for the renegotiation of the guiding principles of international interaction.
This workshop approaches crises as both a challenge and an opportunity to reconfigure not only the norms of orderly conduct but also the institutional dynamics and the somewhat artificial division of labour within the characteristically polyphonic organisation. It facilitates discussions on the thematic of the UN in the context of crises from theoretical, conceptual, normative, and practical perspectives, welcoming contributions regarding any UN-related organ, agency, actor, or entity. The workshop invites paper proposals in both Finnish and English.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi ja englanti.
10. Resilience politics and governance in an age of polycrisis
Tapio Juntunen, Elias Pekkola ja Johanna Liljeroos-Cork
tapio.juntunen@tuni.fi, elias.pekkola@tuni.fi, johanna.liljeroos-cork@tuni.fi
The concept of resilience increasingly anchors the re‑organisation of national preparedness, crisis management, societal/comprehensive security, and critical infrastructure protection across many polities. As a boundary object, resilience promises integration across administrative silos, public–private interfaces, “whole‑of‑government/whole‑of‑society” ambitions and between the academia and policy world. On the other hand, existing framings and practices of resilience politics have been criticized as malleable, out of focus and difficult to operationalize effectively.
We invite papers that interrogate resilience politics and governance through the multiple lenses of security studies. We especially seek analyses of how resilience is institutionalized, defined and reappropriated in societal/comprehensive security policy frameworks and total defence conceptions. We also welcome critical engagements on how the concept and policy of resilience seemingly normalizes disruptions and crises and shifts responsibility on security agency to individuals and communities.
The group welcomes both theoretical and empirical contributions from the Nordics, wider Europe and other parts of the world, and comparative work on policy design, implementation and evaluation. Indicative themes: societal resilience in national security discourses; countering hybrid threats and societal security; securing critical societal functions; organizational practices of crisis management. Presentations accepted in Finnish and English.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi ja englanti.
11. Global Radical Right Populists and the Transformation of Health, Environmental, and Social Policy
Marie Cazes
marie.cazes@tuni.fi
Democratic institutions across Europe and beyond face intensified pressure from the rise of radical right‑wing populist movements and their transnational networks. While much scholarship has focused on electoral strategies and anti‑immigration rhetoric, there is a need to examine the deeper policy content these actors promote—especially in public health, environmental regulation, gender equality, and social rights.
This panel invites contributions that explore how conservative, libertarian, and radical right‑wing populist actors collaborate across borders to reshape policy agendas at national and EU‑level. We especially welcome papers that address:
Policy Content and Ideological Convergence: How do stances on public health, sexual and reproductive rights, climate policy, environmental regulation, and gender equality align across conservative and libertarian actors? Is there a common ideology or political agenda that unites various far-right parties in Europe and the United States? Can we identify a coherent European radical right agenda, or do national contexts produce divergent models?
Discursive Strategies and Ideological Reframing: How do conservative and populist actors appropriate progressive language (e.g., “equal rights,” “free speech,” “protecting families”) to advance discriminatory or anti‑rights agendas? How do these movements collaborate or reinforce each other’s narratives and policy goals?
This panel aims to foster interdisciplinary dialogue across political science, global health, gender studies, environmental policy, and critical theory. By examining the entanglement of national politics with transnational conservative networks and the infrastructures that underpin contemporary governance, we seek to deepen understanding of how right‑wing movements shape—and are shaped by—global policy debates.
We invite scholars at all career stages, especially young scholars, to submit abstracts that engage with these themes.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi ja englanti.
12. Liberaalin demokratian ahdinko ja resilienssi
Jenni Karimäki ja Pasi Saukkonen
jenni.karimaki@uef.fi, pasi.saukkonen@hel.fi
Länsimaita on pidetty liberaalin demokratian edelläkävijöinä ja tukipilareina. Nyt liberaali demokratia on ahdingossa myös monissa sen vakaimpina edustajina pidetyissä maissa. Liberaalidemokraattiset periaatteet, normit, käytänteet ja niille rakentuva poliittinen järjestelmä rapautuvat, kun illiberaalit poliittiset toimijat ja epävakautta luovat tekijät vahvistuvat. Sirpaloituneet puoluejärjestelmät ja epädemokraattiset julkiset diskurssit vaikeuttavat poliittista päätöksentekoa ja horjuttavat liberaalin demokratian vakautta.
