Torstai 29.8.2019
klo 13.15 – 14.45
Sali: A1 (Päätalo)
Puheenjohtaja Pirjo Nikander
Laadullisella pitkittäis- tai seurantatutkimuksella viitataan tutkimusotteeseen, jossa samoja ihmisiä, yhteisöjä tai instituutioita seurataan tietyin aikavälein, tyypillisesti haastatteluja, havainnointia, visuaalisia menetelmiä ja muita aineistonkeruun ja analyysin välineitä hyödyntäen. Tämä ihmisten ”rinnalla kulkemisen” metodi soveltuu erityisesti erilaisten elämänkulullisten siirtymien, esimerkiksi, riskikäyttäytymisen, elämäntyylien, toiminnan ja tehtyjen valintojen sekä elämän taitekohtien tarkasteluun. Sessiossa menetelmän asiantuntijat ja soveltajat valottavat aineistonkeruun, analyysin ja eettisiin solmukohtiin liittyviä kysymyksiä omista lähtökohdistaan. Aikaa varataan myös kysymyksille ja keskustelulle. Tervetuloa!
Pirjo Nikander (tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto)
Laadullisen seurantatutkimuksen tutkimusasetelmat, tutkimusrytmit ja analyyttiset haasteet
Session alkupuheenvuoro johdattelee laadullisen seurantatutkimuksen peruslähtökohtiin, käytettäviin aineistoihin, sekä analyyttisiin vahvuuksiin ja haasteisiin. Mitä annettavaa ajallisuudella ja muutoksen laadullisella seurannalla on yhteiskunnan ja sen ilmiöiden ymmärtämiselle? Mitkä ovat seurannan tyypilliset tutkimusasetelmat ja miten hallita usein laajaksi rakentuvaa aineistoa ja siitä tehtäviä poikki ja pitkittäisleikkauksille rakentuvia analyysejä? Entä mitä eettisiä kysymyksiä lähestymistapaan liittyy?
Maija Korhonen (PsT, yliopistonlehtori) & Katri Komulainen (PsT, professori)
Itä-Suomen yliopisto, kasvatustieteiden ja psykologian osasto
Työuupumuksesta toipuminen merkityksenannon muutoksena: Laadullinen seurantatutkimus kuntoutuksesta
Työuupumusta on perinteisesti tutkittu keskittyen uupumuksen syy- ja taustatekijöihin, joita useimmiten etsitään yksilön persoonallisuudesta ja/tai työoloista. Työuupumuksesta toipumista on jäsennetty mitattavissa olevien oireiden helpottumisena. Alustuksemme valottaa uupumusta identiteettiin liittyvien merkityksenantojen, muotoutuvan elämänkulun ja työtä, terveyttä ja sairautta koskevien ideologisten käsitysten näkökulmista. Vuorovaikutuksen tutkimuksen metodologiaan perustuvalla tutkimusotteella on mahdollista analysoida yksilön tulkintojen, toimijuuden ja instituutioiden välittämien kulttuuristen ideologioiden keskinäissuhteita ja eritellä uupumuksesta toipumista merkityksenannon muutoksena. Esityksemme perustuu tapaustutkimukseen, joka on osa laajempaa tutkimushanketta. Hankkeessa olemme seuranneet Kelan työuupumuskuntoutuskurssille osallistuvien henkilöiden elämää yli vuoden ajan havainnoimalla kuntoutuksen ryhmätilanteita ja haastattelemalla osallistujia eri aikapisteissä. Ajassa ja tilassa rakentuviin merkityksenantoihin keskittyvä lähestymistapa tuottaa ymmärrystä työhyvin- ja pahoinvoinnista prosessinomaisena, laajempiin työn ja terveyden moraalisiin järjestyksiin kytkeytyvänä ilmiönä. Se tarjoaa totutusta poikkeavan näkökulman myös kuntoutuksen vaikuttavuuden tarkasteluun. Tällaisella tiedolla on ajankohtaista merkitystä suunniteltaessa hyvin kohdennettuja ja räätälöityjä terveyspalveluja kasvavalle joukolle työelämässä uupuvia ihmisiä ja muita, jotka ovat elämänkulun katkostilanteessa.
Päivi Armila (YTT, yliopistonlehtori) Mari Käyhkö (YTT, yliopistonlehtori) & Ville Pöysä (YTM, väitöskirjatutkija) Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos
10 vuotta nuoren elämää: aikuistumisen ymmärtäminen ja kehkeytyvä tutkimustieto
Laadulliset nuoruutta koskevat analyysit ja tutkimustulokset ovat perinteisesti nojanneet erilaisiin pysäytyskuvamaisiin ja usein asioita yksinkertaistaviin tai pinnallistaviin aineistoihin. Esityksemme perustuu 10-vuotisessa Nuoret ajassa -tutkimushankkeessa (2015-2025) karttuneeseen epistemologiseen ymmärrykseen siitä, kuinka laadullisen elämänkulkujen seurantatutkimuksen keinoin on mahdollista tavoittaa merkitysmaailmojen, elämänvalintojen ja (esimerkiksi) aikuistumisen kehkeytyvä ja eläväinen luonne. Samojen informanttien parissa säännöllisesti ja tarpeeksi usein kootut aineistot (haastattelut, keskustelut, kuvat, kuljeskelut jne.) luovat myös tutkijalle koko ajan kehkeytyvää ja tihentyvää ymmärrystä tutkimuksen kohteesta. Policy-tason päätöksenteossa vahvoilla ovat erilaiset big datat, mutta laadullisen seurantatutkimuksen keinoin voidaan saada päätöksenteon tueksi tämänhetkistä tukevampaa elämismaailmoita ja niiden moninaisuutta avaavaa evidenssiä.