Torstai 29.8.2019
klo 9.15 – 10.45
Sali: D10A (Päätalo)
puheenjohtaja: FT, dosentti Tarja Tiainen, Tampereen yliopisto, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta
Session sisältö ja tavoite:
Sessio kuvaa, mitä tutkimushaastattelut ovat ja mihin kaikkeen on kiinnitettävä huomiota, kun halutaan hyvä haastatteluaineisto sekä sen keruun että analyysin kannalta. Tässä haastattelun tekemistä esitellään tutkijoiden kokemuksen ja osallistuvien omien kokeilujen kautta. Näiden jälkeen paneudutaan siihen, miten haastatteluaineistoa voidaan analysoida määrällisesti. Session tarkoituksena on kuvata yleisten ohjeiden sijasta käytännön kokemuksia tutkimushaastattelun teosta ja analyysistä.
FT, dosentti Tarja Tiainen, Tampereen yliopisto, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta
Haastattelijan ulkoisen olemuksen vaikutus haastatteluun
Haastattelijan ulkoinen olemus (kuten ikä, sukupuoli, ulkonäkö) vaikuttaa haastatteluun. Esityksessä kuvataan kahdenlaisia esimerkkejä. Ensimmäiset esimerkit kuvaavat sitä, kun nuori nainen haastattelee keski-ikäistä miestä. Toiset esimerkit ovat tilanteista, joissa kaksi haastattelijaa (nainen ja mies) haastattelevat yhdessä samaa henkilö ja haastateltavan puhe on erilaista heille.
Ulkoista olemusta ei pysty kovasti muuttamaan, joten haastattelijan on mietittävä, miten omaan ulkoiseen olemukseen liittyvät oletukset voi pyrkiä hyödyntämään haastatteluaineiston keräämisessä.
FT, dosentti Hannakaisa Isomäki, Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta ja ihmistieteiden metodikeskus
Tutkimushaastattelun vuorovaikutuksen hallinta
Laadullisen avoimen tutkimushaastattelun tuottaman aineiston laatu/ virheettömyys on olennainen seikka, kun pyritään hyvään sisältövaliditeettiin. Tällöin tutkijan tulee osata seurata haastateltavan puhetta häiritsemättä sitä omilla tutkimuksen sisältöön liittyvillä käsitteillä, puheellaan tai omalla mimiikallaan. Tässä osuudessa tätä asiaa harjoitellaan. Osallistujat tekevät kolmen hengen ryhmissä harjoituksen, jossa yksi on haastattelija, yksi haastateltava ja kolmas seuraa keskustelun kulkua ja merkitsee ylös onnistumiset/epäonnistumiset. Kaikki ryhmäläiset ovat vuorotellen kaikissa rooleissa. Lopuksi tehdään yhteenvetoa.
FT, dosentti Eija Räikkönen, Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta
Haastattelusta määrällisiin analyyseihin
Kun haastatteluaineisto on kerätty, on aika ryhtyä analysoimaan aineistoa. Oppikirjoissa esitellään tyypillisesti monia eri lähestymistapoja haastatteluaineiston analysointiin, mutta useimmiten ne ovat laadullisia. Tässä esityksessä tarkastellaan, miten haastattelulla kerätystä aineistosta voidaan siirtyä määrällisin menetelmin suoritettaviin analyyseihin. Esityksen aluksi käydään läpi tapoja, joilla haastatteluaineistosta saadaan numeerinen eli määrällisin menetelmin analysoitava aineisto. Tämän jälkeen tarkastellaan kahta esimerkkitutkimusta, joissa haastatteluaineistosta on päädytty eri polkuja pitkin toteuttamaan määrällisiä analyyseja.