Abstraktit

CFP: PALUU JUURILLE 2024 -KONFERENSSIN ABSTRAKTIKUTSUA ON JATKETTU 23.2.2024 ASTI

Lähetä abstraktisi (suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, enintään 300 sanaa, pdf-tiedostona) valitsemaasi työryhmään täyttämällä LYYTI-lomake viimeistään pe 23.2.2024. Hyväksytyistä abstrakteista muodostuu automaattisesti sähköinen abstraktikirja, joka on saatavilla konferenssiin ilmoittautuneille. Abstrakteja ei voi muokata jälkikäteen, joten kiinnitäthän erityistä huomiota oikeinkirjoitukseen ja siihen, ettet sisällytä abstraktitiedostoon sellaisia henkilökohtaisia tietoja (esim. sähköpostisoite), joita et halua muiden nähtäväksi.

Työryhmään valituille ilmoitetaan abstraktin hyväksynnästä viimeistään pe 8.3.2024. Konferenssiin ilmoittautuminen aukeaa maaliskuussa. Niin paperin esittäjät kuin muutkin konferenssiin osallistujat maksavat konferenssin osallistumismaksun (50–95 e, perustutkinto-opiskelijoille ilmainen). Tarkemmat tiedot osallistumismaksusta löytyvät Ilmoittautuminen-osiosta.

Jätä abstraktisi tästä linkistä avautuvalla lomakkeella. Lomake on kaksikielinen (suomi/englanti). Lomakkeen kielen voi vaihtaa lomakkeen vasemmasta yläreunasta.

*

CFP: EXTENDED DEADLINE! SEND YOUR ABSTRACT TO RETURN TO THE ROOTS 2024 CONFERENCE BY 23.2.2024

Please send the abstract of your paper (in Finnish, Swedish, or English, max. 300 words, as a pdf-file) to the workshop of your choice by using the LYYTI-form by Friday 23rd of February 2024. The accepted abstracts automatically form an electronic abstract book, which is available to those who register for the conference. Abstracts cannot be edited afterwards, so please pay special attention to spelling and not include in the abstract personal information (e.g. e-mail address) that you do not want others to see.

Those selected to present their papers will be informed by 8th of March 2024. The registration for the conference will open in March. Both the presenters and other participants will pay the conference fee (50–95 e, MA students’ participation is free). More detailed information on the participation fee can be found on these pages in the In English section.

Submit your abstract at this link with the opening form. The form is bilingual (Finnish/English). The language of the form can be changed from the top left corner of the form.

 

TYÖRYHMÄT / WORKSHOPS

  1. Alkuja-ryhmä

Työryhmän vetäjät: Kirsti Lempiäinen (Lapin yliopisto) ja Liisa Rantalaiho (Tampereen yliopisto)

Alkuja-ryhmässä keskustellaan erilaisista opetuksen ja tutkimuksen aluista. Kutsumme mukaan sekä kokemustietoon että tutkimustietoon perustuvia puheenvuoroja. Työryhmän idea kumpuaa Naistutkimuksen alkuja – muistikuvia akateemiselta kentältä -teoksesta (Vastapaino, 2023), jossa pohditaan liikkeen, tutkimuksen ja opetuksen yhteyksiä; tukea ja vastustusta, jota uusi oppiaine ja sen edustajat ovat akatemiassa kohdanneet; oppisisältöjä ja -muotoja; ja feminististä toimijuutta.

Työryhmän paperit voivat painottua feministiseen teoriaan ja käytäntöön, tutkimuksen metodologiaan ja konferenssin kannalta keskeisiin oppialoihin. Työryhmä kokoontuu to 2.5.2024. Tervetuloa keskusteluun kaikki kiinnostuneet!

 

  1. Asexual potentialities

Chairs: Joe Jukes (University of Brighton), Annukka Lahti (University of Eastern Finland) & Joonas Säntti (University of Jyväskylä)

Our workshop discusses asexuality as a potentiality that enables a reconsideration of desire and relations, both in the quotidian and the spectacular. Nonsexual experiences and relations are often framed as the opposite to desire and desiring. Reading asexuality into texts, events and cases often assumed to be examples of heterosexual, lesbian, gay or bi romance/desire allows for a more diverse view on queerness. Moreover, intimacies always emerge in relational networks that are entangled with nonhuman, material, cultural, and discursive elements in unforeseen ways. Perhaps becoming better attuned to various intimacies in nonsexual relations like friendship allows us to imagine alternatives to the dismissive and regulatory sex-normativity of “just friends?” It can also contribute to re-thinking narrative desire, narrativity and tellability – what is generally perceived to be “the story” (worth telling).

What kind of affective intimacies and queer potentialities remain un(der)acknowledged, when the focus is on more established sexual politics and minority identities? What difference do lived experiences of asexuality, or nonsexual perspectives, make to our conceptualisations of queer potential?

We invite discussions from several fields of research, including (but not restricted to) feminist/queer/trans studies, affect theory, cultural studies, social sciences, narrative theory, literary and film studies.

 

  1. Feminist perspectives on music

Chairs: Marika Kivinen (Åbo Akademi University), Nuppu Koivisto-Kaasik (University of the Arts History Forum) & Anna Ramstedt (University of Helsinki)

We invite scholars working on or with music from different perspectives and within different disciplines to this workshop. We welcome papers from different theoretical, conceptual and methodological perspectives and ask how research on music can contribute to feminist thinking and feminist theorizing. How does research on music or within the field of musicology participate in ongoing discussions on social/environmental justice?

