Keskiviikko 28.8.2019
klo 16.30 – 18.00
Sali: D11 (Päätalo)
Pj. Olli Nuutinen, tutkijakoulu, Tampereen yliopisto
Mitä IHMEttä on…?
Haluatko laajentaa tietämystäsi analyyttisistä lähestymistavoista ja sekä kvantitatiivisista että kvalitatiivisista menetelmistä? Mitä IHMEttä on…? -sessiot tarjoavat lyhyitä ”rautalankamallisia” tietoiskuja eri analyyttisiin traditioihin ja menetelmiin sekä ajankohtaisia päivityksiä tutkijan taitoihin laajemmin. Jokaista puhujaa on pyydetty noin 20 minuutin sisällä kuvaamaan lähestymistavan pääpiirteet, hyvät puolet ja soveltamisen rajoitukset, sekä kertomaan lähestymistavasta hyvä empiirinen esimerkki. Tämän jälkeen kysymyksille ja keskusteluille varataan 10 minuuttia. Mitä IHMEttä -sessioita järjestetään metodifestivaaleilla sekä suomeksi että englanniksi.
Puhujat ja aiheet:
Henriikka Mustajoki, kehittämispäällikkö, Tieteellisten seurain valtuuskunta
Mitä IHMEttä on avoin tiede?
Oletko koskaan pohtinut mitä avoin tiede oikeasti tarkoittaa sinun tutkimuksellesi? Tässä on mahdollisuutesi saada tehokas tietoisku avoimen tieteen vaikutuksista tutkijan arkeen. Tässä puheenvuorossa käsitellään lyhyesti avoimen tieteen motivaatioita (reiluus ja tasa-arvo; tutkimuksen laatu sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus) sekä avoimen tieten tärkeimmät osa-alueet Avoin julkaiseminen sekä Avoimet aineistot. Esitys pohtii avoimuuden vaikutuksia arjen tutkimustyön näkökulmasta.
Lauri Haapanen, Jyväskylän yliopisto & Ville Manninen, Jyväskylän yliopisto
Mitä ja miksi: etic- ja emic-näkökulmien yhdistämisestä
Tutkimus, joka pyrkii paitsi kuvailemaan myös selittämään tosielämää ja sen toimintaa, vaatii sekä mitä- että miksi-kysymyksiä. Näihin vastaamiseksi voidaan ottaa avuksi toisiaan täydentävät etic- ja emic-näkökulmat. Ulkopuolisen näkökulmasta (etic) tavoitetaan ulkoisesti havaittavissa oleva toiminta, mutta sitä ei kyetä selittämään. Toiminnan syiden esiin tuominen sitä vastoin edellyttää kokijan sisäistä näkökulmaa (emic). Toisin sanoen emic-aineisto tukee etic-aineiston keräämistä ja analyysiä.
Perinteisesti emic-näkökulmaa on lähestytty haastatteluin. Niissä piilee kuitenkin menetelmällinen ongelma: haluttaessa selittää rutinoituneita toimintoja, yleisluontoiset kysymykset saattavat tuottaa vääristyneitä vastauksia. Tämä johtuu siitä, että tutkija tulee näin toimiessaan ikään kuin ulkoistaneeksi yleistämisen haastateltavalle, joka usein tekee yleistyksen intuitiivisesti, ilman systemaattista menetelmää. Riskin minimoimiseksi emic-aineiston keräämistä ja analyysiä tulisi siis tukea etic-aineistolla.
Esitelmässämme tarkastelemme etic- ja emic-näkökulmia ja niiden yhdistämisen ongelmaa. Tämän jälkeen esitämme muutamia havainnollistavia ratkaisuja, joilla tutkijat kielitieteen ja mediatutkimuksen aloilla ovat ongelmaa lähestyneet. Esimerkiksi käy kirjoittamisentutkimus: välittömästi kirjoitustyön päätyttyä kirjoittajia pyydettiin kommentoimaan tekstejään tai kirjoitusprosessin videotallenteita. Näin tutkijat saivat selville, minkälainen ajatustyö tekstin todella synnytti − seikka, jota tutkittavan on vaikea ilman etic-aineiston tukea mieleensä palauttaa. Esitelmämme päätteeksi korostamme etic-emic -integraation hyötyjä: ”Methodological complexity is a good predictor of research gaps“ (Perrin 2019).
Liisa Häikiö, prof. Tampereen yliopisto
Mitä on osallistuva tutkimus
Tarkastelen osallistuvaa tutkimusta tutkijan taitona lähestyä yhteiskuntaa eletyistä todellisuuksista käsin. Liitän osallistuvan tutkimuksen tulkitsevaan politiikka-analyysiin, jossa tarkastelu kohdistuu siihen millaisena yhteiskunnalta ja sen moninaiset käytännöt erilaisille toimijoille näyttäytyvät ja miten heidän toimintansa ja tulkintansa yhtäältä heijastavat vallitsevia käsitystapoja ja toisaalta uudistavat yhteiskunnallisia käytäntöjä monin tavoin. Jäsennän osallistuvan tutkimuksen toteuttamisen neljään toisiinsa limittyvään vaiheeseen. Näitä ovat 1) erilaisten todellisuuksien tunnistaminen, 2) elettyihin todellisuuksiin tutustuminen, 3) arkisten ja poliittisten tulkintojen ymmärtäminen ja 4) yhteiskunnallisiin ja teoreettisiin yhteyksiin asettaminen. Esityksessä pohdin osallistuvan tutkimuksen toteuttamista näiden vaiheiden mukaisesti. Käsittelen empirian ja teorian suhdetta, aineiston keräämistä ja analysoimista, tutkijan ja tutkimukseen osallistuvien suhdetta sekä osallistuvin menetelmin tuotetun tiedon tieteellistä ja yhteiskunnallista merkitystä.