Työryhmässä kysytään, millaiset kehityskulut ovat edeltäneet liberaalia demokratiaa nyt koettelevaa ahdinkoa. Missä määrin kyse on nyt käsillä olevasta murroksesta ja missä määrin aaltoliikkeestä tai jatkumosta? Miten liberaalin demokratian ahdinko ilmenee ja millaiset tekijät näitä ilmenemismuotoja selittävät? Mistä liberaalin demokratian vastustuskyky muodostuu?
Työryhmässä liberaalin demokratian ahdinkoa ja resilienssiä lähestytään politiikan tutkimuksen, mutta myös muiden tieteenalojen, kuten sosiologian ja poliittisen historian näkökulmista. Työryhmässä esitettävät paperit tai esitykset voivat tarkastella liberaalin demokratian ahdinkoa nykypäivästä käsin mutta myös ajallisesti pidemmällä, historiallisella perspektiivillä. Syitä liberaalin demokratian ahdinkoon ja seurauksia tästä kehityksestä voi tarkastella joko teorialähtöisesti tai vahvasti empiriasta käsin.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi ja englanti.
13. Being Political
Timo Pankakoski
timo.pankakoski@helsinki.fi
”What is political” has been characterized as a “fundamental question” of political science (Mark E. Warren) and “perhaps the most profound question” in political philosophy (Michael F. Hickman). Yet our comprehension of the category is insufficient and the concept of being “political” profoundly vague. What, exactly, makes certain issues, proposition, claims, actors, institutions, or any other object “political”?
How are aspects of politicality reflected in individual fields (e.g. the study of political art, political violence, political justice, or political thought) or specific cases (such as the analysis of individual events, texts, discourses, or works of art)? What kinds of conceptions of being political arise out of empirical research on these fields? How do these (perhaps implicit) conceptions relate to the various theories of politics or the political? Where do these discussions meet, if at all? What kinds of conceptions would optimally benefit the analysis of politicality on various fields, i.e. what kind of conceptual needs can we identify in empirical research?
The workshop welcomes papers related to questions of being political regardless of the discipline, field, subfield, or theoretical tradition. In harmony with the profound fluidity of politicality, there are no preset substantial criteria. Openness and a healthy pluralism of perspectives are encouraged. Both theoretical and case-based papers are welcome. The presentations may seek to expand what is considered political or, alternatively, narrow it down. They may provide partial answers or simply ask pertinent questions. However, all contributions should aspire toward better shared understanding of the phenomenon of being political and, where possible, explicitly seek to characterize some of its aspects.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii englanti.
14. Poliittinen talous myrskyn silmässä
Aatu Puhakka, Johan Wahlsten, Konsta Kotilainen
aatu.puhakka@tuni.fi, johan.wahlsten@helsinki.fi, konsta.kotilainen@helsinki.fi
Poliittisen talouden kysymykset ovat monin tavoin myrskyisän maailmanpolitiikan keskiössä. Yhdysvaltojen tullijulistuksista Kiinan hallinnon päätökseen kriittisten mineraalien vientirajoituksista suurvallat aseellistavat maailmantaloutta omien geopoliittisten tavoitteidensa ajamiseksi tai käyttävät moninaisia poliittisia keinoja ja väkivaltaa taloudellisten etujen saavuttamiseksi. Kansainvälisten taloudellisten ja poliittisten suhteiden lisäksi maailmanpoliittisten jännitteiden taustalla on myös kansallisia ja globaaleja poliittistaloudellisia kehityskulkuja, kuten varallisuuden ja vallan keskittyminen sekä taloudellisen kehityksen alueellisesti vaihtelevat dynamiikat. Valtiollisten konfliktien kärjistyessä kasvavat eriarvoisuudet, demokratian tila tai ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaiset eksistentiaaliset kysymykset jäävät puolestaan helposti vähemmälle huomiolle.