Possible topics or questions include, but are not limited to:

  • Gender, music and musicianship
  • Intersections of race, gender, class and sexuality in music research
  • Feminist perspectives on music history – challenging and rewriting the canon
  • Music and social/environmental justice
  • Race and racism in music and music research
  • Feminist and LGBTIQ activism in music and music scholarship
  • Music and violence

The workshop welcomes contributions coming from not only academic, but also activist or artistic engagements with music from different perspectives. We invite papers in English.

Organizers: The organizers are members of the activist music research association Suoni ry.

Doctoral researcher, mezzosoprano Marika Kivinen (Åbo Akademi University/History)

Postdoctoral researcher, Nuppu Koivisto-Kaasik (University of the Arts History Forum)

Doctoral researcher Anna Ramstedt (Helsinki University/Musicology)

 

  1. Feminististä pedagogiikkaa – juurilla ja tulevaisuudessa?

Työryhmän vetäjät: Aino-Maija Elonheimo (Helsingin yliopisto/Hilma-verkosto) ja Hanna Ojala (Tampereen yliopisto)

Feministinen pedagogiikka on osa nais- ja sukupuolentutkimuksen sekä feministisen liikkeen ja aktivismin yhteisiä juuria. Niin kauan kuin on tehty tutkimusta sukupuolesta myös opetuksen käytäntöihin, sisältöihin, menetelmiin ja valtarakenteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Myöhemmin sekä queer-pedagogiikka että intersektionaalinen pedagogiikka ovat kasvaneet samasta taustasta. Suomessa näitä yhteyksiä on lujitettu esimerkiksi valtakunnallisella feministisen pedagogiikan koulutuksella.

Tässä työryhmässä voidaan puhua siitä, mitä on tähän mennessä tehty, millaisen historian ja jatkumon osia olemme feministisinä pedagogeina. Yhtä hyvin voimme miettiä tulevaa: millaista intersektionaalista feminististä pedagogiikkaa tarvitaan lähitulevaisuudessa? Mitkä aiheet ja teemat puhuttavat akateemisessa opetuksessa ja/tai aktivismin ja koulutuksen kentällä? Miten taide ja tiede luovat ja uusintavat pedagogisia käytäntöjä ja käsitteitä? Voit esittää niin tutkimuksellisen paperin kuin jakaa hyviä käytäntöjä tai menetelmällisiä kehittelyjä. Työryhmän keskustelukieli on suomi, mutta voit halutessasi pitää esityksesi myös ruotsiksi tai englanniksi.

 

  1. Gloria Anzaldúan ajattelun juuria ja näköaloja / Roots and vistas of/in Gloria Anzaldúa’s thought

Työryhmän vetäjät: Kaisa Ilmonen (Turun yliopisto), Oscar Ortiz-Nieminen (Helsingin yliopisto) & Heta Rundgren (Helsingin yliopisto & Université Paris 8)

Gloria Anzaldúa on feministisen ja queer-teorian perustavia hahmoja, jonka ajattelua tutkitaan ja jonka kehittämiä käsitteitä sovelletaan hyvin erilaisilla tutkimus, taide- ja aktivismin kentillä. Anzaldúan keskeisen teoksen Rajaseutu/La frontera (1987) suomennos ilmestyi vuonna 2021. Anzaldúan vastaanotosta Suomessa ja hänen ajattelunsa inspiroimasta työstä kotimaisilla kielillä kehittyvissä konteksteissa ei ole vielä paljon puhuttu. Kutsumme työryhmään kaikenlaisia keskustelunavauksia, esitelmiä, osallistavia esityksiä, performansseja – aktivisteilta, tutkijoilta, taiteilijoilta, opiskelijoilta jne. – joissa paneudutaan Gloria Anzaldúan ajatteluun tai sovelletaan joitakin hänen ideoitaan, käytäntöjään ja käsitteitään. Työryhmän kielet: suomi ja englanti.

Gloria Anzaldúa is a founding figure of feminist and queer theory, whose thinking and concepts inspire a wide range of research, artistic and activist fields. The year 2024 marks the 20th anniversary of Anzaldúa’s death and the 3rd anniversary of the publication of her seminal work Borderlands/La frontera in Finnish. For this workshop, we invite papers that explore Gloria Anzaldúa’s thought or are inspired by it, in particular, but not only, its potential or challenges in different contexts related to Finland. Propositions for discussions, performances, participatory happenings are also welcome, in other words you can choose the form that suits you, whether you are a researcher, a student, an activist, an artist etc.

Languages of this workshop: Finnish and English

 

  1. Huoli pojista ja miehistä sekä huolestuneet miehet – miestutkimuksellinen näkökulma huoleen / A critical perspective on concern for boys and men

Työryhmän vetäjät: Henri Hyvönen (Itä-Suomen yliopisto), Timo Aho (Jyväskylän yliopisto) & Ville Pöysä (Jyväskylän yliopisto)

Poikiin ja miehiin on kohdistunut vuosikymmenten saatossa monenlaista sukupuolistunutta huolta. Huolta on koettu esimerkiksi julkisissa tiloissa aikaansa viettävistä poikaporukoista ja pojista koulussa huonosti pärjäävänä sukupuolena. Aikuisten miesten kohdalla on puhuttu ”maskuliinisuuden kriiristä”: teollisuustyöpaikkojen katoaminen on tuottanut huolta valkoisten työläismiesten pärjäämisestä palveluvaltaistuvilla ja naisistuvilla työmarkkinoilla.