Kutsumme työryhmään laajasti poliittisen talouden moni- ja poikkitieteelliseen tutkimukseen kiinnittyviä esitelmiä. Esitelmissä voidaan tarkastella esimerkiksi talouden ja talouspolitiikan instituutioita, taloudellisia valtasuhteita, talouspoliittisia ideoita tai erilaisia tapoja ymmärtää talous. Esitelmät voivat käsitellä myös talouden kytkentöjä muihin yhteiskunnan ja yhteiskuntapolitiikan osa-alueisiin tai luonnonympäristöön. Tervetulleita ovat niin empiiriset kuin teoreettiset tutkimukset. Teoreettiset näkökulmat voivat olla esimerkiksi institutionalistisia, feministisiä, keynesiläisiä tai marxilaisia – vain joitakin mainitaksemme.
Erityisen toivottavia ovat päivien teemaan linkittyvät esitykset. Millä tavoin juuri poliittinen talous on maailmanpoliittisten myrskyjen silmässä? Millaisia taloudellisia suhteita, prosesseja tai ilmiöitä kytkeytyy nykypäivän kansainvälisiin konflikteihin? Kaikenlaiset poliittisen talouden tutkimuksen esitykset ovat joka tapauksessa tervetulleita. Esitykset voivat olla valmiita tai puolivalmiita tutkimuksia. Ne voivat myös olla tutkimussuunnitelmia tai -ideoita.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi ja englanti.
15. Politics of concepts
Konstantinos Kostas, Lise Moawad
konstantinos.kostas@helsinki.fi, lise.moawad@hu-berlin.de
Politics of concepts is about the ways in which certain concepts are brought into the political sphere and developed by political and policy actors. With politics of concepts, we emphasize how conceptual innovation and modification are constitutive aspects of political argumentation and practices, such as agenda-setting. This panel goes outside the scope of discussing the politicalness or historicity of concepts, and focuses on the use of concepts by political and policy actors.
We are particularly interested in the following questions:
– Why do political and policy actors create and recreate concepts?
– Why do certain concepts diffuse globally and are used in a similar or dissimilar fashion in different contexts?
– How do political and policy actors modify concepts in specific organizational contexts and structural settings?
– How do conceptual uses (or misuses) reflect power distribution/imbalance?
We have no limitations with epistemological or ontological assumptions and are open to political science papers and papers from other relevant disciplines. Contributions can range from conceptual history and political theory to institutional analysis, political sociology, linguistics, discourse analysis, and rhetorical analysis. Our workshop is open for both theoretical papers (such as discussions on essentially contested concepts or concept diffusion) and empirical papers addressing specific questions of political uses and misuses of concepts in various institutional settings (parliaments, international organizations, political parties, bureaucracies, social movements). We welcome both context-specific papers (Finnish, European, or global), and studies of concepts that cut through different contexts.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii englanti.
16. Antagonistic Threats and Crises in the Nordic-Baltic Region
Gwenaëlle Bauvois, Karin Creutz ja Kanerva Kuokkanen
gwenaelle.bauvois@helsinki.fi, karin.creutz@helsinki.fi, kanerva.kuokkanen@helsinki.fi
Threats and crises defined as antagonistic or human-initiated – such as disinformation, violent radicalization, geopolitical tensions but even broader social, economic or environmental threats and crises – are increasingly complex, hybrid, difficult to predict and unevenly distributed across institutional and national contexts. In addition to their direct effects, antagonistic threats and crises can also indirectly affect democratic governance and public trust. At the same time, they require new types of responses from political and societal actors on various administrative levels and in different societal sectors.
This working group explores the theme of antagonistic threats and crises from a broad perspective. We focus in particular, but not exclusively, on the countries in the Nordic-Baltic region, which share several geopolitical, institutional and historical characteristics.