Poikiin ja miehiin kohdistunut huolipuhe ei kuitenkaan ole viatonta, vaan se saa aikaan monenlaisia asioita. Se ottaa sukupuolen valmiiksi annettuna kategoriana, sivuuttaen toisinaan esimerkiksi yhteiskuntaluokan, ja samalla se rakentaa tasa-arvosta kahden toisilleen vastakkaisen sukupuolen nollasummapelin. Samalla huoli pojista ja miehistä tuottaa käsitystä pojille ja miehille luonnostaan kuuluvasta asemasta: huolipuhe arvottaa ja tuottaa paitsi sukupuoleen myös muihin eron kategorioihin liittyviä eriarvoisuuksia ja etuoikeuksia.

Monissa huolenaiheeksi mielletyissä ilmiöissä sukupuoli toimii hiljaisesti ja piiloon kätkettynä. Monien huolenaiheiden sukupuolistuneisuutta myös piilotellaan. Esimerkiksi ympäristöä ja kulutusvalintoja koskevat kysymykset liittyvät monin tavoin miehiin, mieheyteen ja maskuliiniseen ideologiaan.

Tässä työryhmässä haluamme laajentaa huolen tarkastelua uudenlaisiin ilmiöihin ja kysymme, miten huoli toimii ja mihin se pystyy erilaisissa yhteiskunnallisissa konteksteissa. Miten mieheys kytkeytyy, kytketään tai häivytetään huolesta? Työryhmään ovat avoimesti tervetulleita kaikki mieheyksiin suoraan tai epäsuorasti kytkeytyvästä huolesta kiinnostuneet. Huolta voidaan lähestyä esityksissä niin laajempien yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta kuin myös arkisemman, eletyn elämän tilanteiden kautta. Yhdistävä tekijä on huolipuheen ottaminen muuna kuin valmiiksi annettuna ja huomion kohdistaminen kriittisesti myös sellaiseen huoleen, jossa mieheys ja sukupuoli ei ole näkyvästi esillä, mutta kuitenkin läsnä. Työryhmän kieliä ovat suomi ja englanti.

This workshop is for critical perspectives on societal concern for boys and men. Other presentations related to critical studies on men and masculinities are also welcome. Languages of the workshop are Finnish and English.

 

  1. Individuals under evaluation: interrogating gender, sexuality, and personality

Chairs: Valtteri Vähä-Savo (Tampere University), Virve Peteri (Tampere University) & Joa Hiitola (University of Oulu)

The workshop focuses on situations where individuals’ ‘inner truth’ is scrutinized by experts and public officials. Some examples of these kinds of evaluations are the diagnostic process that individuals seeking gender-affirming treatment have to undergo and the assessment of asylum seekers’ sexual orientation/gender identity in asylum claims, and the use of personality tests in working environments. These evaluations and tests, while seemingly objective, are deeply embedded in societal structures of power, creating and reinforcing norms around gender, age, class, ethnicity, physical capacity, and sexuality. This workshop seeks to examine how these institutional practices, which convert personal experiences and characteristics into measurable data, are not merely neutral assessments but are intertwined with cultural meanings and power dynamics. We are interested in the role of these evaluations in shaping identities and the ways they contribute to the construction of idealized gendered subjects. We invite presentations that focus on, for example, the official guidelines guiding different assessments and tests, the social interaction during evaluations, the experiences and strategies of the people being assessed, the public discussion concerning assessments, the history of these epistemic practices, etc. While the main focus is on sexuality, gender identity, and personality, the workshop is also open to scholars studying other kinds of evaluative practices that concern phenomena that are difficult to objectify (e.g. challenging medical and psychiatric diagnoses).

Presentations can be held in Finnish or English.

 

  1. How to research rural intersections on sexualities and gender

Chairs:  Richard Rawlings (Northumbria University, UK) and Antu Sorainen (Helsinki University)

Our workshop focuses on how to study rural sexualities and genders. We discuss how these relate and contrast geographical liminality to personal marginalities experienced via, for example, class, age, kinship or personal relationships, care networks and economics (Sorainen 2015).

We ask what it means to research – and perhaps to live in and/or identify with – the countryside, while also experiencing forms of sexual or gendered personhood or identity that might be considered largely absent or hidden from rural spaces (Rawlings, on-going PhD study). This might mean non-normative, not-hideable or public feminist, raced, abilised, queer or gender identity or such. Often also intersectional scholars and activist endeavours such as local Pride organisers share goals but simultaneously occupy multiple subject positions in rural places. We therefore invite papers from scholars covering intersections between rurality and marginality.

Our workshop will aim to look also if these contributions could be published as a Special Issue, studying how living on the geographical and personal edge can inform understandings of people and place in gender and queer studies.

We welcome theoretical, historical and empirically grounded papers.

 

  1. Men and Masculinities: New methodological and theoretical Frontiers

Workshop organisers: Stephanie Clark, Marjut Jyrkinen & Katri Pöllänen (University of Helsinki)

The field of critical studies on men and masculinities (CSMM) has undergone a period of significant change in recent years, both in terms of theoretical perspectives and in the environment from which it draws empirical data. The last decade has brought seismic global social, political and environmental shifts. These include developing technologies like AI, the impact of COVID-19 on relationships and work, increasing polarisation of politics alongside global conflicts, to name but a few.

With these shifts in the environment of research, there has also been a growing concern in theoretical perspectives in CSMM to share greater connections with gender, feminist, queer and trans studies (Melström and Pease 2023). CSMM researchers are increasingly turning to methodologies rooted in feminist philosophies to either develop new methodological approaches to CSMM (e.g. Reeser 2020) or to redevelop classic theoretical perspectives (e.g. Garlick 2019).

This workshop invites empirical and methodological contributions that look to these new directions in CSMM. Submissions may address, but are not limited to, the following areas of interest:

  • Masculinities and technology and technologies of masculinities
  • Masculinities in post-pandemic working life
  • Men and masculinities in the rise of far-right nationalist movements
  • Self-reflective pieces on changing directions in CSMM
  • Masculinities and feminist philosophies including new materialisms / posthumanism
  • Trans masculinities and intersections of trans studies and masculinities
  • Queer masculinities and queering masculinity studies

 

  1. Metodologisia mietintöjä uusmaterialistisessa kehikossa

Työryhmän vetäjät: Tuuli Innola, Alma Onali & Riikka Era (Tampereen yliopisto)

Työryhmämme kutsuu tutkijoita pohtimaan yhdessä uusmaterialististen teorioiden merkityksiä metodologisille valinnoille. Työryhmässä haluaisimme vahvistaa ymmärrystä siitä, miten uusmaterialistiset, usein teoreettisella tasolla toimivat ajattelutavat, taipuvat ja muotoutuvat tutkimuksen metodologisiksi käytännöiksi. Mitä uusmaterialistisiin teorioihin kiinnittyminen tarkoittaa tutkimustyön tekemisen kannalta? Millaisia tutkimuksellisia todentumia (becomings) käsitteiden, kuten “yhteismuotoutumisen”, ”intersektionaalisuuden” tai “dekolonialismin”, kanssa tapahtuu? Tarvitseeko tutkimusaineiston olla tietynlaista, jotta se taipuu uusmaterialistisen teorian viitoittamaan analyysiin? Millaisia (luovia) tapoja tulosten esittelyyn löytyy ja voidaanko niillä ilmentää teoreettisia valintoja?

Työryhmän ajatus syntyi uusmaterialistisia metodologioita käsitelleen lukupiirimme keskusteluista. Uusmaterialististen metodologioiden juuret ovat kietoutuneet feministisen teorian ja epistemologian monimuotoisiin kehityskulkuihin. Ymmärrämme uusmaterialistisen viitekehyksen laajana kenttänä, johon kiinnittyy affekteja, materian toimijuutta ja relationaalista ontologiaa painottavia näkökulmia.

Työryhmässä esiteltävät tutkimukset voivat olla laaja-alaisesti kaikkea yhteiskuntatutkimukseen liittyvää ja sen ylittävää. Esimerkiksi kulttuurintutkimukseen, humanistisiin tieteisiin, luonnontieteisiin ja taiteiden tutkimukseen kiinnittyvät tutkimukset otetaan ilolla mukaan – jo varmistuneissa puheenvuoroissa liikutaan antropologian, sukupuolentutkimuksen ja sosiologian kentillä.

Työryhmä on suunnattu erityisesti tutkijoille, jotka soveltavat feministisiä uusmaterialistisia näkökulmia omassa (empiirisessä) tutkimuksessaan. Toivotamme tervetulleiksi esityksiä tutkimuksen teon kaikista vaiheista; esityksissä ei tarvitse olla valmiita tuloksia tutkimuksista, vaan voimme yhdessä pysähtyä pohtimaan tutkimussuunnitelmien ääressä nousseita kysymyksiä tai metodien ja teorian suhdetta toisiinsa. Työryhmä toimii paikkana yhdessä ajattelulle ja ihmettelylle.

 

  1. Monimuotoinen työelämä, monenlaiset tekijät

Työryhmän vetäjä: Tuija Koivunen (Itä-Suomen yliopisto)

Työryhmä kokoaa yhteen puheenvuoroja erilaisista teemoista, jotka sijoittuvat työn piiriin. Työ on laaja käsite, jolla tarkoitetaan sekä palkatonta työtä että ansiotyötä sen erilaisissa muodoissa. Työ on monille keskeinen asia elämässä, mutta samaan aikaan työelämä voi olla syrjivää, eriarvoistavaa tai sukupuolistavaa. Monenlaiset työelämän oletukset, järjestykset ja hierarkiat odottavat purkamistaan, vaikka toisille työ voi olla keskeinen itseilmaisun, vaikuttamisen ja onnistumisen areena.

Työ on monille keskeinen sosiaalisten suhteiden paikka, eikä parisuhteiden synty työpaikoilla ole tavatonta. Työhön sisältyvä sosiaalinen kanssakäyminen määrittää pitkälle sitä, miten hyvin työssä ja työpaikalla viihdytään ja millaiseksi työ koetaan. Suomessa monet työt ja ammatit ovat eriytyneet sukupuolen mukaan poikkeuksellisen voimakkaasti, mikä vaikuttaa myös työyhteisöihin. Eriytymistä on tarkasteltu naisten ja miesten kesken, mutta liian vähän on tietoa siitä, miten muut sukupuolet sijoittuvat eriytymisen kuvioon tai miten seksuaalisuus vaikuttaa sijoittumiseen. Lisää tutkimusta tarvitaan siitä, miten maahanmuuttajat muuttavat ja ylläpitävät erilaisia jakoja. Lisäksi muunlajisten tekemä työ on vielä melko huonosti tunnistettu ja etenkin ansiotyö ymmärretty usein vain inhimilliseksi toiminnaksi.

Työryhmään ovat lämpimästi tervetulleita kaikki työelämän tutkimuksesta kiinnostuneet niin empiiriset, metodologiset kuin teoreettisetkin puheenvuorot. Työryhmän kieli on suomi, mutta oman alustuksensa voi pitää myös ruotsiksi tai englanniksi.