We welcome empirical, theoretical and methodological papers and both case studies and comparative research from political science and adjacent fields. The papers in the working group can, for instance, focus on how key authorities and societal actors define and conceptualise antagonistic threats and crises, the legal and organisational frameworks and collaboration structures that condition the responses to them, their effect on democracy and trust, communication related to them, or the role of specific actors or levels of administration (e.g., civil society organisations, municipalities) in addressing them. The papers and presentations can be in English, Swedish or Finnish.
The working group is organised by researchers from the NordForsk research project Governance and resilience under antagonistic threats in the NB8 region in times of complex crisis (KOMKRIS).
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi, ruotsi ja englanti.
17.Technology and Artificial Intelligence in Modern Politics
Suvi Soininen ja Oili Pulkkinen
suvi.m.soininen@jyu.fi; pulkkinenoili2014@gmail.com
The relationship between technological innovations, modernity and the development of representational and democratic constitutional arrangements is a multifaceted and widely discussed topic. In this work group, we approach this relationship from a historical and theoretical perspective, with an interest in how political institutions, ideas, and practices have been shaped by broader (social and) technological changes. We welcome contributions that engage with these questions from different angles and methodological traditions.
A particular focus of the work group is technology in modern politics, especially the role of artificial intelligence as a potentially significant and still much underestimated factor in contemporary democracies and in possible future political arrangements. We invite papers that reflect on how current critical perspectives on AI may lag behind its actual or anticipated impacts, for example, in relation to employment and working life, environmental consequences, the shaping and manipulation of information, or the growing capacities for large-scale surveillance.
The work group is also open to papers that examine earlier technological transformations and their political consequences, such as industrialization, new communication technologies, or other major shifts that have influenced democratic practices and constitutional thinking. Empirical case studies, comparative approaches, historically grounded analyses, as well as more speculative or exploratory papers, are all welcome.
Overall, the work group aims to provide a forum for open and interdisciplinary discussion on how technological change interacts with democratic governance and constitutional orders, both in the past and in the present. Papers may be presented in Finnish, Swedish, or English.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi, ruotsi ja englanti.
18. Hegemonic struggles: Transnational hegemony challengers and populist discourse
Alexander Alekseev ja Emilia Palonen
alexander.alekseev@helsinki.fi, emilia.palonen@helsinki.fi
For more than three decades, liberal democracy established after the end of the Cold War in the West, and indeed across the globe, seemed unwavering. Today, it is crumbling. Hegemony challengers, on both the left and especially the right, are reshaping the global political landscape, mainstreaming their illiberal political discourses and practices, and reconfiguring social contracts worldwide.
Furthermore, illiberal hegemony challengers have been gaining significant political representation at different levels, from local governments to national parliaments, joining ruling coalitions and presiding over national governments. A new political movement transcends national borders, bringing together political actors as diverse as Trump in the US, Milei in Argentina, Meloni in Italy and Orbán in Hungary. Their network has gone far beyond electoral politics, tackling a wide range of (meta)political issues and topics, including but not limited to economy, history, education, religion, science, media, and technology.
We welcome papers addressing both how hegemonic struggles take place and can be studied, how they are felt, what the drivers are, how they entangle emotional politics and challenges to and rewriting of social contracts holding polities together. Papers may investigate this theme, for example, through the following questions: How exactly is liberal hegemony being challenged in different domains of social life? Who is challenging it and why? While hegemony challengers on the right have been in the academic spotlight for decades, what have been the dynamics vis-à-vis liberal hegemony on the left? How do hegemonic struggles intertwine with the processes of polarisation at the global level, and what implications do they have for Finland and different parts of Europe?
We welcome papers exploring these and other questions in hegemony challenging and challengers, focusing on relevant cases from different theoretical and methodological perspectives.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii englanti.
19. Politiikan tutkimuksen historia
Kari Palonen
kari.i.palonen@jyu.fi
Tieteenalan historia niin Suomessa kuin kansainvälisestikin oli keskeinen teema suomalaisille politologeille 1970-luvulta vuosituhannen vaihteeseen. Sitä ilmensivät mm. ”leijonakantinen” (Nousiainen ja Anckar 1983), VTY:n 50-vuotishistoriateos (Paakkunainen 1985), siihen liittynyt kansainvälinen konferenssi (ks. Anckar & Berndtson, toim. 1988) ja Marja Keräsen väitöskirja suomalaisesta valtio-opista ”miestieteenä” (1993). Erkki Berndtson kirjoitti useita julkaisuja USA:n political sciencen historiasta jne.
Tämän jälkeen kiinnostus tieteenalan historiaan on Suomessa paljolti romahtanut, osaksi tieteenalan itsensä moninaistumisen ja fragmentoitumisen vuoksi. Poikkeuksena voi mainita Ilkka Heiskasen 75-vuotispäiväksi kirjoitetun kokoomateoksen (2010) sekä Olavi Borgin toimittaman kokoelman YKK:N/Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksesta (2011) Kansainvälisesti alan tutkimus on edelleen vireää, tukena mm. IPSAn Research Committee.
Lähimenneisyyden tutkimusta vaikeuttavat alan moninaistuminen, fragmentoituminen, erilaiset trendit ja tutkimusotteet jne., vaikka digitalisoinnit ovat avanneet uusia mahdollisuuksia alan historian tutkimiselle.Politiikan tutkimuksen päivien työryhmässä voi esitellä valmistuneita tai vireillä olevia tutkimuksia suomalaisesta tai kansainvälisestä politiikan tutkimuksen historiasta sekä virittää ideoita uusille tutkimuksille.
Alan nuorempien ja nyttemmin pääosin emeritoituneiden tutkijoiden yhteistyömuotoja voidaan pohtia, esimeriksi ideoida myös eri yliopistoja palvelevaa luentosarjaa suomalaisen politologian historiasta. Tärkeää olisi myös valtakunnallinen dokumentaatio valtio-opin väitöskirjoista. VTY:n ”Early career-verkoston” rinnalle olisi tarpeen perustaa senioriverkosto, joka voisi myös kokoontua vuosittain ainakin politiikan tutkimuksen päivillä ja ideoita muita hankkeita.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi, ruotsi ja englanti.
20. Research on Policymaking
Noora Alasuutari, Juho Mölsä, Kati Rantala
noora.alasuutari@helsinki.fi, juho.molsa@helsinki.fi, kati.rantala@helsinki.fi
This working group brings together scholars interested in how public policies are negotiated, designed, and decided within governmental institutions. The aim is to discuss how different actors, ideas, and institutional arrangements shape policymaking processes across different policy domains and political systems. The papers can, for instance, examine the following themes: 1) the representation of interests— which societal groups engage and gain access in policymaking arenas, have influence in the process, and which remain marginal, and how these dynamics evolve; 2) the role of expertise and evidence—how knowledge is produced, mobilized, contested, or ignored in policy formulation; 3) institutional and procedural factors—such as agenda setting, consultation practices, inter-ministerial coordination, or the use of impact assessments; and 4) theoretical and methodological innovations—new ways of conceptualizing or empirically studying policymaking processes. Contributions may draw on any theoretical tradition, including, but not limited to, public policy analysis, critical policy analysis, political sociology, institutionalism, discourse analysis, or science and technology studies. We appreciate diverse empirical materials and welcome both early-stage and more developed research. Presentations may be delivered in Finnish if all participants are Finnish-speaking; otherwise, the working language will be English.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi ja englanti.