 

  1. Cis- ja transnaisten, transmiesten ja muunsukupuolisten maskuliinisuudet / Masculinities of cis- and transwomen, transmen and nonbinary people

Työryhmän vetäjät: Marja Peltola ja Hanna Ojala (Tampereen yliopisto)

Maskuliinisuuksien analysoiminen on ollut keskeinen osa niin empiiristä kriittistä miestutkimusta kuin kriittisen miestutkimuksen teorian kehittämistä. Maskuliinisuus on ollut siinä määrin kriittisen miestutkimuksen keskiössä, että se on saanut niin kentän sisältä kuin sen ulkopuoleltakin kritiikkiä. Kritiikki on koskenut sekä maskuliinisuuden ja mieheyden suoraviivaista kytkemistä toisiinsa että maskuliinisuuden analyysin omimista kriittisen miestutkimuksen asiaksi. Näistä syistä kysymykset muiden sukupuolien suhteesta maskuliinisuuteen ovat jääneet vähemmän keskustelluiksi, analysoiduiksi ja teoretisoiduiksi.

Jack Halberstam kysyi jo vuonna 1998 ilmestyneessä kirjassaan Female Masculinity, millaista on maskuliinisuus, kun sitä tarkastellaan irrallaan mieheydestä tai miesruumiillisuudesta. Halberstamin hengessä kutsumme nyt tutkijoita pohtimaan, mitä maskuliinisuus on ja millaisena se näyttäytyy, kun sitä tarkastellaan cis- ja transnaiseuden, transmieheyden ja muunsukupuolisuuden konteksteissa. Mihin maskuliinisuus kiinnittyy, millaisin käytännöin ja representaatioin sitä tuotetaan, miten maskuliinisuutta eletään, miten maskuliinisuus institutionalisoituu, miten maskuliinisuutta voidaan lukea silloin kun maskuliinisuuksia tekevät henkilöt, jotka eivät aina, eivät koskaan tai eivät kyseenalaistamattomasti tule nähtyä miehinä tai jotka eivät halua tulla luetuksi miehinä? Miten näihin kysymyksiin vastaaminen voi laajentaa teoreettista ymmärrystä maskuliinisuuksista?

Työryhmässä voi esitellä sekä alustavia tutkimuksellisia ajatuksia että pidemmälle kehiteltyjä analyysejä. Esityksen näkökulma voi olla niin empiirinen, teoreettinen kuin metodologinenkin. Myös pro gradu -tutkielmia koskevat esitykset ovat lämpimästi tervetulleita. Voit ehdottaa esitystä suomen tai englannin kielellä, työryhmän työskentelykieli valitaan esityksen kielen mukaisesti.

*Huomaathan, että konferenssissa on tarjolla myös englanninkielinen työryhmä Transmasculinity, joka keskittyy vain transmaskuliinisuuden kysymyksiin. Olet tervetullut tarjoamaan esitystäsi kumpaan tahansa työryhmään. Mikäli molemmat työryhmät toteutuvat, ne pyritään sijoittamaan konferenssin ohjelmaan niin, että osallistuminen molempiin ryhmiin mahdollistuu.

Analysing masculinities has had a central role in both empirical and theoretical works in the field of critical men’s studies. Critical men’s studies have centered masculinities to the extent that this focus has received critique from both inside and outside the study field. The critique has concerned both straightforward connections made between masculinities and men and making analysing masculinity an issue ‘belonging’ to the field of critical men’s studies. For these reasons, questions around other genders’ relationships with masculinities have remained less discussed, less analysed, and less theorized.

In his book Female Masculinity, published already in 1998, Jack Halberstam asked, what is masculinity like, when it is examined detached from manhood or male(-read) bodies. In the spirit of Halberstam, we now invite researchers to address the questions of what masculinity is and how it appears, when examined in the context of studying cis- and transwomen, transmen and non-binary people. What is masculinities associated with, through what kinds of practices and representations it is produced, how it is lived, how it is institutionalized and how masculinities can be read when they are done by people who not always, not ever, or not in an unquestioned way are seen or want to be seen as men? How answering to these questions can broaden the theoretical understanding on masculinities?

In this working group, you are welcome to present both preliminary research ideas and more developed analyses. Empirical, theoretical, and methodological presentations are all gladly received. Presentations based on Master’s theses are also warmly welcome. You can propose a presentation either in Finnish or in English, and the working language of the group is chosen accordingly.

*Please note that there is also an English-language working group called Transmasculinity, which focuses only on transmasculinity issues. You are welcome to offer your presentation to either working group. If both working groups are implemented, the groups will be placed in the conference programme so that participation in both groups is possible.

 

  1. Roots and futures of ecofeminism

Convenors: Kuura Irni (University of Helsinki), Sanna Karhu (University of Helsinki) and Helinä Ääri (University of Turku)

Ecofeminism is a diverse field of feminist activism and research, centering many topics that are indispensable in feminist thinking: care, multispecies living, corporeality, capitalism, decoloniality and intersectionality. Ecofeminism has also affected significantly the formation of the fields of posthumanism, new materialism, environmental justice, critical animal studies, and vegan studies.

However, conversations around ecofeminism are mostly conducted in the margins of feminist research, partly due to gender essentialism and trans exclusivity in some strands of ecofeminism. Ecofeminist writings are also exploited in contemporary anti-gender movement, which binds together far-right ideology, Christian conservatism, and trans exclusive feminism.