21. Gender, militarism and war-preparedness across the Nordics
Noora Kotilainen ja Leena Vastapuu
noora.kotilainen@helsinki.fi, leena.vastapuu@tuni.fi
Finland and Sweden’s NATO membership marks a profound shift in their foreign and security policies. With both countries now part of the Alliance, the idea of Nordic neutrality has effectively dissolved, while military integration and defense spending continue to accelerate. Such rapid militarisation raises urgent questions beyond geopolitics: What are the implications for gender equality, societal security, and everyday peace? Cynthia Enloe reminds us that militarisation is “a step-by-step process by which a person or a thing gradually comes to be controlled by the military or comes to depend for its well-being on militaristic ideas.” How does this process reshape societal values, democratic development, and funding priorities? What kind of security is being prioritised; whose voices are marginalised? Feminist and intersectional perspectives highlight that militarisation is never gender-neutral: it redistributes power, resources, and opportunities in ways that typically reinforce gendered inequalities. Can alternative visions, such as demilitarisation, everyday peace, and feminist policymaking, still find space in a NATO-aligned North? In this workshop we explore these tensions and more, asking whether militarisation can be slowed down or reversed, and by what means, in an era of increasing war-preparedness.
The workshop is co-organised by the HomeFront project (Finnish Research Council) and the Language of Military Power in Finnish Democracy project (KONE foundation). It brings together junior and senior researchers who work on issues related to gender, militarism and security in Finland and beyond.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii englanti.
22. Populism and Far-Right Politics in Comparative Perspective
Ville Suuronen
ville.a.suuronen@gmail.com, ville.suuronen@utu.fi
This workshop examines the relationship between populist and far right politics. In the past decades, the rise of far-right parties and movements has often been interpreted through the lens of populist political theory. However, this common conflation of populism with far-right politics has come under growing scrutiny and criticism. Recent scholarship, while recognizing various similarities, has sought to disentangle these phenomena by highlighting their practical, ideological, and organizational differences.
This workshop invites contributions that critically examine the complex and multifaceted relationships between far-right and populist political movements from both theoretical and empirical perspectives. The workshop welcomes papers engaging with conceptual and theoretical debates, comparative analyses, case studies, and diverse methodological approaches. This includes, but is not limited to, the following research areas and questions: Theoretical comparisons (conceptual and ideological distinctions and intersections between populist, far-right, and other political ideologies such as liberalism and conservatism etc.); discourse analysis (analyses of political discourses, narratives, and vocabularies); empirical analyses and case studies (examinations of institutional structures, organizational forms, and political practices); memory politics and the uses of history (how political movements mobilize historical narratives and tropes to legitimize and consolidate power), and methodological questions (how to differentiate between far-right and populist parties/movements) as well as the differing implications of populist and far-right politics for liberal democratic societies.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi ja englanti.
23. Kilpailuvaltiosta turvallisuusvaltioon: valtion muuttuva rooli eri aikakausina
Johanna Vuorelma
johanna.vuorelma@tuni.fi
Kysymys valtion suhteesta kansalaisiin on määrittänyt yhteiskunnallista ajattelua läpi vuosisatojen. Erilaisia valtiosuhteita kuvataan monilla käsitteillä: siinä missä yövartijavaltio hoitaa vain puolustuksen ja turvallisuuden, hyvinvointivaltio turvaa kansalaisille laajat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Kilpailuvaltio keskittyy valtion kansainvälisen kilpailukyvyn tehostamiseen, kun taas oikeusvaltio suojaa kansalaisia mielivallalta ja turva kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun lain edessä. Valtion ja kansalaisten suhteen tutkiminen on erityisen tärkeää 2020-luvun Euroopassa, koska valtion rooli on murroksessa koronakriisin, Venäjän aloittaman hyökkäyssodan, ilmastokriisin ja aluepoliittisten muutosten seurauksena. Kehityskulku näkyy myös Suomessa, missä valtio näyttäytyy yhä vahvemmin yhtäältä sotilaalliseen puolustukseen panostavana turvallisuusvaltiona ja toisaalta kansainvälistä kilpailukykyä vahvistavana kilpailuvaltiona. Samaan aikaan kansalaisten kokemukset valtion läsnäolosta ja luonteesta eriytyvät sen seurauksena, että valtio vetäytyy monilta reuna-alueilta julkisten palveluiden lakkauttamisen myötä. Tässä työryhmässä tarkastellaan näitä kysymyksiä monesta eri näkökulmasta. Työryhmässä muun muassa kysytään, miten valtion roolin muuttuminen vaikuttaa demokratiakäsityksiin, osallisuuden kokemuksiin ja poliittiseen luottamukseen, muuttaako julkisen vallan maantieteellinen keskittyminen kansalaisten suhdetta valtioon, kuinka valtion eri rooleja ja niiden muutosta voi ymmärtää teoreettisesti tai empiirisesti sekä miten valtion roolin muutos hahmottuu historiallisessa tarkastelussa. Työryhmä sopii sekä empiirisesti että teoreettisesti orientoituneille esityksille. Työryhmässä voi esittää myös alustavia tutkimusideoita.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi ja englanti.