We invite to the workshop presentations concerning the roots of ecofeminist thinking and the possibilities of ecofeminist futures. The topics of the presentations can, for example, relate to, but are not limited to, the following questions:

  • How does ecofeminism intermesh with posthumanities and technoscience feminisms?
  • What is the role of deep ecology in the development of ecofeminism?
  • How to conduct decolonial and anti-racist ecofeminism?
  • What are the connections between ecofeminism and feminist critiques of capitalism?
  • How to work ecofeminism into a trans inclusive and queer approach?
  • How has ecofeminism worked with the notion of intersectionality and with what political consequences?
  • How do ecofeminist genealogies affect its present and future?
  • What kinds of research, politics, activism, and ecofeminist futures can be imagined?

Presentations are welcome in English, Finnish or Swedish.

 

  1. Roots and Futures of Sexuality Studies

Workshop organisers: Kaisa Ilmonen, Sanna Spisak and Riikka Taavetti (University of Turku)

Sexuality studies is a dynamic interdisciplinary academic field exploring various aspects of human sexuality. This field encompasses a wide range of topics, including cultural, historical, psychological, social, political, and biological aspects of sexuality, including how sexualities have been represented in and produced by arts, media, and other cultural representations. Scholars and researchers in sexuality studies examine how sexuality is understood, experienced, and expressed in different societies and contexts. In Finland, sexuality studies have had very few own organisations, events or networks and scholars working on sexuality-related topics have often found their place among scholars of gender studies, critical studies of men and masculinities, queer studies and trans studies.

We invite researchers whose work focuses on studying sexuality from humanities or social science perspectives, regardless of the specific academic discipline, to join our workshop. This workshop represents an opportunity to engage with the complex and crucial questions of sexualities. Presentations in Finnish, Swedish or English are welcome, and they may address empirical questions of sexuality, theories and concepts in sexuality studies, as well as topics such as cultural and historical perspectives, the social construction of sexuality, intersectionality, sexual health and education, political and activist dimensions, queer studies and beyond. Likewise, presentations mapping the developments in the field of sexuality studies are welcome.

The workshop organisers are part of the new Critical Sexuality Studies Network (CRISSE), established at the University of Turku, which is open to researchers focusing on diverse sexuality-related issues.

 

  1. Valmentaminen ja johtajuus sukupuolittuneen urheilun kentällä/Coaching and Leadership in Gendered Sports

Työryhmän vetäjät: Sanna Erdogan (Lapin yliopisto) ja Veera Ehrlén (Jyväskylän yliopisto)

Työryhmä kokoaa yhteen laajasti liikunnan ja/tai urheiluun kiinnittyvää feminististä tutkimusta, sukupuolentutkimusta, queer-tutkimusta, miestutkimusta ja transtutkimusta. Tutkimusaiheellisesti työryhmä käsittelee tutkimusaiheita, jotka koskevat urheiluvalmennusta, urheilun johtamista tai johtotehtäviä eri organisaatiossa. Työryhmään ovat tervetulleita niin vapaaehtoistyönä tehtävän seuratoiminnan valmennus- ja johtotehtäviin liittyvät tutkimusaiheet kuin palkkatyönä tehtävää työtä. Erityisesti kiinnostus on aiheissa, jotka analysoivat osallistumisen prosesseja, uralla etenemistä tai kuuluvuuden tunnetta. Kiinnostuksen kohteena ovat esimerkiksi urheilun sukupuolittuneet käytännöt ja niiden vaikutukset saada arvostusta tai edetä vaativimpiin tehtäviin organisaatioissa. Työryhmässä ei käsitellä urheilijoihin tai urheilemiseen liittyviä tutkimuksia. Ryhmään ovat tervetulleita kaikenlaiset esitelmät alkuvaiheessa olevista työpapereista aina valmiimpiin tutkimuksiin. Työryhmän kielinä ovat suomi ja englanti.

The working group calls for papers linked to sports coaching and leadership. A wide range of disciplines, i.e., feminist-, gender-, male and masculinity, queer- and trans studies, are welcomed. The working group is interested in research concerning sports coaching, management, or leadership positions within different sports organisations. Voluntary-based coaching and management positions in sports clubs and leadership roles in various sports organisations are possible research topics. For example, studies can scrutinise gendered sports practices or career development. Also, studies on gaining appreciation or opportunities for more demanding organisational positions in sports are appreciated. The working group does not discuss research related to athletes or sports participation. The working group’s languages are Finnish and English. All kinds of presentations (i.e., working papers, PhD research, post-doc research) and scholars are welcome to the group.

 

  1. Menetelmät ja reflektio feministisessä tutkimuksessa – kirjoitustyöpaja

Työryhmän vetäjät: Marjo Kolehmainen (Turun yliopisto), Leena-Maija Rossi (Lapin yliopisto) ja Jaana Vuori (Itä-Suomen yliopisto)

Työryhmä kokoaa yhteen tekeillä olevan kokoomateoksen Tiedon paikantuminen. Menetelmät ja reflektio feministisessä tutkimuksessa (työnimi) kirjoittajia keskustelemaan sukupuolentutkimuksen menetelmistä ja metodologiasta. Pohdimme työryhmässä sukupuolentutkimuksen keskeisiä metodologisia kysymyksiä – samalla myös alamme juurille palaten ja pohtien sitä, miten ymmärrys feministisestä tietämisestä/metodologiasta ja sen mahdollisuuksista on muuttunut.

Olemme kiinnostuneita esimerkiksi erilaisten analyyttisten lähestymistapojen, viitekehysten ja menetelmällisten otteiden esittelystä; teorian, käsitteiden ja menetelmien vuoropuhelua koskevista esimerkeistä; tutkimuksen paikantumisesta ja tiedon juurtumisesta tutkimuksen käytäntöihin; tutkimuseettisistä pohdinnoista sekä feministiselle tutkimukselle ominaisten dilemmojen reflektoinnista. Työryhmässä on myös mahdollista esitellä jo työn alla olevia tekstejä ja saada niistä palautetta. Vaikka työryhmä on tarkoitettu kirjaan kirjoittaville, ovat sitä seuraamaan tervetulleita kaikki menetelmällisistä kysymyksistä harrastuneet.