24. Kansallinen ja kansainvälinen kriminaalipolitiikka
Tatu Hyttinen
taanhy@utu.fi
Työryhmässä tarkastellaan kotimaisen ja kansainvälisen kriminaalipolitiikan keskinäistä suhdetta muuttuvassa yhteiskunnallisessa ja oikeudellisessa toimintaympäristössä. Lähtökohtana on ajatus kriminaalipolitiikasta moniulotteisena tutkimuskohteena, jossa kansalliset ratkaisut ja kansainvälinen sääntely kietoutuvat toisiinsa. Työryhmässä on tarkoitus tarkastella muun muassa tehtyjä rikosoikeudellisia linjauksia, seuraamusjärjestelmän kehitystä, ennaltaehkäiseviä strategioita sekä tarkastella uusia rikollisuuden muotoja sekä niihin puuttumista, kuten myös sitä, kuinka perus- ja ihmisoikeudet pitäisi huomioida kriminaalipoliittisessa päätöksenteossa. Tarkoitus on pohtia myös rikoslain säätäjän kansallista liikkumavaraa tilanteessa, jossa Euroopan unionin sekä kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten vaikutus kriminaalipolitiikkaan on lisääntynyt merkittävästi.
Työryhmä on suunnattu oikeustieteen ja yhteiskuntatieteiden (esimerkiksi kriminologia, sosiologia, valtio-oppi) parissa toimiville tutkijoille, joita yhdistää kiinnostus kriminaalipolitiikan teoreettisiin ja käytännöllisiin kysymyksiin. Alustukset voivat olla normatiivisia ja empiirisiä, ja niissä on mahdollista tarkastella kriminalipolitiikkaa ja sen kehityslinjoja myös vertailevasti. Alustajiksi toivotaan tutkijoita tutkijanuran kaikista vaiheista.
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi.
25. Understanding and Acting Upon Global Politics and Working Toward Peace in Turbulent Times
Anitta Kynsilehto ja Karim Maiche
anitta.kynsilehto@tuni.fi, Karim.Maiche@ulapland.fi
Contemporary global politics is marked by profound turbulence. The authority of international law and the legitimacy of the so-called rule based international order appear increasingly eroded. Simultaneously, the accelerating climate emergency underscores the urgency of collective action while exposing the limitations of existing governance structures. Frameworks traditionally used to analyze and teach global politics often seem either outdated or, paradoxically, newly relevant—particularly in light of intensifying securitization, militarization, and geopolitical fragmentation.
At the same time, the civic space necessary for democratic participation and peace-oriented activism is shrinking. Civil society actors face mounting pressures, ranging from political repression and sanctions to disinformation campaigns and resource constraints. This context demands innovative approaches to rethinking and challenging the status quo, as well as identifying concrete avenues for action that remain viable despite these constraints.
This working group seeks to explore how such a complex and volatile environment can be critically addressed and constructively engaged with, especially from the perspective of peace education. Key questions include: How can motivation for civic and political engagement be sustained under conditions of uncertainty, fatigue, and perceived powerlessness? What emerging or unconventional forms of alliance-building might enable collaboration across sectors, movements, or communities? How might peace education contribute to cultivating the analytical tools, ethical commitments, and transformative practices needed to navigate and influence global political dynamics?
Työryhmän esittäjät ovat ilmoittaneet, että työryhmän kielenä toimii suomi ja englanti.