 

  1. Trans Autoethnographies

Chairs: Toby Odland (Linköping University) & Luca Tainio (University of Helsinki)

As an interdisciplinary field, Trans Studies has roots in trans activism in- and outside academia, feminist and queer theory, and the social and medical sciences. In addition, it stems from a body of autobiographic work – both historical and current. The importance of positioning oneself in one’s research, as well as writing from and through one’s own embodied and lived experiences, has been an integral part of much of the scholarly work done within the field of Trans Studies.

Autoethnographic writing and research in general can be a tool for reflecting both marginalization and privilege, and a way of connecting individual experiences to those of others, and to the surrounding society. It is a way of writing oneself into culture and into realities.

In this workshop, we are welcoming work addressing different autoethnographic methods, as well as work arising from, or utilising, different ways of writing oneself in one´s research. This can include, but is not limited to, considerations on theory, methodology, or ethics when engaging in (trans) autoethnographic writing, as well as experiments with forms of reflexive and embodied writing.

 

  1. Transmasculinity

Chairs: Luca Tainio & Lotti Harju (University of Helsinki)

In recent decades Trans Studies has emerged as a field of its own, with an ever-growing number of scholarly work being done on questions of trans, non-binary, and intersex identities, experiences and embodiments. While Trans Studies has thus widened understandings of gender and centered non-cis perspectives, Men and Masculinity Studies has critically examined simplistic understandings of masculinity and maleness. The latter field has addressed, among other things, queer masculinities and the effects of class, race and dis/ability on masculine or male positionalities. Yet, transmasculinity has largely been sidelined within both fields.

In the workshop we emphasize a wide understanding of transmasculinity as a form of masculinity arising from various kinds of non-cisgendered experiences, or connected to certain types of embodiments and practices. To quote sociolinguist Lal Zimman (2015, 197), it is not a single type of masculinity but rather a context – masculinity enacted by people with transgender identities.

This workshop strives to, for its part, provide a space for new conversations. We want to bring together scholars from not only Trans or Masculinity Studies, but from a variety of fields, and from all levels of academic work. We welcome papers addressing transmasculinity through theoretical, discursive, empirical or artistic considerations. Papers on interesting side projects or work-in-process are also welcomed, as we would like to keep the workshop as a space for discussion and engagement with each other´s work.

The language of this workshop will be English.

*Please note that there is also another workshop called Cis- ja transnaisten, transmiesten ja muunsukupuolisten maskuliinisuudet / Masculinities of cis- and transwomen, transmen and nonbinary people focusing on masculinities without cismen. You are welcome to offer your presentation to either workshop. Depending on the number of papers, the workshops will either be combined or placed in the conference programme allowing participation in, and possibility of continuing the conversation through, both workshops.

 

  1. Tutkimuksen ja tasa-arvopolitiikan suhde ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Työryhmän vetäjät: Anna Elomäki (Tampereen yliopisto), Hanna Ylöstalo (Turun yliopisto), Eeva Raevaara (Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikkö) ja Nina Järviö (Tasa-arvoasiain neuvottelukunta)

Feministisen ajattelun ja akateemisen tutkimuksen suhdetta tasa-arvopoliittisiin keskusteluihin ja tasa-arvopolitiikan valmisteluun ja päätöksentekoon Suomessa voi kuvata moninaiseksi: sekä maailma että toimijoiden väliset suhteet ovat muuttuneet ajan saatossa. Vuosikymmenten aikana tutkijat, aktivistit, viranomaiset, järjestöt, poliittiset päättäjät ja muut ovat tehneet yhteistyötä, edistäneet sukupuolten tasa-arvoa ja neuvotelleet sukupuolesta, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Toimijoita ovat yhdistäneet esimerkiksi kysymykset työstä, perhe-elämästä, hoivasta, päätöksenteosta, taloudesta, väkivallasta, seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista ja LHBTIQ+-oikeuksista. Tasa-arvopolitiikalla on ollut myös tärkeä rooli sukupuolentutkimuksen edistämisessä, ja tutkimus tarjoaa tasa-arvopolitiikalle tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Työryhmässä suuntaamme katseemme siihen, millainen keskinäinen suhde tutkimuksella ja tasa-arvopolitiikalla on Suomessa. Toivotamme tervetulleeksi esityksiä, joissa pohditaan esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä: Millainen suomalaisen tasa-arvopolitiikan ja tieteellisen tutkimuksen välinen yhteys on ollut, millainen se on nyt, entä tulevaisuudessa? Millaisia muotoja yhteistyö on saanut, mitä jännitteitä yhteistyössä voi havaita, ja mitä työn hedelmät ovat olleet? Mitä vaikutuksia tutkimuksella on ollut tasa-arvopolitiikan agendaan? Mitkä ovat sukupuolinäkökulmaisen tutkimuksen mahdollisuudet edesauttaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista, esimerkiksi talous- ja ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikkaan? Miten sukupuolen moninaisuutta ja intersektionaalisuutta koskeva tutkimus vaikuttaa sukupuolten tasa-arvon tarkasteluun ja edistämiseen? Miten muuttuva keskusteluilmapiiri ja voimistuva äärikonservatiivisuus vaikuttavat tutkimukseen, tasa-arvopolitiikkaan ja niiden väliseen suhteeseen?

Toivomme keskusteluun mukaan eri alojen tutkijoita tutkijanuran eri vaiheista. Myös pro gradu -tutkielmiin pohjaavat esitykset ovat tervetulleita.

Työryhmän osana järjestetään paneelikeskustelu tutkimuksen ja tasa-arvopolitiikan suhteesta, sitä koskevista muutoksista ja tulevaisuudennäkymistä.

 

  1. Learning and unlearning with queer theory

Organizers: Antu Sorainen (University of Helsinki) & Salla Aldrin Salskov (Åbo Akademi University)

In this workshop we are interested in discussing the ethos and genealogy of queer critique. What can we learn, understand, or unlearn with queer theory? We are looking for both theoretical papers as well as theoretically grounded empirical case studies addressing queer theory. We are interested in the question of queer critique as a theoretical-methodological framework that engages with and challenges various forms of normalities – and perversities – of our times, in particular in relation to sexuality, sex, gender and identity.

Some topics, (not an exclusive list), that could fit our workshop scope nicely, include:

  • What is the status of queer theory and queer critique?
  • What are the authoritative gestures and norms of the field of queer studies?
  • What does queer critique embrace, what does it contest?
  • How does ’queer’ envision it’s past, present and future?
  • How does queer thinking respond to experiences of failure?
  • How does queer theorize and vision practices of care and joy and reimagine dependencies in communities and in personal lives that diverge from those defined by traditional forms of kinship structures?
  • How does queer radical dreaming (of care, of otherwise, of futurities, of no future) come forth in the current or coming research and critique?

Workshop languages: Finnish, Swedish, English.

 

  1. Queer desires through games and playing

Organizing team: Aska Mayer, Hanne Grasmo & Mark Maletska (Tampere University)

We propose a workshop on queer desire in game cultures. Queer desires are understood as a broad concept: the longing for and creation of relations between individuals, bodies, and environments, encompassing gender identities, non-normative forms of relationships, and queer love. The concept of queer desire therefore allows a holistic and systemic perspective on LGBTQ+ experiences, which this workshop wants to explore using the act of playing games as a reflective medium.

The applied understanding of games is deliberately broad, taking into account analog games, digital games, and playful XR-experiences, the playing process as a whole or its particular parts. We specifically want to locate and mediate how queer desire of a person playing games emerges, develops, and is explored and transformed through any types of the games and / or game creation. Additionally, we will encourage the analysis of game design employed for queer desires, both talking about games as tools for queer explorations and creation of queerness in games.

Structurally, we propose to host a one hour and a half workshop, inviting and introducing three different perspectives by researchers and practitioners on queer desire in play and games. Framed by an introductory presentation, invited presenters will present short “pitches” (3 minutes) to motivate and foster a further discussion with the participants of the workshop. The workshop will be structured into three sub-topics each taking half an hour to discuss in terms of queer desires: analog games, digital games, playful XR-experiences.

 

  1. Queer ja Taide

 Työryhmän vetäjät: Salla Aldrin Salskov (Åbo Akademi) ja Asta Kihlman (Turun yliopisto)

Työryhmässä pohditaan tieteen, taiteen ja queerin kolmiyhteyttä tuomalla keskusteluun queer-taiteeseen suuntautuneita tutkijoita. Työryhmä tarkastelee queerin ja taiteen kulttuurisia ja historiallisia konteksteja, poliittisia merkityksiä, yhtäläistä suhdetta aktivismiin sekä yhteiskunnalliseen muutokseen ja vaikuttavuuteen. Työryhmän päämääränä on tuoda esiin erilaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä queer-taiteen kulttuurisia ja historiallisia näkökulmia.

Työryhmä on jatkoa Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehden ja Nykytaiteen museo Kiasman 12.10. 2023 seminaariin ”Queer ja taide”. Tapahtumassa tarkasteltiin museossa tuolloin esillä olleita Tom of Finland ja Dreamy -näyttelyitä. Keskustelijoita olivat tutkijat Harri Kalha, Asta Kihlman, Juha-Heikki Tihinen, sekä queer-teemoihin keskittyvät taiteilijat Camille Auer, Aleksi Kolmonen sekä aktivisti-kuraattori Max Hannus.

Työryhmän kieli on suomi.

 

  1. Will to Relevance – Hopes and Desires for Science to Matter

Organizers: Elina Oinas, Salla Aldrin Salskov, Katriina Huttunen & Anja Onali (University of Helsinki)

This panel invites discussion on “relevance” and feminist and queer interpretations and analyses of it. The external funders’ demand for academics to be relevant, creates an air of anxiety around the word. However, is there not a need to carefully analyze and discuss the desires and political imaginaries we harbor in the everyday academic practice and the often implied, and sometimes unarticulated will to make a difference in the world, too? How can we make sense of political desires to translate academic disciplinary practices into forms of knowledge production and social change that are considered relevant? Despite metatheoretical ruminations on the theme, empirical research on what different audiences understand as relevance is scarce.

Our questions are about how to understand future oriented affective and aspirational desires for how knowledge matter and should matter in the world.  Traditions of affective expressions of hope, activist research, political (and cruel) optimism inherent in feminisms, and creative speculative fictioning are at the heart of these discussions. This panel is particularly interested in work that delves into collaborations between North, South, and South, and research related to health, gender, and global development. Papers using the tools of the feminist Science and Technologies Studies tradition are welcome, but also other traditions wishing to engage with discussions on relevance are most – yes, relevant. Both empirical, theoretical, and more personal position papers or reflections are welcome, as are contributions with a more genealogical or conceptual approach.